Tietokone on meidän kaikkien paimenemme, ei meiltä mitään puutu.
Tietokoneella meille avautuu maailman tarjonta, jossa on jokaiselle jotakin.
Tietokone saa meidät istumaan tunti tolkulla tsekkaamassa ja plaraamassa maailman tarjontaa.
Tietokoneella me kaikki voimme osallistua erilaisiin keskustelupalstoihin, Jumalan palveluksiin, nettipornoon, deittailuun, yms.. yms..
Tietokoneella me saamme hankittua myös sellaista yleissivistystä, joita emme kirjallisuudesta saa.
Että tietokone on kaikinpuolin tyydyttävä seurustelumuoto yhteiskunnassamme..
Tietokoneella meille avautuu maailman tarjonta, jossa on jokaiselle jotakin.
Tietokone saa meidät istumaan tunti tolkulla tsekkaamassa ja plaraamassa maailman tarjontaa.
Tietokoneella me kaikki voimme osallistua erilaisiin keskustelupalstoihin, Jumalan palveluksiin, nettipornoon, deittailuun, yms.. yms..
Tietokoneella me saamme hankittua myös sellaista yleissivistystä, joita emme kirjallisuudesta saa.
Että tietokone on kaikinpuolin tyydyttävä seurustelumuoto yhteiskunnassamme..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tietokone itsessään on väärä paimen. Mutta sieltäkin löytyy myös saarnoja ja muita uskovia keskustelutovereiksi. Mutta ei niin kuuluisi olla. Se, että uskovatkin keskustelevat ja väittelevät näin runsaasti netissä, on aihe, joka kuuluisi seurakunnan paimenten ja opettajien korjata.
Seurakunnat ovat nykyään puutteellisia ja epäraamatullisia monin tavoin, muun muassa siksi, että ne ovat yhden henkilön puheshow'ta ilman mitään vuorovaikutusta.
Paimenet ovat muuttuneet henkilöiksi, joita kuunnellaan yksipuolisesti, koettelematta ja kommentoimatta, heitä korotetaan liiaksi, vaikka heidän tulisi olla nöryydessään alempana kaikkia, niin kuin niitä, jotka palvelevat. Niin kuin Jeesuskin oli.
Herra tulee varmasti ajallaan muuttamaan asioita ja nostamaan huonojen ja ylpeiden paimenten tilalle paimenia, jotka ovat hyviä, sydämeltään oikeita. Varmasti seurakuntarakennekin tullaan uudistamaan niin, että nykyiset yksinpuhelut salillisille tuppisuita päättyvät pikkuhiljaa.
Keskuudessamme on sentään yksi kirkkokunta, jossa pastori ei aina pelkästään luennoi Raamatun Kirjoitusten aiheista, vaan jossa myös seurakuntalaiset saavat osallistua aiheisiin.
Pastori antaa kokouksessa seurakuntalaisille ikäänkuin kotiläksyksi jonkin Raamatun Kirjoitusten kertomuksen ja seurakuntalaiset kertovat seuravassa kokouksessa, mitä ajatuksia kyseinen kotiläksy heissä herätti. Ja mielipiteistä keskustellaan julkisesti seurakunnan kokouksessa, jossa seurakuntalaisten mielipiteitä ei millään tavalla edes yritetä kumota, ikäänkuin väärin ymmärrettyinä asioina.
Kun Herra sanoo, että toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne, niin tällainen toiminta on aivan yleistä adventtiseurakunnissa.
Monestako muusta kirkko-, tai seurakunnasta me voimme sanoa samoin..
Jotain tällaista sen kuulusi ollakin. Onpa mukavaa, jos näin todella on. Ja vielä parempi, jos kannanotoista myös viisastutaan ja ojennutaan, jos kirkon oppi on pielessä.
Itsekin jossain tällaisissa tilaisuuksissa olen ollut, joten ihan nollassa käytäntö ei onneksi ole. Mutta aivan liian vähän tällaista vuorovaikutusta joka tapauksessa on.
Useimmissa seurakunnissa vuorovaikutus on lähinnä kahvikupin äärellä olevaa arjen puheenaiheiden parissa pyörivää seurustelua. Tai sitten vain pienryhmissä tapahtuvaa, jos on raamattu puheenaiheena.
Saarn.1:18 Biblia (1776) Sillä kussa paljo viisautta on, siinä on myös paljo mielikarvautta; ja joka lisää ymmärrystä, hän lisää myös vaivaa.