meno-, tulo- ja rahoitustapahtumat

On siellä, mutta ne eivät ole tasetilejä.

Kysymys kuului, onko korot rahoitustapahtuma, Vai normaali tulotapahtuma.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys kuului, onko korot rahoitustapahtuma, Vai normaali tulotapahtuma.

Siis onko Wikipediassa väärin vai oikein.

Kirjoita tuo linkki osoitekenttään kun ei näköjään aukea suoraan tai hae muuten googlaamalla mikäli tarvetta.
Niin siis kirjanpito-ohjelmassa korot on aina joku muu kuin 10, mutta tarkoitin siis rakenteellisesti samaa kohtaa. Pahoittelut huolimattomasta kirjoittelusta.

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoita tuo linkki osoitekenttään kun ei näköjään aukea suoraan tai hae muuten googlaamalla mikäli tarvetta.
Niin siis kirjanpito-ohjelmassa korot on aina joku muu kuin 10, mutta tarkoitin siis rakenteellisesti samaa kohtaa. Pahoittelut huolimattomasta kirjoittelusta.

lajijasuris

Lue lisää

Eikun joo nyt luettuani kaikki läpi pirteämpänä ja ehkä ilman kosshhucolan :) vaikutusta ymmärrän mitä tarkotat. Tyypillisesti korot eivät juuri koskaan ole liiketoiminnan (tavallista) tuloa vaan rahoitustapahtumista johtuvia tuottoja ja kuluja.

Korkotyypistä riippuuen on useita eri tilejä kirjanpito-ohjelmissa. Jos oikein tarkan vastauksen haluaa, pitäisi tuntea yrityksesi toimiala ja minkälaisesta korosta on kyse.
Olet kai jo saanut ongelman kuntoon, kun palsta hiljainen.

"Kyllä normaali kp-ohjelma vie ne sinun korkotuottosi tilinpäätöstä tehtäessä ihan oikeille ja sopiville tasetileille."... Joo silloin kun tietää varmasti ja on huolellinen mille tilille pitää kirjata vienti. Tähän liittyy kirjanpidossa yleensäkin suuri vaaranpaikka tehdä virhe.

lajijasuris

OK. Hyvin harvoin korko itsessään on siis rahoitustapahtuma tai liiketoiminnan tuloa eikä tase-erä, vaan rahoitukseen liittyvää tuloa/kulua mikä merkitään tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin / -kuluihin. Joo ei ole tili niin tarkkaa kunhan tulo on tulo ja meno on meno. Vähän isompi kämmi on se, jos merkkaat liiketapahtuman rahoituksen tapahtumaksi tai päinvastoin ja sitä myöten väärälle tilille. Periaatteen lisäksi silläkin on merkitystä miten isoista summista puhutaan ja onko "verosuunnittelua" vai ei.

"Jos kyseessä on rahoitustapahtuma, niin mistä raha tulee pankkitilille taseessa?"...
Jos ja jos, aika vaikea tähän on sitäpaitsi vastata, kun ei yhtään tiedä mistä kyse. Tämä vaikuttaa jotenkin tärkeältä asialta sinulle. On sitten kyse periaatteesta tai merkittävästä rahasummasta, niin suosittelen kääntymään jonkun hyvämaineisen kirjanpitäjän puoleen. On hyvä muistaa, että amatöörilläkin on velvollisuus tehdä kirjanpito-oikein - "enmätiennyt" yms. harvoin kelpaa syyksi.

lajijasuris

Ahaa, jaa sellanen juttu tämä. Joo niin tehdään käsipelillä aluksi ja näin oppii sen periaatteen paremmin. Omasta ryhmästä ei osa lopultakaan oikein ymmärtänyt mm. mitä ja miksi on debit/credit. Rahoitustapahtuma on on yrityksen rahaliikenteeseen liittyvää mikä ei ole suoraan liiketoimintaa eli mm. sijoitukset, lainat ja niiden maksut, korotkin (mutta ne siis kyllä on tulosv. ja kirjataan tuloslaskelmaan), myyntisaamiset, ostovelat. Jos taas omaisuus muuttuu rahaksi tai raha muuksi, niin silloin on usein kyseessä jokin liiketoiminnan tapahtuma, kuten tavaran myynti tai investointi. Kyllä tämän asian pitäisi olla oppimateriaalissa aika hyvin selvitetty. Osa kylläkin oppii paremmin kuuntelemalla eli ovat auditiivia. Olen itsekin tässä ihan hyvä ollut, mutta kyllä lukeminenkin onnistuu.

