Armonjärjestystä ei ole, sen voi jokainen tarkistaa omasta Raamatustaan.

Ihan keksitty juttu siis, ihmisoppia.

Room. 9:15 Sillä Moosekselle hän sanoo:
- "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen,
- ja armahdan, ketä armahdan"

Room. 3:22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.

29

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jos sellainen olisi, niin se olisi jo Raamatusta löytynyt. Ja jo kirjeistä ja kirjoituksistakin ensimmäisellä vuosisadalla. Raamatun tekstien vääntely ja kääntely saa aikaan tällaisia höpötyksiä, vaikka minkälaisia. Otan esimerkin Paavalista:

      Esikoislestadiolaiset valehtelevat Paavalin saaneen syntinsä anteeksi Ananiaan kättenpäällepanemisen kautta. Näin he yrittävät mitätöidä Raamatun oetuksen Jeesuksen asettamasta Kasteesta,

      Mitä sanoo Paavali itse? Ap. t. 22:16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse,
      - huuda avuksi hänen nimeänsä
      - ja anna kastaa itsesi
      - ja pestä pois syntisi.'

      Näitä samanlaisia Jumalan sanaa vääristeleviä valeita on esikoislestadiolaisessa opetuksessa lukematon määrä.

      • Voisitko antaa oman todistuksesi aiheesta?


      • Anonyymi

        VAIIIITOOOO,NUUUKKUUUUUN JOOOO!


    • Anonyymi

      Johannes valmisti tilaa Herralle Jeesukselle ihmisten sydämissä. Kautta aikojen Johanneksen äänen on täytynyt kulkea edellä valmistamassa sijaa ihmisten sydämiin ja omiintuntoihin. Hänen saarnansa on ankaraa parannussaarnaa. Ellei hänen äänensä kulje edellä, ei ihmisten sydämiin ja omiintuntoihin tule tilaa Herralle Jeesukselle.
      Tänä aikana on tosin monia, jotka ovat sitä mieltä, ettei lakia tarvitse saarnata, vaan ainoastaan evankeliumia. Mutta evankeliumi ilman edeltävää parannussaarnaa on vesittynyttä, ettei siinä kuulu sanaakaan, joka kehottaisi parannukseen. Muistakaamme, että ylösnoussut Herra Jeesus varusti opetuslapsensa Pyhällä Hengellä ja sanoi itse lähettäessään heidät: ”Menkää ja saarnatkaa parannusta ja syntien anteeksiantamusta minun nimeeni”.
      Johanneksen ääni kulki edellä myös silloin, kun Jumala herätti Saksassa Martti Lutherin ja hän alkoi huutaa kuuluvalla äänellä. Luther oli itse kokenut, kuinka Jumalan pyhä ja vanhurskas laki herättää omantunnon. Mutta hän oli kokenut myös sen, ettei ihminen voi millään omilla teoillaan parantaa itseään. Siksi evankeliumi ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Herrasta Jeesuksesta vaikutti uskon Martti Lutherin sydämessä. Hänen uskonsa vaikutti puhdistuksen silloisessa kristikunnassa, katolisessa kirkossa. Kun Luther saarnoissaan ammensi sanottavansa Pyhän Hengen valkeudessa Jumalan sanasta, jonka Jumala oli antanut juuri saman Hengen voimassa, se tunkeutui syvälle ihmisiin. Monet alkoivat ymmärtää, että parannus ja kääntymys on tarpeellinen ja että Jumala vaatii uuttasyntymistä ja elävää uskoa ihmisen pelastukseksi ja autuaaksi tulemiseksi.
      Kun Jumala herätti rovasti Lars Levi Laestadiuksen Ruotsin Lapissa, niin juuri Jumalan pyhä laki herätti hänen omantuntonsa. Se teki hänet tietoiseksi synneistään ja syvästä syntiturmeluksestaan. Mutta jotakin puuttui. Hän kertoo itse, että vaikka hän yritti saarnata lakia ja rangaista syntiä, ei juuri kukaan huolestunut sieluparastaan sen vertaa, että olisi saanut asiaa hänen luokseen sielunhoidollisissa kysymyksissä. Kun Laestadius sitten tapasi Åselessa lappalaisnaisen Marian, joka kertoi hänelle kokemuksia armonjärjestyksestä, Laestadius sai sinä iltana oppia sen, mitä hän ei ollut oppinut papinkoulussa eikä yliopistossa. Hän sai myös kokea ja maistaa sydämessään tulevan maailman voimaa. Hän sanoo, että tultuaan tältä matkalta kotiin, hänen saarnansa saivat ”korkeamman värin”. Nyt alkoi yksi ja toinen hakeutua pappilaan. He olivat huolissaan sieluparastaan ja tarvitsivat neuvoja ja apua.
      Mutta Laestadius tunnustaa olleensa vielä taitamaton oikeassa lampaanhoidossa ja kirjoittaa siitä: ”Minä pelkäsin julistaa näille ihmisille syntien anteeksiantamusta. Otin jonkin raamatunpaikan ja yritin selittää sitä heille. Kehotin heitä kestävyyteen parannuskilvoituksessa ja lohdutin heitä, että hän, joka on alkanut hyvän työn, on sen täyttävä Jeesuksen Kristuksen päivään saakka”.
      Mutta tuli myös aika, jolloin Laestadius lähimpien työtovereidensa kanssa, jotka hekin olivat saaneet syviä kokemuksia armonjärjestyksestä, löysivät Pyhän Hengen valossa taivaan valtakunnan avaimet raamatusta ja panivat ne kansan parissa käyttöön Kristuksen käskyn mukaan. Silloin alkoivat kuulua armonlintujen kiitos- ja ylistysäänet, kun syntiset pääsivät irti siteistään ja saattoivat käsittää sydämen uskolla, että elävä Jumala on antanut anteeksi syntini Jeesuksen pyhässä nimessä ja puhdistanut kalliilla sovintoverellään.

