Aineellinen omaisuus vai lähimmäinen kumpi se on

tärkeämpi? Pakko sanoa pitkällä kokemuksella että se on omaisuus vaikka oma "veli tai sisar" joutuu kärsimään. Ei lainata edes autoa koska siihen tulee naarmuja, eikä
mitään muutakaan mitä toinen tarvitsee. Se on kumma kun joku aineelinen vanha asia on niin tärkeä kuin joku toinen seurakuntalainen. Mutta kun joku on saamassa perintöä, rahaa ollaan ottamamassa tai muuta hyötyä niin kädet on pitkällä ja jos joku valittaa niin eiköhän uhkailla ja loukata.
Eli missä on se laupias samarialainen seurakunnassa? Jos joku tietää niin sanokaa?
Olen nähnyt että toiset ottaa rahaa toiselta ja katoavat. Ja yhteys tietoja ei saa.
Tätäkö Jeesus opetti. Ei varmasti. Kuka on silloin väärällä tiellä?
Toisen ihmisen omaisuuden himoitseminen ja varastaminen ja väkivaltaa katsotaan läpi sormien, mutta esim: tupakointi, raiskatuksi joutuminen, rakastuminen ulkopuoliseen ovat hirvittäviä syntejä jolla saat kaikkien vihat niskaasi.
Eli onko moraalin vartijat itse moraalittomia? Jossakin on pahasti vialla. Ja onkin