Tarkoitan opintoja, ihmissuhdeasiat, ammatti...koti.
Mitä olisit halunnut toisin?
Onko liian kipeä kysymys?
Mitä olisit halunnut toisin?
Onko liian kipeä kysymys?
Mitä olet voinut valita?
Anonyymi
5254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Olen valittu lapsi, valitsin ihmisyyden sijasta jumaluuden, kumartakaa minua senkin ali-ihmiset, teillä ei ole vapaata-tahtoa vaan minä valitsen kohtalonne.
Aika kipeä kysymys jos uskaltaa pysähtyä ajattelemaan.
Elämässäni kaikki on tapahtunut, miten sen sanoisi : Siitä vaan.
Jos voisin, rakentaisin lähes kaiken uudestaan vaikka en voi valittaakaan elämääni, ainakaan kun vertaan (ehkä) suurimpaan osaan väestöämme.
Ammattini olisi psykologi, muuta en tässä lähde avaamaan.
Mutta hei, hyvä kysymys!
Jokainen mutka valinta este ovat hyvät näin. Kaikella on aikansa ja paikkansa. On asioita joita mietin että olisin voinut tehdä aijemmin tai jättää tekemättä.
Ehkäpä on parasta elää hetkessä, ainakin yrittää.
En mitään, enkä päivääkään vaihtaisi pois.
Kun kaikki kiinnostaa on vaikea valita yhtä tietä (opinnot ja työelämä) ihmissuhteissa olisi pitänyt kuunnella intuitiota jo aiemmin.
Juuri niin.
Nuorena ei ehtinyt eikä osannut...
Opinnot piti ottaa se mitä sai.
Asunto on edelleen halvimmasta päästä mitä on.
Ihmissuhteita käytännössä ei ole, oma moka.
Rupean järjestelemään itseäni kursseille,jos vaikka onnistua.
Joka asiasta voin syyttää vain itseäni todellisuudessa.. Että niin.
Älä syytä itseäsi, tiedätkö miksi?
Olet hieno ihminen kun et ensimmäiseksi syytä toisia, vaikka ehkä olisi syytäkin...
Pidän sulle peukkua! ;)
Ihminen muuttuu..se mikä joskus oli unelma ei ehkä ole sitä enää. Ihmiset saattavat paljastua muuksi kuin oletit. Uusi ovi löytyy aina, elämä on seikkailu :)
Ihana, tuossa näkyy ihmisen kasvu. Eri aikana arvostaa erilaisia asioita. Ja kyllä, ihmiset osaa peittää itseään aika pitkään. Yksi syy miksi ihmissuhteet ovat niin haastellisia.
Haastavaa kun se sama valehtelu ja piilottelu siirtyy politiikkaan.
Ap
Uusi ovi tosiaan löytyy mutta mitä sitä hyvää vaihtamaan. Sinun se mietittävä miksi leikin sun kanssa. Annoit mahdollisuuden katsoa aidan taakse muttet osannut. Tiedän mitä olisit tuonut mukana ei kiitos. Hauskaa oli siihen asti kun itse töpit. Mutta en vaihda ja ymmärrän katkeruutesi minkä valitsin. Ethän edes kysy oikeita kysymyksiä. Sori sinut oli pakko uhrata ja sitä kadun. No nythän sulla uusi kuvoissa. Kuulin siitä ja keltä kuulin on sinun läheinen. Minusta tämä on nyt hyvä tilanne kunhan hyväksyt päätökseni.
Mihin sä vastasit?
kaikki ok?
Ihania vastauksia, kirjoitin pätkän eri sukupolvien mahdollisuuksista
ja sain etäisyyttä asiaan. Ihminen tekee päätöksiä omana aikanaan sillä tiedolla mitä on.
Harmittaa tietyt valinnat ja luotin liikaa siihen, että asiat kulkevat tietyllä tavalla.
Olisi pitänyt luottaa omiin vaistoihin, ja mitä tulee tähän kaaokseen,
mistä olisin voinut tietää miten varautua yhteiskunnan romahdukseen.
Jos voisin jotenkin tsempata, sanoisin toisille, että luottakaa hyvään, kunnioittakaa sitä mitä olet, mitä haluat...Ei, elämä ei ole helppoa. Tää on aikamoinen rasti.