      • Anonyymi

        Herra selittää tässä autuuden tien kahdeksassa autuuden kokemuksessa. Me kuulemme, että autuuden tie alkaa köyhyydellä ja päättyy vainoon. Eipä siis tarvitsekaan kovasti ihmetellä sitä, etteivät maailman ihmiset halua ottaa oikeaa kristillisyyttä, kun se alkaa köyhyydellä ja päättyy vainoon. Tätä eivät Jeesuksen opetuslapsetkaan ymmärtäneet vielä siinä vaiheessa, vaikka heidän olsi pitänyt se ymmärtää. He olivat kuunnelleet juutalaisten pappien, fariseusten ja kirjanoppineiden raamatunselitystä luvatusta Messiaasta. Se vanha tie, jonka Herran profeetat kukin omana aikanaan olivat avanneet Vanhan liiton kuluessa, oli siinä määrin kasvanut umpeen, että evankelista Luukas sanoo Jerusalemissa olleen vain muutamia harvoja ihmisiä, jotka odottivat Israelin lohdutusta ja oikeaa, luvattua Messiasta. Enemmistö odotti kuulemansa opetuksen mukaan maallista Messiasta, joka vapauttaisi Israelin roomalaisten vallasta ja loisi onnen valtakunnan tänne maanpäälle. Nämä väärät raamatunselitykset istuivat lujassa Jeesuksen opetuslapsissakin, vaikka heidän omatuntonsa oli herännyt niin paljon, että heille oli tullut tarve tunnustaa syntinsä. Nämä väärät raamatunselitykset olivat kiinni heissä niin lujassa, että vasta Jeesuksen kärsimisen ja kuoleman tuskat saattoivat lyödä hajalle heillä olleen kuolleen uskon ja ne messiaaniset onnenunelmat. Sen vuoksi uskommekin, että oikea hengellinen köyhyys ulottuu sinne asti, että syntyy Jumalan mielen mukainen murhe. Siksi Jeesus sanoo: Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
        Jeesus sanoo opetuslapsilleen jäähyväispuheessaan: Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut. Te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne käännetään iloksi. Apostoli Paavali sanoo, että se murhe, joka tapahtuu Jumalan mielen mukaan, saattaa katumisen autuudeksi, jta ei yksikään kadu. Siksi Jumala tahtoo sanallaan ja Hengellään johdattaa meitä autuuden tiellä niin, että omatunto herää, sydän murtuu ja se pääsee osalliseksi oikeasta hengellisestä murheesta, joka valmistaa ihmisten sydämiin tilaa ylösnousseelle Herralle Jeesukselle, hänelle, joka on voittanut synnin, kuoleman ja kaiken helvetin vallan.
        Autuaita ovat siveät, sillä he saavat periä maan. Omantunnon heräämisestä ja sydämen särkymisestä seuraa sävyisyys. Sellainen ihminen ei voi eikä jaksa enää elää entistä, epäuskoista elämäänsä maailman humussa ja sumussa ja kaikessa sen syntiharjoituksessa. Juoppous on alkanut hirveästi polttaa omallatunnolla, varkaus ja huoruuden synnit ovat raskaina ja polttavina sellaisen ihmisen omallatunnolla. Nyt herännyt ihminen ymmärtää, että myös se kuollut usko ja väärä vanhurskaus, joiden hapattama hän on ollut, vievät iankaikkiseen kuolemaan ja kadotukseen. Hänestä on yksinkertaisesti tullut syntinen ihminen.
        Tosin monet ihmiset ovat eläneet jokseenkin kunnollista, hurskasta, rehellistä ja vaatimatonta elämää. He myöntävät, että juomarit, kiroilijat, varkaat ja epäsiveelliset ihmiset tarvitsevat parannuksen armon. Itsellään he eivät näe parannuksen tarvetta. Heidän omatuntonsa nukkuu ja kuollut usko on kuin sydämen ympärille kiedottu peite. He kuvittelevat omistavansa sen, mitä heillä ei todellisuudessa ole, nimittäin Jumalan armon. Muistan Martti Lutherin sanoneen jossakin yhteydessä, että tämä eksytys on kaikkia muita eksytyksiä suurempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Herra selittää tässä autuuden tien kahdeksassa autuuden kokemuksessa. Me kuulemme, että autuuden tie alkaa köyhyydellä ja päättyy vainoon. Eipä siis tarvitsekaan kovasti ihmetellä sitä, etteivät maailman ihmiset halua ottaa oikeaa kristillisyyttä, kun se alkaa köyhyydellä ja päättyy vainoon. Tätä eivät Jeesuksen opetuslapsetkaan ymmärtäneet vielä siinä vaiheessa, vaikka heidän olsi pitänyt se ymmärtää. He olivat kuunnelleet juutalaisten pappien, fariseusten ja kirjanoppineiden raamatunselitystä luvatusta Messiaasta. Se vanha tie, jonka Herran profeetat kukin omana aikanaan olivat avanneet Vanhan liiton kuluessa, oli siinä määrin kasvanut umpeen, että evankelista Luukas sanoo Jerusalemissa olleen vain muutamia harvoja ihmisiä, jotka odottivat Israelin lohdutusta ja oikeaa, luvattua Messiasta. Enemmistö odotti kuulemansa opetuksen mukaan maallista Messiasta, joka vapauttaisi Israelin roomalaisten vallasta ja loisi onnen valtakunnan tänne maanpäälle. Nämä väärät raamatunselitykset istuivat lujassa Jeesuksen opetuslapsissakin, vaikka heidän omatuntonsa oli herännyt niin paljon, että heille oli tullut tarve tunnustaa syntinsä. Nämä väärät raamatunselitykset olivat kiinni heissä niin lujassa, että vasta Jeesuksen kärsimisen ja kuoleman tuskat saattoivat lyödä hajalle heillä olleen kuolleen uskon ja ne messiaaniset onnenunelmat. Sen vuoksi uskommekin, että oikea hengellinen köyhyys ulottuu sinne asti, että syntyy Jumalan mielen mukainen murhe. Siksi Jeesus sanoo: Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
        Jeesus sanoo opetuslapsilleen jäähyväispuheessaan: Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut. Te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne käännetään iloksi. Apostoli Paavali sanoo, että se murhe, joka tapahtuu Jumalan mielen mukaan, saattaa katumisen autuudeksi, jta ei yksikään kadu. Siksi Jumala tahtoo sanallaan ja Hengellään johdattaa meitä autuuden tiellä niin, että omatunto herää, sydän murtuu ja se pääsee osalliseksi oikeasta hengellisestä murheesta, joka valmistaa ihmisten sydämiin tilaa ylösnousseelle Herralle Jeesukselle, hänelle, joka on voittanut synnin, kuoleman ja kaiken helvetin vallan.
        Autuaita ovat siveät, sillä he saavat periä maan. Omantunnon heräämisestä ja sydämen särkymisestä seuraa sävyisyys. Sellainen ihminen ei voi eikä jaksa enää elää entistä, epäuskoista elämäänsä maailman humussa ja sumussa ja kaikessa sen syntiharjoituksessa. Juoppous on alkanut hirveästi polttaa omallatunnolla, varkaus ja huoruuden synnit ovat raskaina ja polttavina sellaisen ihmisen omallatunnolla. Nyt herännyt ihminen ymmärtää, että myös se kuollut usko ja väärä vanhurskaus, joiden hapattama hän on ollut, vievät iankaikkiseen kuolemaan ja kadotukseen. Hänestä on yksinkertaisesti tullut syntinen ihminen.
        Tosin monet ihmiset ovat eläneet jokseenkin kunnollista, hurskasta, rehellistä ja vaatimatonta elämää. He myöntävät, että juomarit, kiroilijat, varkaat ja epäsiveelliset ihmiset tarvitsevat parannuksen armon. Itsellään he eivät näe parannuksen tarvetta. Heidän omatuntonsa nukkuu ja kuollut usko on kuin sydämen ympärille kiedottu peite. He kuvittelevat omistavansa sen, mitä heillä ei todellisuudessa ole, nimittäin Jumalan armon. Muistan Martti Lutherin sanoneen jossakin yhteydessä, että tämä eksytys on kaikkia muita eksytyksiä suurempi.

