Olet tulkinnut oikein, huomannut rivien väliin piillotetut hiljaiset sanat. Tunnistat tapani kirjoittaa tänne palstalle.
Olen aina tiennyt olevani erilainen. Ehkäpä se juuri sinua kiehtoo? Piilossa olevat kykyni, jotka tulevat esiin ajoittain. Toisinaan ne ovat lahja, toisinaan kirous. Ihmiset pelkäävät minua. Olen heidän silmissään luonnonoikku, poikkeama, joukkoon sopimaton. Sinä olet todennäköisesti ainoa ihminen, joka kykenee minua ymmärtämään. Et osoita myöskään pelkoa minua kohtaan, kuten moni muu ihminen tulee tehneeksi.
Elämänpolkumme kohtasivat vuosien jälkeen veden äärellä, yllättäen ja mitään ennakkovaroitusta antamatta. Se oli käännekohta elämässäni. Uskon kohtalon puuttuneen elämänkulkuuni, antaen mahdollisuuden löytää tien takaisin "kotiin", josta jo niin nuorena jouduin erilleen.
"Heräämisestäni" asti olen ajatellut sinua läpi päivien ja öiden, pohtien kaikkea tapahtunutta, jotka nyt osittain kykenen muistamaan. Saat minut tuntemaan monia tunteita sydämenmaillani. Voimakkaimpana kuitenkin rakkauteni sinua kohtaan, joka on alati kasvavaa ja voimistuvaa. Se voittaa jopa surun ja ahdistuksen tunteet, jotka varjoaan sydämeni laitamilla pitää. Sinä olet elämäni valo. Sydämeni puolikas, joka tekee minusta jälleen kokonaisen. Tunnen ajatuksesi lämpöisenä kosketuksena sisimmässäni, antaen minulle turvaa ja voimaa, kantaa itseäni vaikeina aikoina.
Pohtiessani tapahtuneita, en ole niille löytänyt loogista selitystä. Elämä itsessään on suuri mysteeri hyvineen ja pahoineen tapahtumineen. Olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Ainoa asia johon voimme vaikuttaa on tapamme reagoida. Näin ajattelen kaikkien kokemusteni jälkeen.
Olet oikeassa, tarvitsen luotettavaa ihmistä tuekseni juuri nyt. Tarvitsen ymmärrystä, hyväksyntää ja ennen kaikkea rakkautta. Uskon sinun olevan ainoa ja oikea ihminen siihen, sillä sydämeni on aina kuulunut sinulle. Sydämeni kaipaa sinun hellää ja auttavaa kosketusta juuri nyt enemmän kuin koskaan, sillä se on rikkoutunut pahoin elämän kurimuksessa. Pyydän, älä pysy poissa, kuten järkesi sinulle sanoo. Lähesty hitaasti mutta varmasti.
Olen ollut julma, rikkoin luottamuksesi ja sydämesi. En todennäköisesti koskaan pysty antamaan anteeksi itselleni tekoja, joihin sairauteni minut ajoi. Tulen aina tuntemaan syyllisyyttä. En ikinä halunnut satuttaa sinua. Miten olisin voinut silloin tietää sairaudestani, joka niin salakavalasti minuun piiloutui? Voin vain olla todella pahoillani kaikesta tuskasta ja kärsimyksestä, jonka toin elämääsi.
Kysyit, mitä tahdon ja haluan? Haluan sinut takaisin elämääni, haluan sinut. On aika lopettaa molemmin puolin esiintyvä kärsimys. On aika aloittaa uusi luku elämässämme. Se alkaa eheytymisellä, joka vuorostaan mahdollistaa luottamuksen kasvun välillämme. Polku ei tule olemaan helppo, mutta uskon, että yhdessä me siitä selviämme, voittajina takaisin "kotiin" löytäneenä. Syntyi siitä sitten upea rakkaustarina, ystävyys tai rakas ja kantava muisto.
