Kun puhutaan asioista, joista ei ole täyttä varmuutta ja näkemykset perustuvat epävarmaan tai riittämättömään tietoon tai uskomuksiin, niin olisiko silloin syytä olla puolueeton vai onko hyvä torpata kaikki omaa uskoa vastaan olevat näkemykset suoralta käsin mahdottomina?
Mitä mieltä olette puolueettomuudesta?
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onko hyvien tapojen mukaista tulkita kaikki omaa näkemystä vastaan olevat näkemykset ja näyttö tavalla, joka vääristelee totuutta tai antaa harhaan johtavan kuvan toisen näkemyksistä? (uskosta ja uskon kohteesta)
Kun olen kerta toisensa jälkeen saanut kuulla olevani moraaliton rikollinen, ahne materialisti ja saastainen hedonisti ja kaikki tämä aina vain siksi että olen ateisti, niin kyllähän se laittaa ihmettelemään tiettyjen piirien käytöstapoja.
Muistaakseni eräässä kirjassa puhuttiin jotakin väärän todistuksen antamisesta lähimmäisestä. Mutta olen kyllä muutenkin huomannut, että siitä kirjasta puhuvat eivät yleensä näytä pahemmin piittaavan sen kirjan opetuksista, saatikka että heille tulisi mieleenkään noudattaa niitä itse.
Yleisesti ottaen ei ole mitään syytä uskoa täysin perusteettomia väitteitä, joiden puolesta ei kysyttäessäkään löydy mitään todisteita.
Melko harvasta asiasta on täysi varmuus. Vaikka täysi varmuus puuttuisikin, ei se tarkoita, että täytyy olla puolueeton. Jos todisteet viittaavat varsin vahvasti vaihtoehtoon A ja vaihtoehdon B mahdollisuus olisi häviävän pieni, on järkevää valita A, vaiia täyttä varmuutta ei olisikaan.
Jos tämä ajattelu siirretään tieteellisen tiedon ja uskomusten väliseen kiistaan, ovat tieteen näytöt murskaavat, vaikka tiede ei väitäkään omaavansa absoluuttisia totuuksia.
En voi täydellä varmuudella tietää edes sitä, nouseeko Aurinko aamulla.
Jos minun ympäristööni jossa asun, vaikuttaa jokin uskonnollinen tekijä.
En pidä turpaani kiinni tai ole puolueeton.