USKONNOTTOMUUDEN MONET MUODOT -seminaari 28.-29.11.
1990-luvun alkupuolelta lähtien Suomesta on tullut entistä moninaisempi yhteiskunta eri uskontojen, kulttuurien, kielten ja etnisten taustojen määrän kasvaessa. Samaan aikaan Suomesta on tullut myös maallistuneempi, erityisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nopeasti pienenevän jäsenmäärän kautta tarkasteltuna. Kun puhumme uskonnollisesta monimuotoisuudesta, on tärkeää huomioida myös uskonnottomuus ja siitä käytävä julkinen keskustelu.
Argumenta-tapahtumassa käsitellään uskonnottomuutta eri näkökulmista: uskonnottomiksi itsensä määrittelevien ihmisten kasvava määrä, uskonnottomien juhlien kysyntä, sukupuolen ja uskonnon / uskonnottomuuden suhde, sekä sekulaarin, ateismin ja uskonnottomuuden kaltaisten termien määritelmät.
Kansainvälisenä kutsuvieraana professori Lori Beaman.
Kaikille avoimena ohjelmana on luvassa paneelikeskustelu torstaina 28.11. klo 17, ja professori Beamanin luento perjantaina 29.11. klo 10. Kumpikin tilaisuus järjestetään Tiedekulmassa.
1990-luvun alkupuolelta lähtien Suomesta on tullut entistä moninaisempi yhteiskunta eri uskontojen, kulttuurien, kielten ja etnisten taustojen määrän kasvaessa. Samaan aikaan Suomesta on tullut myös maallistuneempi, erityisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nopeasti pienenevän jäsenmäärän kautta tarkasteltuna. Kun puhumme uskonnollisesta monimuotoisuudesta, on tärkeää huomioida myös uskonnottomuus ja siitä käytävä julkinen keskustelu.
Argumenta-tapahtumassa käsitellään uskonnottomuutta eri näkökulmista: uskonnottomiksi itsensä määrittelevien ihmisten kasvava määrä, uskonnottomien juhlien kysyntä, sukupuolen ja uskonnon / uskonnottomuuden suhde, sekä sekulaarin, ateismin ja uskonnottomuuden kaltaisten termien määritelmät.
Kansainvälisenä kutsuvieraana professori Lori Beaman.
Kaikille avoimena ohjelmana on luvassa paneelikeskustelu torstaina 28.11. klo 17, ja professori Beamanin luento perjantaina 29.11. klo 10. Kumpikin tilaisuus järjestetään Tiedekulmassa.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tuosta paneelikeskustelusta on julkaistu tarkeimpia tietoja. Kuten panelistit ja puheenjohtaja: Kimmo Ketola, Kirkon tutkimuskeskus, Esa Ylikoski, Vapaa-ajattelijat ja Irma Peiponen, Humanistiliitto. Puheenjohtajana professori Titus Hjelm, Helsingin yliopisto.
Harmi, että tuosta ei tehty tallennetta. Näistä pitäisi tehdä.
Aivan, keskustelu oli hyvä. Lehtijuttu jäi pintapuoliseksi.
Myös professori Lori Beamanin luento (2 tuntia) on epäilemättä mielenkiintoinen.
Kaipa tästä aiheesta olisi voinut kehittää laajemmankin seminaarin!?
Torstaina ilapäivällä on tietellinen projektisseminaari, jossa tutkijat esittelevät hankkeitaan ei.uskonnollisuudesta.
Tästä voi noteerata, että uskonnottomien järjestöt, Vapaa-ajattelijain liitto ja Humanistiliitto saivat pyynnön lähettää edustajansa paneeliin. Se saattoi harmittaa jonkun pienen fraktion tahoa.
Niin, pattin edustajaa, joka yleisössä osallistui tilaisuuteen, taisi harmittaa, että heitä tai häntä ei oltu kutsuttu.
Hän on täällä mullikoinutkin, että Humanistiliiton ja Vapaa-ajatteliijain liiton edustajat olivat "vain" maistereita. Edusajathan olisivat voineet olla vaikka kansakoilupohjlaa, koska he kertoivat järjestöjen toiminnasta ja uskonnottomuudesta eivätkä jostain matematiikan erityisalueista.
Järjestöjen puhehenkilöikzi voidaan hyvin valita ihan tavallisia ihmisiä eikä mitään akateemikkoja.
Seminaarin pääalustajan puheenvuorosta löytyy tällainen teksti: https://katsomukset.fi/2019/12/05/uskontoa-vai-kulttuuria/
Tämä on ehdottamasti mielenkiintoinen, tsekattava pätkä.
Beamanin esityksestä on erillinen ketju ja linkki. Kuitenkin myös tuo paneelikeskustelu on noteerattava, vaikka sitä ei kokonaan tallennettu. Humanistien Irma Peipponen ja Vapaa-ajattelijain Esa Ylikoski olivat paneelissa mukana järjestöjensä edustajina.
Harmittavaa, että paneelia ei tallennettu, sillä se oli ihan hyvä ja vauhdikas. Juontaja oli myös aktiivinen, ja tuli hyviä yleisökysymyksiä. Selostus ei kuvaa sitä paljoakaan.
Eräs paneelista ulos jäänyt on ollut katkerana.
JOhtopäätös valtiovallalle, ei ole fiksua suosia yhtä ja syrjiä toita, vaan alkaa kunnioittaa julkisen vallan neutralilteettia.
Minua harmitti todella paljon, että tähän paneeliin oli kutsuttu Humanistiliiton ja Vapaa-ajattelijain edustajat! T. Antivapari
Oliko tämä se juttu, jossa eräs paikalla ollut dosentti kiinnitti huomiota panelistin käsien asentoon.
Hyvä alku, vaikka juttu tilaisuudesta jäi ylimalkaiseksi.
Seminaariin oli pyydetty Vaparien ja Humanistien autenttisia edustajia, ei tutkijoita vaan toimijoita, tekijöitä. Se oli aivan oikea valinta seminaarin järjestäjältä, joka siis oli yliopisto.
Kansainvälisenä kutsuvieraana puhunut professori Lori Beaman suositteli kirkkon ja valtion suhteen uudistamista.
Erään dosentin mielestä muut kuin dosentit eivät ole sopivia uskonnottomien edustajia paneelikeskusteluissa.
Julkisen vallan neutraliteettivaatimus nousee vääjäämättömästi.
Sehän oli myös koko tapahtumassa vierailleen professori Baumanin viesti.
Julkisen vallan tunnustuksettomuus ja sitouttamattomuus kuuluu länsimaisiin arvoihin. Kuuluuhan?
Kanadalainen alustaja suositteli kirkon ja valtion sidoksen höllentämistä.
Hänen hintansa oli diplomaattisesti ilmaistu mutta sisällöllisesti täysin selvä.
Humanistit ja Vapaa-ajattelijst ovat tärkeimmät edustajat.
Valtiokirkollisuuden kravattia ja Liperiä pitäisivhöllentää nyt vihdoin.
Kanadalainen professori suositteli Suomelle kirkollisen kravatin höllentämistä.
Suositus: pois valtiokirkollisuudesta
Beemanin housuissa pitää olla paras vyö.
Suositus uudistukseen.