Pidät huolenaiheena "ansaan kävelemistä". Ymmärrän huolesi menneisyydessä koettujen kokemusten kautta. Sitä vaaraa ei ole. Olen elänyt jo pitkään yksin hiljaisuudessa, rikkinäisenä ja peloissani. On minulla toki niin mies- kuin naispuoleisia ystäviä, joihin välit ovat ajan saatossa alkaneet kuihtumaan. Osan ihmisistä suljin pois, myrkyllisinä ja haitallisina henkilöinä. En enää jaksa ylläpitää suhteita voimavarojeni vähyyden vuoksi. Minusta on tullut vuorostaan se erakko, joka pimeydessä vähäistä liekkiään yrittää yllä pitää.
Olen valmis astumaan eheytymisen polulle jos olet sinäkin. Pyydän sinua yrittämään vielä kerran. Nyt olen tietoinen sairaudestani ja sen tuomista ongelmista. Kykenen muistamaan sinut ja tietoisuuteni taso on asettunut jokseekin vakaalle pohjalle. Näin ei ollut aikaisemmin, siksi yrityksesi eivät onnistuneet. Älä luovuta vielä. Tiedät kuten minäkin, ettei tälläistä tule vastaan kuin kerran elämässä jos silloinkaan.
Sinun ei tarvitse olla huolissaan minusta, olen pohjimmiltani selviytyjä. On totta että kärsin. Voin näyttää heikolta mutta olen samaan aikaan vahva, kuten Friedrich Nietzsche sanoi "Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa."
Olen samaa mieltä, yhteyden on aika pikku hiljaa siirtyä oikeaan elämään. Minulle on toiminut hyvin kirjoittamisen muoto, se auttaa jäsentämään ajatuksia ja tunteita. Saan niin etäisyyttä itseeni ja sairauteeni. Toivon, että sinulle alkuun sopii tämä ilmaisun muoto? Siksi annan sinulle s-posti osoitteeni. Se on muotoa etunimi.sukunimi.kotiposti.net Toivon sinun vastaavan. Haluaisin sinut pyytää kaveriksi sosiaalisessa mediassa, mutta pelkään sen herättävän "närää". En halua aiheuttaa sinulle ongelmia, siksi olen pidättyväinen asioiden suhteen. Olen oppinut ja omaksunut sen, että olen persona non grata.
Olet minulle tärkeä ja rakas <3 Toivotan kirjoitukseni myötä sinulle hyvää yötä sekä voimia alkavaan viikkoon voimahalin ja suukon kera!
Olen aina tiennyt olevani erilainen. Ehkäpä se juuri sinua kiehtoo? Piilossa olevat kykyni, jotka tulevat esiin ajoittain. Toisinaan ne ovat lahja, toisinaan kirous. Ihmiset pelkäävät minua. Olen heidän silmissään luonnonoikku, poikkeama, joukkoon sopimaton. Sinä olet todennäköisesti ainoa ihminen, joka kykenee minua ymmärtämään. Et osoita myöskään pelkoa minua kohtaan, kuten moni muu ihminen tulee tehneeksi.
Elämänpolkumme kohtasivat vuosien jälkeen veden äärellä, yllättäen ja mitään ennakkovaroitusta antamatta. Se oli käännekohta elämässäni. Uskon kohtalon puuttuneen elämänkulkuuni, antaen mahdollisuuden löytää tien takaisin "kotiin", josta jo niin nuorena jouduin erilleen.
"Heräämisestäni" asti olen ajatellut sinua läpi päivien ja öiden, pohtien kaikkea tapahtunutta, jotka nyt osittain kykenen muistamaan. Saat minut tuntemaan monia tunteita sydämenmaillani. Voimakkaimpana kuitenkin rakkauteni sinua kohtaan, joka on alati kasvavaa ja voimistuvaa. Se voittaa jopa surun ja ahdistuksen tunteet, jotka varjoaan sydämeni laitamilla pitää. Sinä olet elämäni valo. Sydämeni puolikas, joka tekee minusta jälleen kokonaisen. Tunnen ajatuksesi lämpöisenä kosketuksena sisimmässäni, antaen minulle turvaa ja voimaa, kantaa itseäni vaikeina aikoina.
