Varmoja todisteita ei löydy.Ensimmäinen Suomeen suuntautunut ristiretki. Legendojen mukaan Ruotsin kuningas Eerik ja Uppsalan piispa Henrik saapuivat Suomeen sotaretkelle levittämään kristinuskoa. Myöhemmin ristiretkelle on arvioitu ajoitukseksi vuodet 1150–1157. Retken jälkeen Eerikin sanotaan palanneen Ruotsiin, mutta Henrik olisi jäänyt Suomeen levittämään kristinuskoa ja organisoimaan kirkon järjestystä. Piispa Henrikin sitten tappoi Lalli köyliöjärven jäällä.
Toinen ristiretki ja ensimmäinen virallinen .Noin 50 vuotta pyhän Henrikin kuoltua lähetettiin tänne RuotsinTuomas Piispa joukkoineen pitkälle Hämeeseen . Kyseessä oli sotaretki vastassa olivat Hämäläiset novgorilaisten kanssa. Naiset ja lapset pakenivat linnavuorille joita Hämeessä oli lukuisia , kuten varmaan kuuluisin Hakoisten linnavuori rakennetuilla rakennuksilla. Tuomas Piispan toimet tuottivat tulosta Hämeessä ja herätti katkeruutta Novgorilaisissa. jotka oli ajettu pakosalle. Vuonna 1227 teki paluuyritystä ruhtinas Jaroslav Vsevolodin poika joukkoineen sotaretkellä, siinä kuitenkaan onnistumasta ja heti seuraavana vuonna Hämäläiset Laatokan retkelle, josta palattiin verissäpäin. Uusi suurempi retki tehtiin Tuomas piispan johdolla Nevalle 1240 joka päättyi tappioon . Tuomas piispa palasi Visbyn luostariin 1245 Mutta tyytyväisenä että Häme oli vallattu, Oli rakennettu monia kirkkoja ja kansa oli saatu maksamaan veroja.
Toinen ristiretki ja ensimmäinen virallinen .Noin 50 vuotta pyhän Henrikin kuoltua lähetettiin tänne RuotsinTuomas Piispa joukkoineen pitkälle Hämeeseen . Kyseessä oli sotaretki vastassa olivat Hämäläiset novgorilaisten kanssa. Naiset ja lapset pakenivat linnavuorille joita Hämeessä oli lukuisia , kuten varmaan kuuluisin Hakoisten linnavuori rakennetuilla rakennuksilla. Tuomas Piispan toimet tuottivat tulosta Hämeessä ja herätti katkeruutta Novgorilaisissa. jotka oli ajettu pakosalle. Vuonna 1227 teki paluuyritystä ruhtinas Jaroslav Vsevolodin poika joukkoineen sotaretkellä, siinä kuitenkaan onnistumasta ja heti seuraavana vuonna Hämäläiset Laatokan retkelle, josta palattiin verissäpäin. Uusi suurempi retki tehtiin Tuomas piispan johdolla Nevalle 1240 joka päättyi tappioon . Tuomas piispa palasi Visbyn luostariin 1245 Mutta tyytyväisenä että Häme oli vallattu, Oli rakennettu monia kirkkoja ja kansa oli saatu maksamaan veroja.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ruotsi ei järjestellyt katollisen kirkon asioita tai ristiretkiä. Suomeen tehtiin ryöstö ja alistamisretki nuorta Ruotsin valtakuntaa tukialueena käyttäen n. 1160.
Suomeen kristinusko saapui jo 900- luvulla idästä.
Ruotsin yhteyteen Suomi liitettiin vasta 1250. Tästä on olemassa kirjaliset todisteet. Ensimmäiset verot maksettiin Ruotsiin ja Suomen piispa mainitaan ensimmäistä kertaa Ruotsin piispojen joukossa. Tämä Suomen kaappaus oli mahdolista koska mongoolit riehuivat Itä-euroopassa ja Paavi oli voimaton suojelemaan suomalaisia ruotsalaisilta.