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa, jaa sellanen juttu tämä. Joo niin tehdään käsipelillä aluksi ja näin oppii sen periaatteen paremmin. Omasta ryhmästä ei osa lopultakaan oikein ymmärtänyt mm. mitä ja miksi on debit/credit. Rahoitustapahtuma on on yrityksen rahaliikenteeseen liittyvää mikä ei ole suoraan liiketoimintaa eli mm. sijoitukset, lainat ja niiden maksut, korotkin (mutta ne siis kyllä on tulosv. ja kirjataan tuloslaskelmaan), myyntisaamiset, ostovelat. Jos taas omaisuus muuttuu rahaksi tai raha muuksi, niin silloin on usein kyseessä jokin liiketoiminnan tapahtuma, kuten tavaran myynti tai investointi. Kyllä tämän asian pitäisi olla oppimateriaalissa aika hyvin selvitetty. Osa kylläkin oppii paremmin kuuntelemalla eli ovat auditiivia. Olen itsekin tässä ihan hyvä ollut, mutta kyllä lukeminenkin onnistuu.

lajijasuris

Lue lisää

Tutummin debet ja kredit. Korteissahan on nuo yllä mainitut ja taisi siksi tulla ne.
Ei auditiivia vaan auditiivisia.

Menee jo ehkä vähän semantiikaksi tämä rahoitustapahtuman veivaus. Se ei ole niin kamalan tarkkaan ja tiukkaan määritelty.
Vaikka taloushallinnossa on määrämuotonsa sekä lakiin ja muihin sopimuksiin perustuvaa velvollisuutta huolellisuuteen ja tarkkuuteen, niin tärkeää on kuitenkin se, että eri sidosryhmät aina omistajista ja työntekijöistä yksittäisiin sijoittajiin ja viranomaisiin, saa yrityksen taloudellisesta toiminnasta ja hallinnosta riittävän hyvän, ajantasaisen ja oikean käsityksen. Tilintarkastustakaan ei tehdä niin, että ns. suurennuslasilla haetaan pikkuvirheitä.

Tämä nyt menee vähän ohi aiheen ja "itsekehuksi", mutta periaatteessa: Eräs alan ekonomi sanoi minulle kerran, että voisin olla tuossa aika hyvä sillä, mm. analyyttisenä ja ratkaisukeskeisenä ihmisenä löydän puutteita ja osaan suhteuttaa niitä sekä antaa selviä ja asiallisia ohjeita enkä ala valittaan ja huutaan vaikka olisi ns. naurettava, "tyhmä" virhe. Tässä suhteessa on sosiaalisia taitoja, mutta nykyään painotetaan paljon ns. esiintymistä mikä on älytöntä.

lajijasuris


lajijasuris

Näin juuri, ja taseen sisällä voidaan tehdä paljonkin asioita ilman tulosvaikutusta. Mutta sitten kyllä on myös tulosvaikutus jos ylemmän kommentin mukaan myydään koneita pois.
Tuon tontin osalta en ole aivan varma, mutta ymmärtääksi tontti katsotaan yleensä kulumattomaksi käyttömaisuudeksi, josta ei tehdä poistoja, eikä sillä myöskään ole tulosvaikutusta. Poikkeuksenä tästä voisi olla yritys, jonka liiketoimintaan kuuluu kiinteistöjen omistus ja myynti. Taseeseen arvonmuutokset luonnollisesti vaikuttaa aina.

lajijasuris