Pohtiessani tapahtuneita, en ole niille löytänyt loogista selitystä. Elämä itsessään on suuri mysteeri hyvineen ja pahoineen tapahtumineen. Olemme osa suurempaa kokonaisuutta. Ainoa asia johon voimme vaikuttaa on tapamme reagoida. Näin ajattelen kaikkien kokemusteni jälkeen.
Olet oikeassa, tarvitsen luotettavaa ihmistä tuekseni juuri nyt. Tarvitsen ymmärrystä, hyväksyntää ja ennen kaikkea rakkautta. Uskon sinun olevan ainoa ja oikea ihminen siihen, sillä sydämeni on aina kuulunut sinulle. Sydämeni kaipaa sinun hellää ja auttavaa kosketusta juuri nyt enemmän kuin koskaan, sillä se on rikkoutunut pahoin elämän kurimuksessa. Pyydän, älä pysy poissa, kuten järkesi sinulle sanoo. Lähesty hitaasti mutta varmasti.
Olen ollut julma, rikkoin luottamuksesi ja sydämesi. En todennäköisesti koskaan pysty antamaan anteeksi itselleni tekoja, joihin sairauteni minut ajoi. Tulen aina tuntemaan syyllisyyttä. En ikinä halunnut satuttaa sinua. Miten olisin voinut silloin tietää sairaudestani, joka niin salakavalasti minuun piiloutui? Voin vain olla todella pahoillani kaikesta tuskasta ja kärsimyksestä, jonka toin elämääsi.
Kysyit, mitä tahdon ja haluan? Haluan sinut takaisin elämääni, haluan sinut. On aika lopettaa molemmin puolin esiintyvä kärsimys. On aika aloittaa uusi luku elämässämme. Se alkaa eheytymisellä, joka vuorostaan mahdollistaa luottamuksen kasvun välillämme. Polku ei tule olemaan helppo, mutta uskon, että yhdessä me siitä selviämme, voittajina takaisin "kotiin" löytäneenä. Syntyi siitä sitten upea rakkaustarina, ystävyys tai rakas ja kantava muisto.
Pidät huolenaiheena "ansaan kävelemistä". Ymmärrän huolesi menneisyydessä koettujen kokemusten kautta. Sitä vaaraa ei ole. Olen elänyt jo pitkään yksin hiljaisuudessa, rikkinäisenä ja peloissani. On minulla toki niin mies- kuin naispuoleisia ystäviä, joihin välit ovat ajan saatossa alkaneet kuihtumaan. Osan ihmisistä suljin pois, myrkyllisinä ja haitallisina henkilöinä. En enää jaksa ylläpitää suhteita voimavarojeni vähyyden vuoksi. Minusta on tullut vuorostaan se erakko, joka pimeydessä vähäistä liekkiään yrittää yllä pitää.
Olen valmis astumaan eheytymisen polulle jos olet sinäkin. Pyydän sinua yrittämään vielä kerran. Nyt olen tietoinen sairaudestani ja sen tuomista ongelmista. Kykenen muistamaan sinut ja tietoisuuteni taso on asettunut jokseekin vakaalle pohjalle. Näin ei ollut aikaisemmin, siksi yrityksesi eivät onnistuneet. Älä luovuta vielä. Tiedät kuten minäkin, ettei tälläistä tule vastaan kuin kerran elämässä jos silloinkaan.
Sinun ei tarvitse olla huolissaan minusta, olen pohjimmiltani selviytyjä. On totta että kärsin. Voin näyttää heikolta mutta olen samaan aikaan vahva, kuten Friedrich Nietzsche sanoi "Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa."