        Autuaita ovat, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. Vanhurskauden nälkä ja jano tulee silloin, kun kaikki omavanhurskaus on loppunut. - - -
        Kuinka moni ihminen meidän aikanamme rakentaakaan omaa vanhurskautta ja oman hurskautensa varaan: Olenhan kastettu, olenhan konfirmoitu, käynhän Herran ehtoollisella, käynhän silloin tällöin kirkossa ja nautin sakramentteja. Mutta minä kysyn sinulta: Milloin sinussa on tapahtunut sydämen ja mielen muutos, niin että olet saanut omia kokemuksia siitä, että olet tullut sisälle ahtaan portin kautta? Milloin sinulla on ollut Jumalan mielen mukainen murhe? Milloin olet tuntenut hengellisen syntymän tuskia? Kyllä Jumalan puolesta voidaan kiivailla ja ihminen voi elää hurskaasti ja kauniisti, mutta ajattele tätä: Kukaan ei pääse taivaaseen omalla hurskaudellaan. Kieltäymyksillä ei pääse taivaaseen, vaikka ryhtyisit erakoksi ja hakeutuisit erämaan yksinäisyyteen. Martti Luther yritti kurittaa ruumistaan, hän piti karheaa jouhipaitaa ihoaan vasten ja ahkeroi toteuttaa kaikki säädetyt rukoushetket, mutta kun hänen omatuntonsa heräsi, hän huokasi ja valitti: ”Minun syntini, minun suuret syntini.”
        - - -
        Kauan sitten on lestadiolaisen herätyksen tuli tuotu myös tänne Tromssaan. Yksinkertaisten Ruotsin lappalaisten sydämiin oli syttynyt Pyhän Hengen tuli. Laestadius ja ensimmäiset heränneet ja uskovaiset lähettivät heitä valtakunnan rajan yli aina tänne Norjan rannoille saakka, jotta muutkin ihmiset tulisivat osallisiksi samasta taivaallisesta armosta. Meidän aikanamme on tapahtunut samoin, kun kristinuskon alkaessa ensimmäisenä helluntaipäivänä Jerusalemissa. Apostolit noudattivat Jeesuksen omaa opetusta ja lähettivät saarnaajia ja lähetysmiehiä kaksittain eri suuntiin. Kun ovi avautui pakanoiden luo, apostoleita lähetettiin kaksittain pakanamaihinkin. Mutta huomatkaamme, mitä apostolien teossa kerrotaan. Ne jotka seurakunta oli lähettänyt, palasivat siihen seurakuntaan, joka oli lähettänyt heidät. ja he kertoivat Jumalan suurista armoteoista. Ne pakanakristityt puolestaan, jotka olivat saaneet sydämeensä elävän uskon ja jotka olivat liitetyt yhteen hengen yhteydellä ja rauhan siteellä, elivätpä he missä tahansa Euroopan mantereella. Kreikassa tai Italiassa, he katsoivat rakkaudella ja luottamuksella Jerusalemiin, josta kristinusko oli lähtenyt voimalla liikkeelle ja saapunut heidänkin luokseen.
        Sama tuntomerkki on ollut ja on edelleen tässä lestadiolaisessa herätyksessä. Missä vain turmelus ja riita eivät ole saaneet repiä hajalle hengen yhteyttä ja rauhan sidettä, siellä ovat heränneiden ja uskovaisten sydämet liittyneet yhteen rakkauden siteellä. Siksi he ovat suunnanneet katseensa Ruotsin Lappiin, josta valo ja heräys on alkanut tällä etsikkoajalla. Lars Levi Laestadiuksen saarnat ovat edelleen kallisarvoisia. Niitä luetaan tavallisesti joka kerta kokouksissamme ja jumalanpalveluksissamme. Niitä luetaan kaikkialla Suomessa, aina Etelä-Suomea myöten, täällä Norjassa pitkin maata pohjoisesta Osloon. Amerikassa itärannikolta Tyynenmeren rannoille asti. Samoin Juhani Raattamaan kirjeet opettavat meitä pysymään esikoisten seurakunnan helmassa. Se opetus on edelleenkin ihmeellinen ja tärkeä. Se opetus on myös välttämätön, että pimeyden ja valkeuden, kuolleen ja elävän uskon välillä kulkee raja, sekä opetus siitä, millä tavalla meidän Jumalan lasten tulee vaeltaa ristin ja itsemme kieltämisen tietä seuraten Häntä, joka on vaeltanut palvelijana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autuaita ovat, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. Vanhurskauden nälkä ja jano tulee silloin, kun kaikki omavanhurskaus on loppunut. - - -
        Kuinka moni ihminen meidän aikanamme rakentaakaan omaa vanhurskautta ja oman hurskautensa varaan: Olenhan kastettu, olenhan konfirmoitu, käynhän Herran ehtoollisella, käynhän silloin tällöin kirkossa ja nautin sakramentteja. Mutta minä kysyn sinulta: Milloin sinussa on tapahtunut sydämen ja mielen muutos, niin että olet saanut omia kokemuksia siitä, että olet tullut sisälle ahtaan portin kautta? Milloin sinulla on ollut Jumalan mielen mukainen murhe? Milloin olet tuntenut hengellisen syntymän tuskia? Kyllä Jumalan puolesta voidaan kiivailla ja ihminen voi elää hurskaasti ja kauniisti, mutta ajattele tätä: Kukaan ei pääse taivaaseen omalla hurskaudellaan. Kieltäymyksillä ei pääse taivaaseen, vaikka ryhtyisit erakoksi ja hakeutuisit erämaan yksinäisyyteen. Martti Luther yritti kurittaa ruumistaan, hän piti karheaa jouhipaitaa ihoaan vasten ja ahkeroi toteuttaa kaikki säädetyt rukoushetket, mutta kun hänen omatuntonsa heräsi, hän huokasi ja valitti: ”Minun syntini, minun suuret syntini.”
        - - -
        Kauan sitten on lestadiolaisen herätyksen tuli tuotu myös tänne Tromssaan. Yksinkertaisten Ruotsin lappalaisten sydämiin oli syttynyt Pyhän Hengen tuli. Laestadius ja ensimmäiset heränneet ja uskovaiset lähettivät heitä valtakunnan rajan yli aina tänne Norjan rannoille saakka, jotta muutkin ihmiset tulisivat osallisiksi samasta taivaallisesta armosta. Meidän aikanamme on tapahtunut samoin, kun kristinuskon alkaessa ensimmäisenä helluntaipäivänä Jerusalemissa. Apostolit noudattivat Jeesuksen omaa opetusta ja lähettivät saarnaajia ja lähetysmiehiä kaksittain eri suuntiin. Kun ovi avautui pakanoiden luo, apostoleita lähetettiin kaksittain pakanamaihinkin. Mutta huomatkaamme, mitä apostolien teossa kerrotaan. Ne jotka seurakunta oli lähettänyt, palasivat siihen seurakuntaan, joka oli lähettänyt heidät. ja he kertoivat Jumalan suurista armoteoista. Ne pakanakristityt puolestaan, jotka olivat saaneet sydämeensä elävän uskon ja jotka olivat liitetyt yhteen hengen yhteydellä ja rauhan siteellä, elivätpä he missä tahansa Euroopan mantereella. Kreikassa tai Italiassa, he katsoivat rakkaudella ja luottamuksella Jerusalemiin, josta kristinusko oli lähtenyt voimalla liikkeelle ja saapunut heidänkin luokseen.
        Sama tuntomerkki on ollut ja on edelleen tässä lestadiolaisessa herätyksessä. Missä vain turmelus ja riita eivät ole saaneet repiä hajalle hengen yhteyttä ja rauhan sidettä, siellä ovat heränneiden ja uskovaisten sydämet liittyneet yhteen rakkauden siteellä. Siksi he ovat suunnanneet katseensa Ruotsin Lappiin, josta valo ja heräys on alkanut tällä etsikkoajalla. Lars Levi Laestadiuksen saarnat ovat edelleen kallisarvoisia. Niitä luetaan tavallisesti joka kerta kokouksissamme ja jumalanpalveluksissamme. Niitä luetaan kaikkialla Suomessa, aina Etelä-Suomea myöten, täällä Norjassa pitkin maata pohjoisesta Osloon. Amerikassa itärannikolta Tyynenmeren rannoille asti. Samoin Juhani Raattamaan kirjeet opettavat meitä pysymään esikoisten seurakunnan helmassa. Se opetus on edelleenkin ihmeellinen ja tärkeä. Se opetus on myös välttämätön, että pimeyden ja valkeuden, kuolleen ja elävän uskon välillä kulkee raja, sekä opetus siitä, millä tavalla meidän Jumalan lasten tulee vaeltaa ristin ja itsemme kieltämisen tietä seuraten Häntä, joka on vaeltanut palvelijana.

        Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. Meidän on täytynyt tulla niin laupiaiksi, että olemme säälineet omaa sielu parkaamme, ettei se hukkuisi. Jos sinä ihminen olet vielä sen lammashuoneen ulkopuolella, jonka suuri lammasten Paimen on rakentanut, niin rukoilemme ja toivomme, että saisit niin paljon murhetta sieluparastasi, että sinä tänä iltana täällä Tromssan tuomiokirkossa kääntyisit taivaallisen Isän puoleen rukoillen: ”Anna minulle voimaa nousta, anna minulle voimaa alkaa tehdä parannusta synneistäni, anna minulle voimaa tunnustaa uskoa sinuun ja voimaa pyytää anteeksi syntejäni.” Totisesti sinulle kuuluisi silloin taivaallinen, elämää antava evankeliumi: Sinun syntisi on annettu anteeksi.
        Kun Jumalan laupeus tulee eläväksi sydämelle, silloin syntyy huoli ja laupeus myös toisista, kalliisti lunastetuista ihmisistä. Kristuksen lunastustyö on niin suuri, että se riittää kaikille ihmisille. Valitettavasti vain vähäisellä osalla, pienellä vähemmistöllä on tarve ottaa se vastaan. Olemme joskus saaneet kuulla sellaisen arvion meistä lestadiolaisista kristityistä, että me olemme niin kovia, ankaria ja niin tuomitsevia, ettemme suo taivasta emmekä autuutta kenellekään muulle. Mutta meillä on juuri samanlainen sydän kuin Paavalilla, joka sanoi kuninkaan edessä seistessään: Toivoisin, että te kaikki tulisitte sellaisiksi niin kuin minä olen, lukuun ottamatta näitä kahleita. - - -
        Autuaita ovat puhtaat sydämestään, sillä he saavat nähdä Jumalan. Kun minä rehellisesti selvitän pahat tekoni, kun sovin niiden kanssa, joita vastaan olen tavalla tai toisella rikkonut, kun tuon takaisin tai korvaan varastamani tavaran, kun menen pyytämään anteeksi juoma-, huora-, ja tanssitovereiltani ja mitä syntikumppaneita ihmisellä sitten on ollutkin, niin teen aivan oikein ja hyvin. Niin tulee tehdä, mutta sydän ei siitä puhdistu. Mikään muu puhdistusaine ei kelpaa siihen kuin se, mistä vanhalla rakkauden apostolilla Johanneksella on elävät kokemukset: Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meidät kaikista synnistä. Kun Jumala sai sanallaan ja hengellään synnyttää uskon sydämeemme, juuri silloin kun usko syttyi sydämeemme, silloin saatoimme tarttua Jeesukseen Kristukseen: hän on kärsinyt kuoleman edestäni, hän on maksanut kaikki syntini, hän on täyttänyt Jumalan pyhän ja vanhurskaan lain, hän on kolmantena päivänä kuolleista noustessaan voittanut kuoleman ja helvetin. Juuri sillä hetkellä Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan veri puhdisti sydämeni kaikesta synnistä. Ennen olivat lukemattomat synnit edessäni kuin musta taivas, nyt kaikki lukemattomat syntini katosivat yhdessä ainoassa hetkessä kuin sumu aamun koittaessa. Sinä ja minä, jotka olemme saaneet kokea tämän, emme voi milloinkaan unohtaa sitä päivää ja hetkeä.
        Jeesus sanoo: Sillä he saavat nähdä Jumalan. Saavat nähdä Jumalan! Vanhassa testamentissa sanotaan, että kukaan ei voinut katsoa Jumalan kasvoja. Siellä mainitaan yksi, joka sai nähdä Jumalan – takaapäin. Mitä Herra Jeesus nyt tarkoittaa? Niin, kun omatuntomme oli herännyt, mutta synnit olivat anteeksi antamatta, tie oli suljettu taivaaseen, mutta tie helvettiin oli avoin. Silloin Jumala oli ankara, pyhä ja vanhurskas. Silloin hän vaati ehdotonta lain noudattamista. Mutta nyt, kun usko evankeliumin kautta oli syttynyt sydämeeni ja saatoin omistaa Pojan täydellisen sovitustyön, Jumalan viha muuttui rakkaudeksi. Pojan täydellisen sovitustyön kautta näin pyhän Jumalan armahtavana ja sovitettuna, ikään kuin hän ei näkisi minussa mitään syntiä. Jumala tuli niin lähelle, että ”löysin Jumalan veljestäni”, kuten Martti Luther sanoo eräässä saarnassaan. Ollessani aiemmin epäuskoisena ja väärässä mielentilassa, kuolleessa uskossa ja väärässä vanhurskaudessa olin ehkä vihannut Jeesuksen veljiä ja ystäviä, pitänyt heitä väärinä profeettoina ja harhaoppisina. Nyt saatuani tällaisen armon, näin näissä ihmisissä Jumalan. Kun Jumala on tullut minua niin lähelle, että näen hänet veljessäni ja sisaressani, silloin nämä Jumalan ihmiset kelpaavat saarnaamaan minulle evankeliumia ja syntien anteeksiantamusta. Sellaisten ihmisten kanssa voin vaihtaa kokemuksia, heille voin puhua sydämeni salaisuuksia, ja he todistavat ja lohduttavat: Usko rakas veli, usko rakas sisar, kaikki synnit ja kaikki viimeisetkin epäilykset iankaikkisesti anteeksiannetuiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. Meidän on täytynyt tulla niin laupiaiksi, että olemme säälineet omaa sielu parkaamme, ettei se hukkuisi. Jos sinä ihminen olet vielä sen lammashuoneen ulkopuolella, jonka suuri lammasten Paimen on rakentanut, niin rukoilemme ja toivomme, että saisit niin paljon murhetta sieluparastasi, että sinä tänä iltana täällä Tromssan tuomiokirkossa kääntyisit taivaallisen Isän puoleen rukoillen: ”Anna minulle voimaa nousta, anna minulle voimaa alkaa tehdä parannusta synneistäni, anna minulle voimaa tunnustaa uskoa sinuun ja voimaa pyytää anteeksi syntejäni.” Totisesti sinulle kuuluisi silloin taivaallinen, elämää antava evankeliumi: Sinun syntisi on annettu anteeksi.
        Kun Jumalan laupeus tulee eläväksi sydämelle, silloin syntyy huoli ja laupeus myös toisista, kalliisti lunastetuista ihmisistä. Kristuksen lunastustyö on niin suuri, että se riittää kaikille ihmisille. Valitettavasti vain vähäisellä osalla, pienellä vähemmistöllä on tarve ottaa se vastaan. Olemme joskus saaneet kuulla sellaisen arvion meistä lestadiolaisista kristityistä, että me olemme niin kovia, ankaria ja niin tuomitsevia, ettemme suo taivasta emmekä autuutta kenellekään muulle. Mutta meillä on juuri samanlainen sydän kuin Paavalilla, joka sanoi kuninkaan edessä seistessään: Toivoisin, että te kaikki tulisitte sellaisiksi niin kuin minä olen, lukuun ottamatta näitä kahleita. - - -
        Autuaita ovat puhtaat sydämestään, sillä he saavat nähdä Jumalan. Kun minä rehellisesti selvitän pahat tekoni, kun sovin niiden kanssa, joita vastaan olen tavalla tai toisella rikkonut, kun tuon takaisin tai korvaan varastamani tavaran, kun menen pyytämään anteeksi juoma-, huora-, ja tanssitovereiltani ja mitä syntikumppaneita ihmisellä sitten on ollutkin, niin teen aivan oikein ja hyvin. Niin tulee tehdä, mutta sydän ei siitä puhdistu. Mikään muu puhdistusaine ei kelpaa siihen kuin se, mistä vanhalla rakkauden apostolilla Johanneksella on elävät kokemukset: Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa veri puhdistaa meidät kaikista synnistä. Kun Jumala sai sanallaan ja hengellään synnyttää uskon sydämeemme, juuri silloin kun usko syttyi sydämeemme, silloin saatoimme tarttua Jeesukseen Kristukseen: hän on kärsinyt kuoleman edestäni, hän on maksanut kaikki syntini, hän on täyttänyt Jumalan pyhän ja vanhurskaan lain, hän on kolmantena päivänä kuolleista noustessaan voittanut kuoleman ja helvetin. Juuri sillä hetkellä Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojan veri puhdisti sydämeni kaikesta synnistä. Ennen olivat lukemattomat synnit edessäni kuin musta taivas, nyt kaikki lukemattomat syntini katosivat yhdessä ainoassa hetkessä kuin sumu aamun koittaessa. Sinä ja minä, jotka olemme saaneet kokea tämän, emme voi milloinkaan unohtaa sitä päivää ja hetkeä.
        Jeesus sanoo: Sillä he saavat nähdä Jumalan. Saavat nähdä Jumalan! Vanhassa testamentissa sanotaan, että kukaan ei voinut katsoa Jumalan kasvoja. Siellä mainitaan yksi, joka sai nähdä Jumalan – takaapäin. Mitä Herra Jeesus nyt tarkoittaa? Niin, kun omatuntomme oli herännyt, mutta synnit olivat anteeksi antamatta, tie oli suljettu taivaaseen, mutta tie helvettiin oli avoin. Silloin Jumala oli ankara, pyhä ja vanhurskas. Silloin hän vaati ehdotonta lain noudattamista. Mutta nyt, kun usko evankeliumin kautta oli syttynyt sydämeeni ja saatoin omistaa Pojan täydellisen sovitustyön, Jumalan viha muuttui rakkaudeksi. Pojan täydellisen sovitustyön kautta näin pyhän Jumalan armahtavana ja sovitettuna, ikään kuin hän ei näkisi minussa mitään syntiä. Jumala tuli niin lähelle, että ”löysin Jumalan veljestäni”, kuten Martti Luther sanoo eräässä saarnassaan. Ollessani aiemmin epäuskoisena ja väärässä mielentilassa, kuolleessa uskossa ja väärässä vanhurskaudessa olin ehkä vihannut Jeesuksen veljiä ja ystäviä, pitänyt heitä väärinä profeettoina ja harhaoppisina. Nyt saatuani tällaisen armon, näin näissä ihmisissä Jumalan. Kun Jumala on tullut minua niin lähelle, että näen hänet veljessäni ja sisaressani, silloin nämä Jumalan ihmiset kelpaavat saarnaamaan minulle evankeliumia ja syntien anteeksiantamusta. Sellaisten ihmisten kanssa voin vaihtaa kokemuksia, heille voin puhua sydämeni salaisuuksia, ja he todistavat ja lohduttavat: Usko rakas veli, usko rakas sisar, kaikki synnit ja kaikki viimeisetkin epäilykset iankaikkisesti anteeksiannetuiksi.

        Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Vasta nyt ilmoitetaan nimi. Meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi. Nyt kun usko on syttynyt sydämeemme, nyt kun Jumala on ainokaisen Poikansa kautta antanut kaikki syntimme anteeksi ja sydämemme on puhdistanut uskon kautta karitsan veressä, eteemme tulee myös kysymys omantunnon puhdistamisesta pahoista teoista, niin kuin heprealaiskirjeessä sanotaan. Sitä ei vaadita sen tähden, että ansaitsisin sillä armon. Armon olen saanut pelkästään Jeesuksen sovitustyön kautta. Nyt on kysymys siitä, että usko säilyisi sydämessä elävänä ja olisin kuuliainen Pyhän Hengen äänelle, opetukselle ja kehotukselle. Silloin vaellan rauhantekijän tietä. Se vie syntitovereiden luo ja se vie sinne missä olen tehnyt vääryyttä, sinne missä on pyydettävä anteeksi. Useimmiten se alkaa omasta kodista, aviopuolisoiden välillä, vanhempien ja lasten välillä, sisarusten välillä ja naapureissa. Tällaisissa paikoissa rauhan tie kulkee. Sitä tietä kulkevia kutsutaan Jumalan lapsiksi.
        Olemme joskus kuulleet sanottavan, että se ja se on tehnyt parannuksen ja tullut kristityksi. Sitten joku toinen on lausunut ihmetyksensä: ”Tuolla parannuksen tehneellä ihmisellä olisi pitänyt olla asiaa minulle. Odotin häntä selvittämään asioitaan, mutta häntä ei ole kuulunut.” Eräs Kiirunan kaivosyhtiön LKAB:n toimitusjohtaja Lundbom kuuluu sanoneen eräässä tilaisuudessa: ”Kiirunassa on useita uskonsuuntia, mutta on eräs asia jota ihmettelen. On lähetysväkeä, on kirkkokristittyjä, on baptisteja ja pelastusarmeijalaisia. He tulevat uskoon ja heistä tulee kirkkojensa jäseniä. On kuitenkin ihmeellistä, ettei kellään ole asiaa minun luokseni. Mutta kun joku lestadiolainen on saanut armon tehdä parannuksen ja tullut uskovaiseksi, niin hänellä on yleensä asiaa minulle: hän haluaa korjata sellaista, mikä on tapahtunut vuorella, tunturilla, työssä tai kaivoksessa.” Jos emme lähde rauhan tielle, jos emme puhdista ja korjaa omia tekojamme ja syntipolkujamme, silloin ei auta lestadiolaisen uskon tunnustaminen.
        Autuaita ovat, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivaan valtakunta. Sanoin alussa, että Jeesuksen opin mukaan autuuden tie alkaa köyhyydellä ja päättyy vainoon. Miksi Jeesuksen opin mukaista uskoa ja kristillisyyttä kohtaa vaino? Vanhurskauden tähden. Siitä syystä, että se opettaa vanhurskauttamisesta yksin ja ainoastaan uskon kautta, muta osoittaa samalla mitkä hedelmät ehdottomasti seuraavat elävää uskoa. Paavalin oppi ihmisen vanhurskauttamisesta uskon kautta ilman lain tekoja pysyy aina paikallaan. Apostoli Jaakobin oppi, että usko ilman tekoja on kuollut pysyy myös paikallaan. Molemmilla on sama armonjärjestys, mutta Paavali saarnaa elävästä uskosta ja Jaakob näyttää millaista on kuollut usko.
        Autuaita olette te, kun he pilkkaavat ja vainoavat teitä ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan valehdellen minun tähteni. Näin on oikeita kristityitä kohdannut valhe ja pilkka. Joskus heitä on syytetty paavin opista ja Jumala tietää mitä kaikkea heitä vastaan on heitetty. Mutta Jumalan kansa on kantanut kärsivällisenä sen ristin, mikä sen päälle on pantu. Se on vakuuttunut siitä, että Hän, joka kulkee edellä, raivaa tietä ja on itse kantanut kaikkein raskaimman ristin.
        Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Vasta nyt ilmoitetaan nimi. Meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi. Nyt kun usko on syttynyt sydämeemme, nyt kun Jumala on ainokaisen Poikansa kautta antanut kaikki syntimme anteeksi ja sydämemme on puhdistanut uskon kautta karitsan veressä, eteemme tulee myös kysymys omantunnon puhdistamisesta pahoista teoista, niin kuin heprealaiskirjeessä sanotaan. Sitä ei vaadita sen tähden, että ansaitsisin sillä armon. Armon olen saanut pelkästään Jeesuksen sovitustyön kautta. Nyt on kysymys siitä, että usko säilyisi sydämessä elävänä ja olisin kuuliainen Pyhän Hengen äänelle, opetukselle ja kehotukselle. Silloin vaellan rauhantekijän tietä. Se vie syntitovereiden luo ja se vie sinne missä olen tehnyt vääryyttä, sinne missä on pyydettävä anteeksi. Useimmiten se alkaa omasta kodista, aviopuolisoiden välillä, vanhempien ja lasten välillä, sisarusten välillä ja naapureissa. Tällaisissa paikoissa rauhan tie kulkee. Sitä tietä kulkevia kutsutaan Jumalan lapsiksi.
        Olemme joskus kuulleet sanottavan, että se ja se on tehnyt parannuksen ja tullut kristityksi. Sitten joku toinen on lausunut ihmetyksensä: ”Tuolla parannuksen tehneellä ihmisellä olisi pitänyt olla asiaa minulle. Odotin häntä selvittämään asioitaan, mutta häntä ei ole kuulunut.” Eräs Kiirunan kaivosyhtiön LKAB:n toimitusjohtaja Lundbom kuuluu sanoneen eräässä tilaisuudessa: ”Kiirunassa on useita uskonsuuntia, mutta on eräs asia jota ihmettelen. On lähetysväkeä, on kirkkokristittyjä, on baptisteja ja pelastusarmeijalaisia. He tulevat uskoon ja heistä tulee kirkkojensa jäseniä. On kuitenkin ihmeellistä, ettei kellään ole asiaa minun luokseni. Mutta kun joku lestadiolainen on saanut armon tehdä parannuksen ja tullut uskovaiseksi, niin hänellä on yleensä asiaa minulle: hän haluaa korjata sellaista, mikä on tapahtunut vuorella, tunturilla, työssä tai kaivoksessa.” Jos emme lähde rauhan tielle, jos emme puhdista ja korjaa omia tekojamme ja syntipolkujamme, silloin ei auta lestadiolaisen uskon tunnustaminen.
        Autuaita ovat, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivaan valtakunta. Sanoin alussa, että Jeesuksen opin mukaan autuuden tie alkaa köyhyydellä ja päättyy vainoon. Miksi Jeesuksen opin mukaista uskoa ja kristillisyyttä kohtaa vaino? Vanhurskauden tähden. Siitä syystä, että se opettaa vanhurskauttamisesta yksin ja ainoastaan uskon kautta, muta osoittaa samalla mitkä hedelmät ehdottomasti seuraavat elävää uskoa. Paavalin oppi ihmisen vanhurskauttamisesta uskon kautta ilman lain tekoja pysyy aina paikallaan. Apostoli Jaakobin oppi, että usko ilman tekoja on kuollut pysyy myös paikallaan. Molemmilla on sama armonjärjestys, mutta Paavali saarnaa elävästä uskosta ja Jaakob näyttää millaista on kuollut usko.
        Autuaita olette te, kun he pilkkaavat ja vainoavat teitä ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan valehdellen minun tähteni. Näin on oikeita kristityitä kohdannut valhe ja pilkka. Joskus heitä on syytetty paavin opista ja Jumala tietää mitä kaikkea heitä vastaan on heitetty. Mutta Jumalan kansa on kantanut kärsivällisenä sen ristin, mikä sen päälle on pantu. Se on vakuuttunut siitä, että Hän, joka kulkee edellä, raivaa tietä ja on itse kantanut kaikkein raskaimman ristin.
        Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa.

