Kaarisilta puretaan

Tiedätkö pankko paljonko on tullut tappiota tuosta suojeluvouhotuksesta kun ei aikanaan päässeet uutta siltaa rakentamaan, ja lisää tulee kusipäiden valituskierteellä! Ei taida miljoona eikä kaksi riittää tappioihin kun kustannukset nousee joka vuosi kun hanketta vetkutellaan! Eipä pajlon sinunkaan kannattaisi kysellä rahoituksen perään.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedätkö pankko paljonko on tullut tappiota tuosta suojeluvouhotuksesta kun ei aikanaan päässeet uutta siltaa rakentamaan, ja lisää tulee kusipäiden valituskierteellä! Ei taida miljoona eikä kaksi riittää tappioihin kun kustannukset nousee joka vuosi kun hanketta vetkutellaan! Eipä pajlon sinunkaan kannattaisi kysellä rahoituksen perään.

Lue lisää

Mitä siitä mulle jahkaat? En ole vastustanut sillan purkamista.

Ammattivalittaja aikoo vielä tehdä valituksen, kuulemma vielä ehtii hyvin väsätä valituksen?
On sitä kaikenlaista tallaajaa tässäkin pitäjässä kun on joka hankkeessa poikkiteloin jarruttamassa! Kaarisiltailta saanee uuden nimen... Ammattivalittajan silta.

Anonyymi kirjoitti:

Ammattivalittaja aikoo vielä tehdä valituksen, kuulemma vielä ehtii hyvin väsätä valituksen?
On sitä kaikenlaista tallaajaa tässäkin pitäjässä kun on joka hankkeessa poikkiteloin jarruttamassa! Kaarisiltailta saanee uuden nimen... Ammattivalittajan silta.

Lue lisää

Ei voi enää valittaa. Aika umpeutui postilakon vuoksi kirje ei kerinnyt ajoissa. Silta olisi pitänyt purkaa ainakin 10 v sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi enää valittaa. Aika umpeutui postilakon vuoksi kirje ei kerinnyt ajoissa. Silta olisi pitänyt purkaa ainakin 10 v sitten.

Valitus voidaan silti ottaa harkintaan jos on myöhästynyt postin lakon takia. Eli ajan umpeutuminen ei välttämättä merkkaa vielä mitään.

JokaAlanAsiantuntija kirjoitti:

Valitus voidaan silti ottaa harkintaan jos on myöhästynyt postin lakon takia. Eli ajan umpeutuminen ei välttämättä merkkaa vielä mitään.

Pönttö Tiedäthän on valittajan vastuulla toimittaa valitus ajoissa perille.

Miksi kuorma-autoöla oitää päästä kylän läpi, kun ohitustiekin on rakennettu ? Vai halutaanko lisää liikennettä Pielisentielle, ettei kylä näytä ihan autiolta.Asiahan ei minulle kuulu, mutta muuten olen sitä mieltä, että kaarisilta on yksi turisteja kiinnostava kohde...jos niitä turisteja joskus sattuu käymään Lieksassa.
Kysykää kansalta , mitä asukkaat ajattelevat silta-asiasta.Jos enemmistö haluaa kaaret pois, niin poistakaa.
Ajakaa asiaa kansanäänestykseen, älkääkä alistuko pomojen mielipiteisiin.

mutta Suomen kurjistamisessa ja partavauvojen hyysäämisessä vasurit ovat edellä kävijöitä.

Suunnattu erityisesti Susiluoto on kiire päivä teitä molempia joka hänestä byrokraatit on äänenä hu oma hoitaja sanoi et näytä ujon ja etusivu selaa tuotteita reenpäiden Gudrun määrää kokoontuminen yliopistossa luettuaan ensin kymmenen metriä Komu tai pienille lapsille on bändiä quasi taloudessa lieksalainen hissanmaikk 56ilo

Mutta ehdottihan joku valopää lieksan liuskan yleisönosastolla että ongelmat ratkaisee pieni remontti ja liikennevalot sillalla? Nuo ei luulisi plajon maksavan jos vaikka kaaret maalataan sateenkaaren väreihin ja sitten laitetaan likkenevalot, nekin voisi olla sateenkaarenvärejä vilkuttelevat! Lieksa saisi mainetta ja sateenkaari kulueita voisi olla joka päivä sillalla! Sillasta tulisi kaunis ja turvallinen kevyelle liikenteelle ja kestäisi seuraavat 100 vuotta. autot voi kiertää Löpön ja Pankäjärven kautta? Mikisei tuota ole ennen huomattu vaan on kiistelty turhantakia.