Mitä olisin toivonut? Tukevia vanhempia ja sellaisia ihmisiä lähelle joiden kanssa olisi voinut pohtia eri vaihtoehtoja.
Voisitko sinä olla sellainen ystävä toiselle? Toista on vaikea nauvoa, mutta aina voi kuunnella ja tehdä hyviä kysymyksiä...joihin toinen vastaa tai ainakin pohtii niitä itsekseen. Jokainen elää kuitenkin oman elämänsä.
Olen kahlannut aika kuopassa ja olen miettinyt myös häpeää ja rajoitteita. On asioita joita teen enkä välitä enää toisten äimistelystä.
Ole sinä, arvokas sinä....
Onneksi olen sellainen lapsilleni.🥰
Olisin halunnut opiskella mutta neurospykologi ei kuntouttanut joten. Minkä mahdan.
Kirja ja kynä käteen, siitä se lähtee. Omassa tahdissa.
Minä varmaan kenet vain haluaisin.... mutta joo hauskoista elokuvista; HotBot sekä Flashpoint taisi olla toinen, hauskoja tyttönäyttelijöitä.
Niihän teen jo ja tosi hidasta.
Niin, eikö kannattaisi sitten niihin muihin perehtyä?
Kuin tulla minulle jutteleen kun minua ei kiinnosta puhua sellaisista ihmisistä, jotka ei ole minulle hyviä.
En jaksa sitä ja sinulla on hyvät niiden kanssa vietä niiden kanssa aikaa kun en halua että levittelet minusta heille asioita, joten en vaan jatkossa sinulle vastaa.
En halua ihmisille kostaa. Enkä halua sellaista ihmistä lähelle.
Opinnot jäi terveyden takia. Samoin ammatti. Vaikka terveyden kanssa vaikeaa.Muuten olen saanut elää juuri sellaista elämää kuin halusinkin. Kotini juuri sellainen kuin haluan. Rakkaani on aivan ihana ja lapseni on parasta maailmassa. Uskon että tämä kaikki olikin juuri näin tarkoitettu.
Aika moni vastaa, että opinnot ovat jääneet.
Tässä ajassa kortostuu, että opiskellaan ammattia varten, mutta voihan sitä opiskella ja oppia itseään varten. Mitä haluaa opiskella, hae kirja ja lue. Etsi aiheesta dokkareita ja katsele. Avoimen sivustolla on kursseja, kallita mutta katso kurssien sisällöt ja mahdolliset kirjalistat. Useimmat löytyvät kirjastosta.
Lue, tutki, löydä - itseäsi varten
Olisin mennyt suoraan siivoojaks, tehnyt sitä hommaa niin kauan kuin terveys olis antanut myöten, olis välttynyt turhilta opiskeluilta ja ammatinvaihdoksilta ja muutamat turhat tuttavuudet olis jäänyt väliin. Ihmissuhdeasioihin ei muutosta olis tullut, koska joka tapauksessa olisin yhtä yksin kuin nytkin. Tietenkin olisin halunnut syntyä nätimmäksi, mutt siihen en itse pystynyt vaikuttamaan.
En oikein mitään nuorempana. Melkoisia asioita on joutunut käymään läpi. Olen myös tehnyt vääriä valintoja niin kotejen ja ihmisuhteiden suhteen. Olen kuitenkin sitä mieltä että aina voi tapahtua ja tehdä muutoksia elämässä. Tuntuu ehkä elämä varovaisen toiveikkaalta pitkän pimeän syksyn jälkeen. Ei tosin rakkaus asioiden suhteen, mutta tavallaan se on totta että onni tulee sisältä päin. Vaikka kaipaisin aikuista, mukavaa ihmissuhdetta.
Narsisti on taas tarinoinut, voiko olla kuvottavampaa
Joo ja juttuhan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu pälä pälä pälä esim tuossa alempana
Hyvä ja mielenkiintoinen avaus.
Vastauksistakin suurin osa asiallisia ja kaikin puolin luettavia...
Tuossa alempana ei kirjoitellut mikään narsisti, vaan ihan tavallinen ihminen. Oli muuten ainut vastaus jonka tähän ketjuun kirjoitin. Munkin mielestä ihan hyvä aloitus ja mielenkiintoisia vastauksia. Pakkoko on lueskella jos ärsyttää.