        Olenkin ihmetellyt miten kauan Lestadiolaisuudessa on ollut väärää oppia ja nyt se selvisi. Lestadiuksesta asti ja Gunnari on ollut hyvänä peesaajana.

        Ensin opetetaan tekojen oppia ja lopetetaan pelkkään armoon. Paljonko pitää olla katumusta ja pitääkö kaikki synnit saada lueteltua, ennen kuin armo on saatavilla.

        Matteus 5. ""Autuaita OVAT hengellisesti köyhät, sillä heidän ON taivasten valtakunta. "
        Tuota kohtaa kannattaa ajatella oikein tosissaan ja Raamattuun pitäisi tutustua ihan itsekseenkin, eikä uskoa kaikkea mitä toiset sanoo siellä olevan.

        Ja tuo ainoan oikean seurakunnan oppi on totuudesta yhtä kaukana kui itä on lännestä ja sen varjolla luullaan että meillä on joku lupa ja oikeus sanoa ketkä ovat taivaskelpoisia. Sellaista lupaa Raamatusta ei löydy. Se tuomio kuuluu ainoastaan Jeesukselle.


      • Anonyymi

        Lestadius sai valaistuksen ja autuuden tunnon " Marian " kautta. Mutta ei Lestadius jäänyt niihin lukijaisiin vaan meni omaa tietään. Ja puhuu jälkeen että hän toivoo näkevänsä Marian kunniassa. Ei epäillyt etteikö Maria tulisi autuaaksi vaan että tulisi myös itse. Miksi Lestadius ei jäänyt lukijaisiin jos on olemassa vain yksi oikea seurakunta ?? Toivon että ymmärrätte kysymyksen .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lestadius sai valaistuksen ja autuuden tunnon " Marian " kautta. Mutta ei Lestadius jäänyt niihin lukijaisiin vaan meni omaa tietään. Ja puhuu jälkeen että hän toivoo näkevänsä Marian kunniassa. Ei epäillyt etteikö Maria tulisi autuaaksi vaan että tulisi myös itse. Miksi Lestadius ei jäänyt lukijaisiin jos on olemassa vain yksi oikea seurakunta ?? Toivon että ymmärrätte kysymyksen .

        Se on yksi ahdas paikka uskoa että on yksi seurakunta. Se tekee uskomisen itselle helpommaksi kun uskoo että on monta oikeaa seurakuntaa. Ei tarvi tehdä parannusta eriseurasta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se on yksi ahdas paikka uskoa että on yksi seurakunta. Se tekee uskomisen itselle helpommaksi kun uskoo että on monta oikeaa seurakuntaa. Ei tarvi tehdä parannusta eriseurasta.

        Minä olen vähän miettinyt sitä, että miksi Israel oli heimokansa. Yksi kantaisä kolme patriarkkaa ja heistä viimeisellä kaikenlaisia vaimoja. Miten nämät ajatukset yhdestä nimetystä seurakunnasta sopivat yhteen?


      • Anonyymi
        vihne kirjoitti:

        Minä olen vähän miettinyt sitä, että miksi Israel oli heimokansa. Yksi kantaisä kolme patriarkkaa ja heistä viimeisellä kaikenlaisia vaimoja. Miten nämät ajatukset yhdestä nimetystä seurakunnasta sopivat yhteen?

        Minä taas en käsitä sitä, että ne jotka uskovat että on monta elävää eli oikeaa seurakuntaa tai joukkoa, niin ne juuri eivät pidä kuitenkaan esikoislestadiolaisia oikeana. Miksi? Onko se tullut pahennuksen kallioksi ja loukkauskiveksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas en käsitä sitä, että ne jotka uskovat että on monta elävää eli oikeaa seurakuntaa tai joukkoa, niin ne juuri eivät pidä kuitenkaan esikoislestadiolaisia oikeana. Miksi? Onko se tullut pahennuksen kallioksi ja loukkauskiveksi?

        Ketkähän ne nyt sitten luulosi mukaan uskovat "moneen elävään ja oikeaan seurakuntaan tai joukkoon"? On niitä varmaan sellaisiakin, mutta voisitko mainita muutamia, niin nähdään miltä pojalta kirjoitit? Ei nimiä mutta jotain vihjettä siitä keitä tarkoitit?

        Osa lestadiolaisryhmistä ovat itse sulkemassa itsensä "eriseuroina" pois Kristuksen seurakunnasta, kun ne ilmoittavat olevansa yksin "ainoa oikea seurakunta", mitä nyt kukin nimiä käyttävätkin, "Jumalan valtakunta", "Siunattu Kristillisyys"!


    • Pitkiä litanioita on turha kirjoitella. Panette vain ne Raamatun jakeet tänne, jossa selvällä suomenkielellä sanotaan "armonjärjestys". Sellaista ette Raamatusta löydä, tällaisten litanoioiden kirjoittaminen on ihan turhaa puuhaa. 😉

      Yksinkertaista kristinuskoa on turha ihmisten alkaa vääntelemään. Siinä pettää vain itseään.

      • Anonyymi

        Vähän vinksahtaneet sitä vääntää, kuten... nooh jätetään nyt sanomatta.


      • Anonyymi

        Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niin kuin minä opetan, sanoi juoppo pappikin.

        Vaito lainaa itse raamatun jakeita, mutta kieltää toisia niitä lainaamasta.

        Gunnarin saarnassa on monista asioita totuus, joita olet väittänyt lestadiolaisuudessa olevan toisin.

        Siinä on Laestadiuksen kertomus armonjärjestyksen tuntemisesta, siinä on Raattamaasta jne.

        Oppi on sama nyt kuin silloinkin. Eero Halme yritti välillä sitä muuttaa ja saikin monen uskon muutettua. He luulivat, että heitä on enemmän ja perustivat uuden yhdistyksen, jolle yrittivät vallata esikoislestadiolaisuuden omaisuuden, mutta saivat kokea pettymyksen.

        Nyt he ovat orjana esikoiset ry:ssä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niin kuin minä opetan, sanoi juoppo pappikin.

        Vaito lainaa itse raamatun jakeita, mutta kieltää toisia niitä lainaamasta.

        Gunnarin saarnassa on monista asioita totuus, joita olet väittänyt lestadiolaisuudessa olevan toisin.

        Siinä on Laestadiuksen kertomus armonjärjestyksen tuntemisesta, siinä on Raattamaasta jne.

        Oppi on sama nyt kuin silloinkin. Eero Halme yritti välillä sitä muuttaa ja saikin monen uskon muutettua. He luulivat, että heitä on enemmän ja perustivat uuden yhdistyksen, jolle yrittivät vallata esikoislestadiolaisuuden omaisuuden, mutta saivat kokea pettymyksen.

        Nyt he ovat orjana esikoiset ry:ssä.

        Eikös juopon papin neuvo ollut hyvä? Eivät ne ehkä kaikki esikoislestadiolaiset saarnaajat synnittömiä ole niistä teoista joita kuulijoiden käskevät välttää. Mikä ero siinä miselestäsi on?

        Se, että esikoislestadiolaisuudessa on saarnattu toistasataa vuotta niin, että vain esikoislestadiolaiset pääsevät taivaasen, ei todista kyseisen opin olevan ainoa ja oikea autuaaksi tekevä oppi. Kai sinä sen verran ymmärrät.?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älkää tehkö niinkuin minä teen, vaan niin kuin minä opetan, sanoi juoppo pappikin.

        Vaito lainaa itse raamatun jakeita, mutta kieltää toisia niitä lainaamasta.

        Gunnarin saarnassa on monista asioita totuus, joita olet väittänyt lestadiolaisuudessa olevan toisin.

        Siinä on Laestadiuksen kertomus armonjärjestyksen tuntemisesta, siinä on Raattamaasta jne.