Älä höpätä. Jeesus sonalla ja voimalla valtasivat. Juhannuksesta tuli joku Johannes Kastajan juhla.
sitähän se oli Wikipediassa lukee "Ruotsi valloitti Suomen maahan tehtyjen ristiretkien myötä. Uusien vallanpitäjien myötä suomalaiset Moisioiden suurtalonpojat joutuivat luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon omistukseen." # Moisio on muinaissuomalainen suurtila. "Ruotsin vallan voimistuessa 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla Moisiot ovat joutuneet kruunun tai kirkon omistukseen. Vallanvaihdon seurauksena tuskin kukaan suomalaisista suurtalonpojista pääsi nousemaan myöhemmin uuden Ruotsin vallan aatelissäätyyn.
Arkeologia kertoo, että jo Birkassa on ollut väkeä Suomesta (Etelä-Suomi = Varsinais-Suomi), Pohjois-Suomi = Satakunta). Samaa mieltä on genetiikka.
Samaa kansaa ja verenperintöä me olemme, nykyisen Ruotsin itäosat ja osin Pohjanlahden rannikko sekä vastaavat alueet veden toisella puolella ynnä Uusimaa.
Hämeen liittäminen organisoituvaan kuningaskuntaan tapahtui hyvinkin rauhanomaisesti.
Länsi-Suomen orginaaliväestö on geneettisesti lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaisia, joten esihistoriassa on vaihdettu länteenpäin muutakin kuin tavaraa.
"Hämeen liittäminen organisoituvaan kuningaskuntaan tapahtui hyvinkin rauhanomaisesti."
Linkki tähän, muuten taas hölynpölyä.
Liittäminen tapahtui yksinkertaisesti muodostamalla pitäjiä,joissa oli Ruotsin asettama maallinen ja hengellinen johto.
Pullikoijat piestiin ja kastettiin väkisin tai tapettiin. Osa karkasi kauemmas metsiin.
Ns.ristiretket olivat valloitus-, asutus-ja käännytysretkiä. Hommat hoidettiin tarvittavalla väkivallalla. Työtä helpotti suomalaisten vähäinen määrä ja heikko organisaatiotaso.
Kuten asiaan kuuluu, Hämeen kansa sai vastineeksi kruunun väkivaltakoneiston turvan. Sama henkilö, Birger Jaarli, tunnetusti perusti sekä Tukholman että Hämeenlinnan. Hämeen linnassa oli sotajoukko torjumassa mahdollisia epäjärjestyksen voimia. Myös laillinen tuomiovalta eli käräjät tuli kansan tueksi. Ei enää tarvinnut ratkoa erimielisyyksiä keskenään tappelemalla.
1987-88 Hämeenlinnan Vanajaveden rannasta alkoi löytyä vanhan asutuskeskuksen/kaupungin jäänteitä, uunin pohjia, metallisia ovansalpoja, miekkoja, puisia satamapaalutuksia. Maata ei tarvinnut kaivaa 20-30 cm enempää. Kaupunki lienee 800-1000 -luvulta ja hävitetty väkivaltaisesti.
Minkä tutkimusten muukan? Muutaman hömpänkö. Eiköhän kasakat kuitenkin enemmän lännempänä raskanneet. Ruotsaliset olivat kartanonisäntiä joita tuskin kiinosti pökkiä täitä ja satiaisa vilisevää ämmää.
Maattomia oli enemmistö Hämeen suomenkielisistä. Turhaan valehtelet hämäläisjuntin olleen tasa-arvoinen papin tai kartanonherran kanssa. Epätasarvo ei toki ollut samanlaista kuin lahjoitusmailla.
Ruotsin valtakunnan sisällä väkivaltaisuuksia oli lähinnä etelän suunnalla. Smoolannissa 1500-luvulla ja myöhemmin Tanskalta vallatuilla alueilla. Senpä vuoksi Ruotsin yhä edelleen tärkein sotasatama Karlskrona on alkuaan osin suomalaisten rakentama. Suomalaiset olivat lojaaleja kruunulle, kun taas paikallisista ei voitu olla varmoja.
Suomessa ei enää Nuijasodan jälkeen uskallettu kapinoida, kapinoitsijoiden tullessa surmatuksi.