Myös liikkuneet maatuet on uusittava, koska pelkkä korjaus ei niihin enää riitä kantavuuden takia. Näin pitäisi koko silta kuitenkin rakentaa uudelleen ja samalla vanhaa osaa purkaen. Tämä tulee varmasti paljon kalliimmaksi kuin kokonaan kerralla purkaminen ja sen jälkeen uuden rakentaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Myös liikkuneet maatuet on uusittava, koska pelkkä korjaus ei niihin enää riitä kantavuuden takia. Näin pitäisi koko silta kuitenkin rakentaa uudelleen ja samalla vanhaa osaa purkaen. Tämä tulee varmasti paljon kalliimmaksi kuin kokonaan kerralla purkaminen ja sen jälkeen uuden rakentaminen.

Lue lisää

Eikö siihen uuteen siltaan voisi laitta vaikka kymmenen kappaletta kaaria kun ne on joillekkin vajakeille pakkomielle?

Tekeekö ne niitä lapsia kaarisillalla?

Et taatusti ole väärässä!

Anonyymi kirjoitti:

Et taatusti ole väärässä!

Kylmän rullaa ikkunan bändi soittaisi jollekkin muulle kävijälle mutta akka suuttui ja aiheena sekä äidin että lapsen Komu ja orjuuden Komu ja pienille lapsille on bändiä quasi taloudessa hissanmaikk

Anonyymi kirjoitti:

Kylmän rullaa ikkunan bändi soittaisi jollekkin muulle kävijälle mutta akka suuttui ja aiheena sekä äidin että lapsen Komu ja orjuuden Komu ja pienille lapsille on bändiä quasi taloudessa hissanmaikk

Lue lisää

Hissa voi mennä veden alle ja alkaa purkaa kaarisillan tukipilareita, olisi ihan joutava siihen hommaan.

Ehdotuksesi on harkinnan arvoinen. Asema-aukion rakennelman nimi voisi olla "Lieksan riemukaaret". Onhan kaarisillan kohtaloa riemulla seurattu. Kaarien palvonta voisi jatkua asemalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ehdotuksesi on harkinnan arvoinen. Asema-aukion rakennelman nimi voisi olla "Lieksan riemukaaret". Onhan kaarisillan kohtaloa riemulla seurattu. Kaarien palvonta voisi jatkua asemalla.

Lue lisää

Pari kaarta voisi laittaa Lieksan sisääntuloväylien päälle, yksi Nurmeksen suunnasta tultaessa ja toinen Joensuun suunnasta. Tällä tavalla jokainen Lieksaan saapunut saisi ajaa riemukaaren alta ja nauttia niiden kaarevasta muodosta.

Tuo Mikonsalmen silta tosiaan rakennettiin samoihin aikoihin, ja olipa aika lailla samannäköinenkin Lieksan kaarisillan kanssa. Yksi kaarinen kylläkin vain.

Eivät muuten olleet Lieksanjoen sillan osalta 1880-luvullakaan ja eteenpäin siitä ratkaisut kiistattomia. Hyvällä syyllä voimme todeta, että historia toistaa itseään. Päätöksenteon ja rakentamisen suhteen olivat kyllä tuolloin paljon nopeampia.

Löysin Kaiku arkistosta alempana tulevaa seuraavaa. Tuplaveetä käytin lainauksessani, koska teksti on sitä vanhanajan tyylillä koukeroisesti kirjoitettua. Ei puhettakaan, että kopiointi olisi onnistunut. Onneksi sen verran lyhyitä tekstejä, että hyvin jaksan neljälläkin sormella kirjoittaa;) Lehdessä näyttää olevan sekaisin uutta ja vanhaa. Tuo vanha teksti on aika mielenkiintoista luettavaa nykyihmiselle. Esim. s kirjaimessa ainakin on näköjään kahta eri kirjasinta käytössä, jos nyt edes oikein osasin tulkita.

Karjalatar Joensuusta kirjoittaa sivulla 2 keskiviikkona 25 p. Elokuuta. 1886
”Lieksanjoen silta, joka on näihin asti ollut monenmoisten kiistelyjen alaisena ja jonka valmistumisesta jo olemme ennen maininneet, on nyt hywäksytty yleisenä liiketienä käytettäwäksi”.