        Oppi on sama nyt kuin silloinkin. Eero Halme yritti välillä sitä muuttaa ja saikin monen uskon muutettua. He luulivat, että heitä on enemmän ja perustivat uuden yhdistyksen, jolle yrittivät vallata esikoislestadiolaisuuden omaisuuden, mutta saivat kokea pettymyksen.

        Nyt he ovat orjana esikoiset ry:ssä.

        Oppi on sama, hyvä mies. Kyllähän sen jokainen tajuaa. Mutta mikäs oppi se on? Tämä esikoislestadiolainen oppi.

        Siinähän on ollut ainakin niin kauan kuin minä muistan tärkeimpänä opinkappeleena se, että vain tässä yhdistyksessä Esikoislestadiolaiset r.y. (aiemmin nimi Vanha-Laestadiolaiskristillinen Yhdistys r.y.) on Jeesuksen aikanaan maan päälle jättämät "taivaan valtakunnan avaimet". Seurakuntaoppinsa mukaan ne siirtyivät (jäivät tai otettiin) vanhoillisslestadiolaisilta 1900-luvun alun hajaannuksessa.

        Miten voi ihmisen mieli olla noin pimeä, että uskoo tuollaiseen "oppiin". Pitäen sen oikeana olemisen perusteena juuri pääasiassa sitä seikkaa, että se on sama oppi jota jo vanhat saarnaajat saarnasivat. "Vain met oomma oikeassa" "vasemmalla on maailma ja oikialla väärä jumalisuus".

        Olen lähes varma, että Laestadius ei tyytyväisenä katselisi kymmeniin ainoina "oikeassa oleviin" joukkioihin hajonnutta nimeään kantavien "seurakuntien" sekamelskaa. Eikä heti tule mieleen, että hän pitäisi Esikoislestadiolaiset r.y:tä ainoana oikeassa olevana ryhmänä. Miksi pitäisi?


    • Anonyymi

      Armonjärjestys voidaan ilmaista parhaiten sanalla armahdusmenettely tai armahdusmetodi. Sitähän on Raamattu täynnään.

      • Anonyymi

        Menettelyt ja metodit ovat ihmisten juttuja. Se miten Jumala Pyhän Henkensä kautta johdattaa ihmisen ensin synnintuntoon ja sitten armontuntoon, menee sen järjestyksen mukaan kuin raamatussa on kerrottu eli armon järjestyksen. Se on kaikilla ihmisillä hengellisesti sama. Tämäkin totuus kuuluu siihen valkeuteen mitä pimeys ei käsitä. Paitsi sitten kun pääsee valkeuteen ja pääsee omilla sydämen koettelemuksilla siitä Sanan kohdasta osalliseksi. Se luo turvaa ja varmuutta elämään mutta myös kuoleman hetkellä. 🙂


    • Anonyymi

      Miksi lestalaisuuden sivuilta on turha etsiä sanaa uudestisyntymä?

      Ettekö ole törmänneet siihen ollenkaan Raamatuita ja omaa uskoanne tutkittaessa?

      eihän mitään elämää ole ilman syntymistä vai mitä?

      vuodeta toiseen veivaatte leevin j alutterin sanomisia ja isienne sanomisia, mutta uudestisyntymisestä ette puhu mitään, miksi?

      • Anonyymi

        Näiltä sivuilta on vaikea löytää sanaa uudestisyntymä, kun niillä, jotka tänne kirjoittelee on niin kiire sättiä toisiaan ja osoittaa omaa oikeassa olemisen tarvettaan, että kaikki tärkeimmät ja keskeisimmät uskon asiat sekä hedelmät unohtuu kokonaan. Tänne ei kirjoittele henkilöt, joilla on sydämen palo jouduttaa Kristuksen tulemista ja viedä evankeliumia sinne, missä sitä ei vielä ole kuultu ollenkaan. Se nimittäin ei ole ollenkaan hauskaa puuhaa, koska voi joutua sietämään epämukavuutta ja siinä voi joutua kokemaan marttyyrikuoleman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näiltä sivuilta on vaikea löytää sanaa uudestisyntymä, kun niillä, jotka tänne kirjoittelee on niin kiire sättiä toisiaan ja osoittaa omaa oikeassa olemisen tarvettaan, että kaikki tärkeimmät ja keskeisimmät uskon asiat sekä hedelmät unohtuu kokonaan. Tänne ei kirjoittele henkilöt, joilla on sydämen palo jouduttaa Kristuksen tulemista ja viedä evankeliumia sinne, missä sitä ei vielä ole kuultu ollenkaan. Se nimittäin ei ole ollenkaan hauskaa puuhaa, koska voi joutua sietämään epämukavuutta ja siinä voi joutua kokemaan marttyyrikuoleman.

        Sinähän et sättinyt ketään, totesit vaan jotakin tänne kirjoittajista? Unohtavat kaikki mielestäsi tärkeimmät ja keskeisimmät uskonasiat sekä hedelmät.


    • Anonyymi

      Rakas ystävä vaitovainen !
      Mitä luulet jos yhdessä lähtisimme ottamaan Karjalan takaisin tulisko mittään ???
      Saatais rajat kerralla Uralille .

      • Anonyymi

        Niinpä! Mahtaisiko tuo kivittämällä onnistua?


    • Anonyymi

      Mistä tuollainen sana vaitovainen on peräisin? Ja onko nimimerkeillä spekulointi tämän palstan keskusteluiden tarkoitus.

      Tämä palsta on selkeästi otsikoitu lestadiolaisuudesta keskustelemiseen, ellei ole asiaa lestadiolaisuudesta, silloin ei ole mitään syytä kirjoittaa tänne mitään.

      Tällaiset keskustelujen perusasiat on monelta hukassa. Tämä kertoo kirjoittajasta jo kaiken tarpeellisen. Kysymys on henkilöistä joiden ainut tarkoitus on halveksiva panettelu ja valehtelu.

      • Anonyymi

        No niin justiinsa. Olisiko vainolainen sittenkin ollut parempi nimimerkki.


    • Anonyymi

      En tiedä kuka tuollaisia järjestyksiä on JUMALAN vastikkeetta LAHJOITTAMALLE vanhurskaudelle keksinyt? Joka tapauksessa tuollaiset sepustukset johtavat kymmeniatuhansia kilvoittelijoita pois tieltä, joka on Jeesus Kristus. Ihmisestä tulee omanvanhurskauden rakentaja.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

      Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
      Maailman menoa
      362
      4399
    2. En sitten aio sinua odotella

      Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
      Ikävä
      83
      1839
    3. Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

      Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      65
      1580
    4. Muistatko kun kerroin...

      että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
      Ikävä
      44
      1546
    5. En vain ole riittävä

      Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
      Ikävä
      29
      1380
    6. Oon pahoillani että

      Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
      Ikävä
      59
      1351
    7. Persut vajosivat pinnan alle

      Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka
      Maailman menoa
      205
      1345
    8. Kuka sinä oikeen olet

      Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
      Ikävä
      53
      1333
    9. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      28
      1225
    10. Hei, vain sinä voit tehdä sen.

      Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
      Ikävä
      8
      1218
    Aihe