Kaiken olen itse valinnut. Valintoja tietenkin olosuhteet hiukan rajanneet, mutta niissä puitteissa kuin mahd. Oon itse valinnat tehnyt.
Opintoihin sain ison lehtisen jossa hirvee määrä kouluja ja opintolinjoja.
Yhteishaku lähestyi ja en oikein itsekään tiennyt mikä haluisin olla isona.
Viisi mä sieltä valitsin ja laitoin hakemukset vetämään. Minä valitsin valintojen taivaasta viisi ja minun jälkeeni valitsi ne viisi että riittääkö keskiarvoni ja tietoni, taitoni ja muu osaamiseni heille.
Asunnon olen valinnut itse. Vuokralla asun, mutta en välttämättä haluaiskaan omistusasuntoa. Edellisestä asunnosta kun päätin lähteä, niin kävin muutamassa asuntoesittelyssä niistä vuokralle tarjolla olevissa kohteissa jota netistä löysin jotka sopi sijainnilta, neliöiltä, vuokran hinnalta minulle.
Esittelyiden jälkeen hylkäsin monia asuntoja asunnon sisätilojen kunnon takia tms.
Ja näytän myös olevani nykyajan nuori ihminen eli taas tietämättäni kuljen tätä oman ikäluokkani keskijakaumassa ja edustan tän ikäluokan aatteita !
https://yle.fi/uutiset/3-11013362
Ihmissuhteissakin on yleensä niin ollut että aika pitkälle oon saanut itse olla päättämässä. Ihmissuhteet on hankalampi koska siinä on kahden ihmisen vapaasta tahdosta kyse. Hyvin pitkälle kuitenkin olen saanut olla asioihin vaikuttamassa. Parisuhteissa usein viimeinen äärimmäinen keino on käyttää omaa valinnanvapautta kävelemällä ulos koko suhteesta vaikka toinen vastustaa!
En oikein keksi hätäseen et mitä en ois saanu jonkinlaisessa muodossa jossain vaiheessa elämää mitä olen halunnut.
Usein elämässä käynyt niin että ei kaikki tuu tilauksesta eteen. Niiden eteen pitää tehdä töitä.
Mullakin 11 vuotta meni senkin haaveen eteen että voisin löytää työelämässä kolosen johon mä sovin masennukseen sairastumisen herkkyyteni kanssa.
12 vuotta piti odottaa et sain tahtoni läpi ja paranin masennuksesta.
Asiat ei tuu nyt ja heti. Joskus ne vie aikaa ja pitää olla valmis tekeen itse töitä sen eteen
Toi yhteisvalinta on milenkiintoinen. Ihmisen pitäisi valita koulutus, ja periaatteessa tietää mitä tekee koko lopulla elämällä aika varhaisessa vaiheessa.
Periaatteessa käytäntö on hyvä, nuori oppii, saa tekemistä, mutta koulutusvalinta ei ole helppo. Pitäisiköhän se ajatella tuossa vaiheessa vielä ns. yleissivistävänä valintana... En tiedä. Jos Suomi olis paremmassa kunnossa, ei olis niin hätä, ihminen voi valita myöhemminkin ja vaihtaa ammattia. Ihminen itse kasvaa elämänsä mukana.
Olen tullut siihen tulokseen, kaikesta huolimatta, että jos kerran tekee töitä, ja se vie paljon aikaa, soisin sen olevan ihmiselle jotain sellaista mistä hän pitää. Tiedän, moni muusikko tekee leipätyökseen jotain ihan muuta ...mut silti.
Elämä on kuitenkin aika lyhyt. Miten sen ajan järkkää että voi tehdä itselleen mieleisiä asioita. .. tieteillä, taiteilla, luoda omia juttuja.
Eihän elämä voi olla pelkkää pakollisten laskujen maksua.
Ap
Joskus on parasta se kun ei voi valita.
avioeron myötä tulin onnelliseksi vaikka, kamppailin eroa vastaan viimeiseen saakka.
Huorin tekijän tilalle vaihtui ihanin koskaan tapaamani nainen. Hänkin taisi valita minut.
Kun suosta alettiin nousemaan, uusi työpaikkakin tippui syliini. Piti vaan mennä.
Joka päivä ihmettelen miten minulle voi käydä näin?