Olen samaa mieltä, yhteyden on aika pikku hiljaa siirtyä oikeaan elämään. Minulle on toiminut hyvin kirjoittamisen muoto, se auttaa jäsentämään ajatuksia ja tunteita. Saan niin etäisyyttä itseeni ja sairauteeni. Toivon, että sinulle alkuun sopii tämä ilmaisun muoto? Siksi annan sinulle s-posti osoitteeni. Se on muotoa etunimi.sukunimi.kotiposti.net Toivon sinun vastaavan. Haluaisin sinut pyytää kaveriksi sosiaalisessa mediassa, mutta pelkään sen herättävän "närää". En halua aiheuttaa sinulle ongelmia, siksi olen pidättyväinen asioiden suhteen. Olen oppinut ja omaksunut sen, että olen persona non grata.
Olet minulle tärkeä ja rakas <3 Toivotan kirjoitukseni myötä sinulle hyvää yötä sekä voimia alkavaan viikkoon voimahalin ja suukon kera!
Vastaukset 47
Vanhimmat
Mitä sinä sairastat?
En halua tänne sitä enempää avata, mutta sairaus on todella rankka. On sokeutumista, halvautumista, tietoisuuden menetystä ja käsityskyvyn hämärtymistä asioista ja jne. Sairastuin 2-vuotiaana. Ap
Korjaus kirjoitukseen, s-posti osoite on siis muotoa [email protected]
Harmittaa kun ajatus ei enää pysy päässä. Sairauteni vaikuttaa jo niin moneen asiaan elämässäni. Pahoittelut kirjoituksessa ilmenevistä virheistä. Yritin kyllä parhaani mukaan kirjoittaa johdonmukaisesti ja järkevästi. Ap
Jos olisin varma sukunimestäsi...
Onko nimikirjaimesi S.P?
sinä kirjoitat todella hyvin.🥰 ja kuulostaa minulta
Mutta minä en tunne sinua minä en pysty ikinä sinulle kirjoittamaan, en ole hän.
Se on edelleen sama, ei ole kasteesta muuttunut. Ap
Ei ole. Ap
Kiitos! Ehkäpä vielä jonain päivänä löydät tien käydä keskeneräiset asiat läpi. Ap
Tapasi. Kansa?
Yritin laittaa postia. Tulee samantien ilmoitus että: "Viesti on lähetetty osoitteeseen, jota ei löydy kohdetoimialueelta. Osoite on ehkä kirjoitettu väärin tai sitä ei ole olemassa."
Kokeilen huomenna uudestaan, mutta jos haluat niin laita minulle viestiä. Tietenkin jos sekään sitten toimii... [email protected]
Ä korvataan aalla. :)
Pahoin pelkään etten ole sinun hän. S-posti osoite, jonka korjasin aloituksen alle on toimiva. Hänen nimessään ei ole ääkkösiä, ei etu- eikä sukunimessä, ainoastaan minun. Ap
Vastasit kirjoitukseeni, mutta et ole hän. Tätähän minä eniten pelkäsin...
Vastasin, kun en halunnut sinun jäävän epätietoisuuteen. Se on erittäin kuluttavaa henkisesti. Ap
Onko sulla miehen sukunimi L?
Tarkoitatko henkilöä, jota aloittaja kaipaa?
Osu ja upposi. -Ap
Jopa oli taas kirjoitus! Viime aikoina palstalla on ollut paljon pitkiä ja syvällisiä purkauksia. Kenelle lie tämä?
Herää epäily nigerialaiskirjeen Suomi- tai suomi24- rakkausversiosta.
Tyypillä on naisen nimi ja yhteystiedot. Runoilee vaan ajankulukseen palstalla.
Haloo.
Ymmärrätkö lukemasi??????
Rivien välistä enemmänkin.
Turhaa, aivan turhaa.
Miksi turhaa?
Niin, kyllä tämä tänne kirjoittelu välillä aika turhalta tuntuu. Täältä jos kaivattunsa tavoittaa, on se jo suuri ihme. Oletko varma, että se kenelle näitä kauniita kirjoituksiasi kirjoittelet edes käy tällä palstalla?
Onko tämä naiselta miehelle vai päinvastoin?