Vastaavanlaista teurastusta eivät Ruotsin puoleisten maakuntien kapinoitsijat joutuneet kokemaan.
No eipä tietenkään. Paroni olisi potkinut maattomat kapinoitsijat maantielle kuolemaan.
Mitään Ruotsi-Suomea ei ole koskaan ollut, nimitys on keksitty vasta 1900- luvulla.
Tänäkin päivänä ero Ruotsin ja Suomen elämän välillä on todella pieni. Samanlaiset talot ja tavat muutenkin. Tanska, Norja, Baltia ja Venäjä on eri kuin Sveamamma suomalaiselle. Käsi sydämellä, niin se on.
Me olemme materiaalisen ym kulttuurin suhteessa hämmästyttävän itäruotsalaisia tänäkin päivänä. Muistamme, että suomen kieli otettiin kirjakieleksi kruunun suosiollisella myötävaikutuksella. 30-vuotisen sodan suursankari Axel Oxenstierna kirjoitti kardinaali Richelieulle suutuspäissään kirjeen suomeksi. Ruotsin setelirahoissa 1700-luvulla oli suomenkielinen teksti.
Suomalaisten suhde Ruotsin valtakuntaan ja Ruotsin valtakunnan suhde suomalaisiin on sikäli erikoinen, ettei sitä kaikki ole ymmärtäneet. Esimerkkinä Ruotsiin saatu uusi ranskalainen Bernadotte -kuningas hävityn Suomen sodan jälkeen.
Sotilastaustainen kuningas ajatteli, että Ruotsin on unohdettava suomalaiset ja kaikki Tornionjoen itäpuolelle jäänyt. Suomi on helppo korvata valtaamalla Norja, hän tuumi. Puhutaanhan kummassakin maassa lähes samaa kieltäkin.
Ruotsi sai Norjan. Mutta sitten havaittiin, että mailla ei tuntunut olevan paljon mitään yhteistä ja kehitys kulki eriytymisen suuntaan. Kielikysymyksissä yhteistä oli kaikkein vähiten eivätkä ruotsi ja norja alkaneet sulautua, vaan Norja alkoi kehittää rinnakkain kahta omaa kirjakieltä omassa maassaan!
Nyt 2000-luvulla Suomi sen sijaan aivan selvästi taas vapaaehtoisesti lähestyy Ruotsia. Suomalaiset katselevat ruotsalaisia telkkariohjelmia ja syövät Västerbotten-juustoa kuten myös Prinsessakakkua. Näin ei ollut 1900-luvulla.
Vastaavalla tavalla suomi-intoilijat ovat missanneet suomalaisten tuhatvuotisen, pysyvän Ruotsi-yhteyden. Jo Kalevala käsittelee osin viikinkien teemoja. Myös 1900-luvun jälkipuoliskolla kymmenet ja sadat tuhannet suomalaiset ovat muuttaneet (lähteneet pakon edessä) Ruotsiin. Syynä on yleensä ollut taloudellinen pakko mutta myös ihan aiheellinen vapaudenkaipuu.
Tänäkin päivänä Suomen koululaitos opettaa ruotsin kieltä. Ja suunta on jopa lisääntyvä!
Tänäkin päivänä Ruotsin eduskunnan jäsenillä on useita suomalaisia sukunimiä, myös Ruotsidemokraattien joukossa.
Aivan tavallinen Suomen kansa luottaa edelleen kontaktiin Pohjanlahden yli.
Aivan tavallinen Suomen kansa ei luota RKP:hen, etuilupuolueeseen.
Tänäkin päivänä aivan tavallinen suomalainen voi luottaa siihen, että hän pääsee uuden elämän alkuun Ruotsin tuhatvuotisessa kuningaskunnassa, jos on pakko. Suomen tasavallan puoluekartalla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Karjalassahan se niiden pirujen vihaama pakanuus säilyi parhaiten. Hämeen tollo polvistui pohojalaisen kanssa. Virpominen on Karjalan säilyttämä ja levittämä. Virpomisestakin kirkkokin teki jonkun Jeesus-jutun. Itämerensuomalaiset virpoivat pois pahoja henkiä ennen Jeesus-oppia.