Paras joulu ikinä tulossa. Pitää vaan mennä. Viime joulu olikin helvetillinen.
Uusivuosikin tulee olemaan tarunhohtoinen.
Jokainen sivallus exältä ja hänen vanhemmiltaan saa minut nauttimaan nykyisestä elämästäni enemmän. Olen niin onnellinen. Ensimmäisen kerran elämässäni tiedän olevani rakastettu. Siis ilman että, mun pitää tehdä jotain saadakseni hyväksyntää tai rakkautta.
Olisin valinnut oikeat lottonumerot eurojackpottiin.
Jeesus valitsi mut omakseen. Sen pitää riittää mulle. Ei ole valittamista oikeastaan. Kaikki "väärät" ja "oikeat" valinnat toivat tähän. Kaikki heikkoudet ja vahvuudet.
Eihän täällä itse voi mitään todellisuudessa valita kaikessa on aina kääntöpuoli ja peruskoulukin on pakollinen ja kaikessa ohjaillaan että tervetuloa tänne vaan kyllä me koulutetaan ja on joustomahdollisuus ja sitten kun on nimi sopimuksessa niin ei meillä mitään jousteta. Raha ohjailee kaikkea ja jokainen taho sitä halajaa. Opiskelet puusepäksi niin opetusministeriö määrää mitä koulutus pitää sisällään. No onhan se nyt hyvä että että puuseppä osaa ruotsia no onhan se nyt hyvä että puuseppä pitää puheita ja esitelmiä no onhan se nyt hyvä että opintoihin kuuluu myös vähän historiaa kun ollaan koulutettu tällainen historian opettaja.
Jos nyt oikeasti saisin jotain valita niin valitsisin kuoleman samantien eikä hiukkaakaan kiinnosta vaikka kaikki päättyisi lopullisesti osaltani ei tule elämää ikävä.
Mitä sitten olisit 6 vuotiaasta -18 vuotiaaksi halunnut tehdä jos itse olisit saanut päättää?
Raha ohjailee kyl liikaa. Niin totta, vaikka itse yrittäisi tehdä siitä riippumattomia päätöksiä, on pakko toimia tietyllä tavalla jotta saa katon pään päälle jne.
Luin kauan sitten taidemaalareiden elämänkertoja. Jotenkin surullista miten niin monet kärsii ja painii köyhyydessä ja samaan aikaan kansa arvostaa ja ihailee heidän tuotoksia...
Tässä ajassa ihminen kohtaa ihan samoja teemoja. Köyhyys, rikkaus, ilo, suru, pelko jne.
Aiheet on isoja, ja moni uupuu. Sekin on osa ihmisenä olemista. Olen itse siinä pisteessä, päätösten suuruus on uuvuttanut. En todella valinnut tätä kipurallia, mutta tässä ollaan. Unettomuus pahentaa kaikkea. Suomalainen lääketiede on aika illuusio. Ihmiset sielläkin tekee, mut miten ne kohtaa ihmisen siinä järjestelmässä ja sillä vallalla... 👀👀👀
Tiedän toisen, joka oli myös kirjoitusten mukaan puuseppä. ...oikeassa elämässä tunnen monia puuseppiä. Hieno ammatti. Työllisyystilanne saattaa olla yhtä hankala, kuin kaikilla muillakin...tsempit sinne. Onkohan Suomessa mitään muuta työtä enää...paitsi valtion pomoilla.
Mut takaisin valintoihin. Luin vastauksia, ja tuli mieleen, että voiko ihminen valita muuta kuin miten kohtelee lähimmäistään? Siis elämä on oikeastaan tässä ja nyt. Miten kohtelee itseään, lähimmäistään.... sanoo kiitos, ei, ehkä...jne.
Ja mitä jos se riittää? Valitsee olla ...kaiken tän yhteiskunta hässäkästä huolimatta hyvä, rakastava minä, joka kohtelee muita kuten haluaisi itseään kohdeltavan.
Olla arvokas ja kohdella muita samoin.
Olen seurannut Suomessa kehittyvää työttömyyttä ja miten päättäjät kylvää kansalle arvottomuuden tunnetta. Se on julmaa. Sain kotona sitä samaa. Ei mennä siihen, masentava tarina. Mut miten aikuinen jaksaa, jos sitä samaa tulee joka tuutista?