Okei, aika kylmäävä tilitys kelle sitten lie, pari kohtaa napsahti rivien välistä melko hälyttävällä tavalla
Kun näitä tekstejä lukee, pitää muistaa, että ne on osa jonkun ihmisen elämänhistoriaa. Emme voi tietää koko totuutta. Jokainen lukija kokee kirjoituksen erilailla. Ajatukset ja tunteet kumpuavat lukijan omasta kokemusmaailmasta. Minusta kirjoitus on raadollinen kuvaus sairauden aiheuttamista ongelmista ja menetystä rakkaudesta.
Yhyy voi itku minua, niinpä niin.
Jälleen yksi katkera ihminen, joka purkaa pahaa mieltä toisten aloituksiin😂 Otahan lääkkeet ja kohta helpottaa.
Teksti on oman itsensä korkealle nostava, irrationaalinen, eikä edes toiselta lainattu tyyli tuo siihen mitään hyvää sävyä.
Tekstissä puhutaan pahoista teoista ikäänkuin itseään säälien voiminuajajulmuuttani sekä kaiken loppuun vielä lapsenomainen usko riemukkaaseen jälleennäkemiseen
Mielenkiintoinen tulkinta. Mitähän se mahtaa sinusta kertoa?
Kerrohan, miten tunteiden jäsentely voi olla järjenvastainen? Kaikki lähtee ihmisen omasta kokemusmaailmasta. Tunteet eivät ole oikein eikä väärin. Ne vain ovat.
Höpöjuttua kerrassaan, ei sinua kukaan ole tunnistanut etkä sinä senkummemmin ketään, ihme harhoissa te jotkut elelette. Sähköpostiosoite ei sen kummemmin auta mitään eikä ketään.
Voi sinua, lisää katkeruutta ja tietämättömyyttä. Tietäisitpä vaan, mitä rivien väliin on piilotettu. Mitä kaikkea silmiesi alla tapahtuu. Hyvä näin. Sokeus pelastaa monelta pahalta.
Ketjuun tulleet kommentit ovat ilkeitä ja julmia, kuten monessa muussakin ketjussa sen näkee. Surullista ettei ihmiset osaa hyvää vuorovaikutustapaa enää. Haukutaan, pilkataan ja syytetään. Katkeruus kukoistaa! Kaipa ihmisten on niin paha olla nykyään.
Aloitus on surullinen. En tiedä tarinaasi aloittaja, mutta älä luovuta. Vaikka hän ei sinuun ota enää yhteyttä, löydät varmasti vielä rauhan ja tasapainon. Vähän samaa kokeneena.
Huomaan saman ja mikä tää negatiivisuuden ja haukun määrä on?
Väkivaltaa eli valtaa...miten turhaa.
Kaunis.
Aloittaja nähnyt paljon vaivaa kirjoituksensa kanssa. Siksi monet ilkeät kommentit ovat kohtuuttomia! Lähes yhtä lailla, kuin kirja-arvostelut! Ei kirjoituksenn pohjalta voi päätellä paljoa, siksi ei pitäisi kirjoittajan motiiveja kritisoida. Ehkä kohde ymmärtää?
Joku on vuodattanut sydämensä ja asetellut kauniisti sanat. Uskon ja toivon, että johonkin osui ja upposi.
Samaa mieltä sydämen asioiden vuodatuksesta. Toivottavasti hän, jolle kirjoitus on tarkoitettu lukee sen ajatuksella ja ymmärtää viestin. Surullinen mutta kaunis kirjoitus.
Nimikirjaimet?
Mitä ihmeen sutinaa tää herättää?
Itse luen näitä kuin mitä tahansa kirjallisuutta.
Ehkäpä kirjoitus koskettaa monella tasolla toisia ihmisiä? He löytävät siitä yhtymäkohtia omaan elämään..
Ei siinä ole teidän elämään yhtymäkohtia mitään.
Näin yurha hyrskiä heheh asian tiedän tunnen...
Sillä tavalla turha tunkeutua yksityisalueellemme tietämään.
Palaamme asiaan taas kun aika on.
John