Seuraava ko. silta käsittelevä artikkeli on sitten 8. toukokuuta 1909.
”Lieksanjoen silta.
Suostumalla Pielisjärven kunnan tekemään anomukseen, on läänin kuvernööri kieltänyt 50 markan sakon uhalla tukki / ym. lauttojen kiinnittämisen Lieksan sillan aukoissa ja niskahirsissä.”

Edellä oli kyse vanhasta sillasta. Sitten jutuissa siirrytään jo vuoteen 1929 maalis- ja kesäkuulle, kaarisillan rakentamiseen. Jutuissa käsitellään mm. Pielisjärven kunnanvaltuuston kokouspäätöksiä sillan rakentamisen suhteen. Esim. pankinjohtaja Kilpeläinen tekee Tie- ja vesirakennushallitukselle anomuksen, että silta rakennettaisiin 6 m leveäksi, eikä aiotun 4m. 80 sm. leveäksi. Ja, Kulkulaitosministeriö myönsi erityisen määrärahan jalkakäytävän rakentamiseksi Lieksanjoen sillalle.
Ensimmäinen kuvan löytysin Nurmeksen Mikonsalmen sillasta vuodelta 1929. Lieksan sillasta vasta 1965, parru ja lankkukorjausta käsittelevästä artikkelista.

Lähde: Karjalaisen Kaiku.

Nomikäänsheriffi kirjoitti:

Tuo Mikonsalmen silta tosiaan rakennettiin samoihin aikoihin, ja olipa aika lailla samannäköinenkin Lieksan kaarisillan kanssa. Yksi kaarinen kylläkin vain.

Eivät muuten olleet Lieksanjoen sillan osalta 1880-luvullakaan ja eteenpäin siitä ratkaisut kiistattomia. Hyvällä syyllä voimme todeta, että historia toistaa itseään. Päätöksenteon ja rakentamisen suhteen olivat kyllä tuolloin paljon nopeampia.

Löysin Kaiku arkistosta alempana tulevaa seuraavaa. Tuplaveetä käytin lainauksessani, koska teksti on sitä vanhanajan tyylillä koukeroisesti kirjoitettua. Ei puhettakaan, että kopiointi olisi onnistunut. Onneksi sen verran lyhyitä tekstejä, että hyvin jaksan neljälläkin sormella kirjoittaa;) Lehdessä näyttää olevan sekaisin uutta ja vanhaa. Tuo vanha teksti on aika mielenkiintoista luettavaa nykyihmiselle. Esim. s kirjaimessa ainakin on näköjään kahta eri kirjasinta käytössä, jos nyt edes oikein osasin tulkita.

Karjalatar Joensuusta kirjoittaa sivulla 2 keskiviikkona 25 p. Elokuuta. 1886
”Lieksanjoen silta, joka on näihin asti ollut monenmoisten kiistelyjen alaisena ja jonka valmistumisesta jo olemme ennen maininneet, on nyt hywäksytty yleisenä liiketienä käytettäwäksi”.

Seuraava ko. silta käsittelevä artikkeli on sitten 8. toukokuuta 1909.
”Lieksanjoen silta.
Suostumalla Pielisjärven kunnan tekemään anomukseen, on läänin kuvernööri kieltänyt 50 markan sakon uhalla tukki / ym. lauttojen kiinnittämisen Lieksan sillan aukoissa ja niskahirsissä.”

Edellä oli kyse vanhasta sillasta. Sitten jutuissa siirrytään jo vuoteen 1929 maalis- ja kesäkuulle, kaarisillan rakentamiseen. Jutuissa käsitellään mm. Pielisjärven kunnanvaltuuston kokouspäätöksiä sillan rakentamisen suhteen. Esim. pankinjohtaja Kilpeläinen tekee Tie- ja vesirakennushallitukselle anomuksen, että silta rakennettaisiin 6 m leveäksi, eikä aiotun 4m. 80 sm. leveäksi. Ja, Kulkulaitosministeriö myönsi erityisen määrärahan jalkakäytävän rakentamiseksi Lieksanjoen sillalle.
Ensimmäinen kuvan löytysin Nurmeksen Mikonsalmen sillasta vuodelta 1929. Lieksan sillasta vasta 1965, parru ja lankkukorjausta käsittelevästä artikkelista.

Lähde: Karjalaisen Kaiku.

Lue lisää

Kuvia näyttää löytyvän Karjalattaria ja Karjalaista paremmin Finna-arkiston sivuilta.


https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-352165