Ei ihme, että ihminen väsyy. Saakin väsyä. Oikeastaan pitääkin väsyä..ja sanoa lopulta EI kiitos. Muutenhan ei tulisi ”lakkoa”. Se osoittaa lopulta missä ihmisen raja kulkee. Hetkinen, siis täähän on sen muutossyklin luonnollinen kohta, jossa tulee muutos, kun entinen malli ei enää toimi. En muista sen mallin nimeä. Oli toiminta, kipuilu, muutostarve, muutos, uusi toiminta ja sykli toistuu.
Mikä sinut uuvutti? Ympäristö tietenkin. Mitä voit itse tehdä? Asia kerrallaan. Kyllä se siitä.
Voimahalit, koita jaksaa hetki ja asia kerrallaan ☀️✨🌟 Lähetän tähtiä ja auringon valoa.
Ap
Olisin ollut yksin ja opetellut yksin musiikkia.
Miksi yksin?
Yksin omassa talossa opiskellut musiikkia. Yksin siksi koska jos soitat vanhempiesi talossa niin käskevät soittamaan hiljempaa ja älä soita nytten kun ensin tehdään töitä ja sitten luet matikkaa ja sitten historiaa ja sitten maantiedettä koska kaikki muu on tärkeämpää kuin musiikki ja se tulee vasta sitten kun muut asiat on hoidettu eli vapaatahto otetaan samantien pois ja soittaminen on mahdollista vasta sitten kun muille sopii eivätkä ole kotona.
Yksin sen takia koska vanhemmat myös määrävät millaista musiikkia täytyy sitten soittaa. Uskovaiset haluavat että jos musiikkia soittaa niin kyllä sen sitten täytyy olla gospelia eli vapaa tahto otetaan taas pois. Mitä enemmän ihmisiä sitä enemmän tahtoja ja häiriötekijöitä ja aina täytyy tehdä kompromisseja ja sitten lopulta ei ole eletty yhtäkään päivää oman tahdon mukaan ja joiltakin yhteiskunta on tuhonnut elämän lopullisesti eikä enää ole mitään järkeä edes yrittää kun tuho on jo paljon suurempi kuin hyöty. Mitä iloa siitä on jos on 50 vuotta pidetty pilkkana ja toimittu yhteiskunnan haaveiden mukaan ja sitten saa pari vuotta ennen kuolemaa tehdä sitä mitä haluaa eikä sitäkään kukaan arvosta eikä muistia voi tyhjentää pahoista asioista jotka "yhteiskunta" on aiheuttanut. Meillä on tämä yhteiskunta vain sen takia koska joillain on johtamisen vietti ja se menee kaikkien muiden edelle. Pakko päästä päättämään muiden asioista ja sen vuoksi on sotiakin käyty. Vallan vuoksi.
Moni muusikko maailmalla lähtee gospel juurista.
Aikuisena teet itse omia päätöksiä. Yeesh, perheen ja kasvatuksen varjo on pitkä.
Koti opettaa rajoja ja jäkikasvu soveltaa.
Sota on kaikkina aikoina valitettava teema. Totta, johtajat ajattaa maan sotaan (tulee ylhäältä), vallankumous nousee alhaalta ylöspäin. EU näyttää väsäävän tosissaan sotaa eurooppaan. Sekin sykli pitäisi saada jotenkin poikki. Siis se sotaa lietsovien päättäjien loputon vallanhimo ja valta tehdä sotapäätös. Päätösvaltaa pitää oikeastaan taas hajauttaa pois brysselistä, takaisin paikallisille. Harkinnan määrä kasvaa.
🎶🎵
Mitä tulee musiikkiin, löysin erään artistin, joka tekee edelleen musiikkia ja uusi tuotanto on osin rohkeasti hengellistä. Loistavaa, ammattitaito ja positiivista pohdintaa.
Ap
Kolme kertaa kauan sitten, joku valinnut liian suuren asian edestäni, puolestani. Kolme kertaa elämänhalun lähes täydellinen menetys sittemmin... ja vasta myöhemmin aloin ymmärtää, miksi. Ei ollut sisäistä motivaatiota, sellaista vahvaa, minkä tarvitsen... vaan väärässä paikassa vailla motivaatiota, hukassa.
Olen kyllästynyt näihin dominoiviin ihmisiin, jotka valitsevat sekä itselleen että toiselle, ja esiintyvät jälkimmäisessä tapauksessa hyväntekijöinä. Hyvän :-D Mutta se on mun elämänkoulua, tämän asian vähittäinen hahmottaminen. Joten olkoon näin, eihän se kuin lähes tuhosi koko elämäni, mutta ei ihan, joten. :-)
Ihminen ei voi mennä eteenpäin tuolla tavalla. Se ei johda mihinkään, on kamalaa lukea muilta ja kokea miten taidottomat ihmiset ohjeistavat omasta mielestään hyvään ja totuudessa vain huonoon ja tuhoisaan elämään. Ei ole tarkoitus pyrkiä hyvään. Hinta on aina sama, perheiden ja yksilön tuho/ itsemurha, se ei ole voimavara, vaan ihmisen totaalinen häpeäpilkku elämässä, josta kirkkaaseen päivään ei ole enää asiaa.
Kyllä kirkkaaseen päivään nyt vaan on asiaa minkä tahansa jälkeen. Tapahtuu maailmassa pahempaakin, suhteellisuudentajua. Jotkut palaavat sodista, joitakin on raiskattu lapsina, jotkut palaavat vaikka Epsteinin ringistä. Elämä sellaisen jälkeen on tietysti aina arpista ja traumaattista lopun ikää, mutta onnellisuus hyvinkin mahdollista, koska ihminen osaa arvostaa jokaista päivää ja itse valittua hyvää elämää.
Oman elämän puolustaminen - sitä se on.
Olen myös ... rankasta perheestä ja puolestani on päätetty aika usein. Olin työelämässä aina viallinen, väärä ja ylimääräinen.
Niin kauan kun Suomessa oli hyvinvointia, oli myös ihmisoikeuksia.
Kuin myös, olen kyllästynyt dominoiviin muka tietäjiin.
Jotenkin surullista ihmisten käytös ja valtapelit. Se kaikki jättää jälkiä, jotkut kutsuu sitä oppimiseksi. Onhan se sitäkin. Vaikuttaa ainakin siihen, miten valitsen tai päästän enää ihmisiä lähelle. Sekin on oikeastaan oikein.
Tsempit sinne
✨
Ap
Niin itse valittua omaa elämää! Ei toisten valitsemaa huonoa elämää! Siinä aika suuri ero näiden kahden välillä. Ei se ole mitään elämää jos se ei ole mitään muuta kuin, sitä että väkisin väännetään elämää mistä ei välitä eikä se tunnu hyvältä miltään osin.
Niin. Sitten kun on sopivan revitty tausta, se on usein joku ulkopuolinen, joka katsoo, että tuohon sopii rynnätä dominoimaan. Sikäli pidän tätä hyvinkin omana elämänkouluna, että samoin kuin jotkut haistavat saaliin, samoin on joidenkin on syytä oppia sivuuttamaan saalistaja, mitä aikaisemmin sen parempi lopputulos.
Tsemppiä sinullekin :-)
??
Miksi vähättelet toisen kipua? Oikeasti....mitä sä tiedät hänen kokemuksista?
Miten ihmeessä on niin vaikea asettua tukemaan ilman vähättelyä. Eikö ihmiset osaa vain olla ihmisenä samalla maalla?
Kuulostat laitoksen pakkoterkalta.
Olen sama vastaaja kuin 9:20. En vähättele omaakaan kipuani, mutta maailmassa on hyvä olla suhteellisuudentajuinen, hyvin monet ovat kärsineet mitä moninaisimmilla tavoilla. Ja kenties olen pohjimmiltaan tässä aika optimistinen, uskon kyllä, että kirkkaaseen päivään on asiaa hyvin monenlaisen jälkeen.
Juuri näin.
Kaksi niin eri henkistä viestiä ja kaikki on anonyymejä.
Sorry, saa olla optimisti.
Minusta on tullut herkkä tietyille asioille, kuten sille että ihmiset vähättelee itseään ja
erityisesti kaivaa häpeä suomalaisuudesta. Jälkimmäinen ei kuulu tänne, mutta se on osa identiteettiä.
Kipeerä, mutta detaljit hävittäisin.