Eikös virran absoluuttinen määrittäminen edellytä myös virtaavan aineen tiheyden tuntemisen?
Mitä eroa on virralla ja tilavuusvirralla?
Anonyymi
13
375
Vastaukset
- Anonyymi
Virta voi tarkoittaa montaakin seikkaa, asiayhteydestä riippuen. Jos vaikka joesta puhutaan, virtaamaa mitataan esim yksiköllä kuutiometriä sekunnissa - mutta virtausnopeus vaihtelee joen eri kohdissa, esim yksikkönä metriä sekunnissa.
- Anonyymi
Jos putkessa kulee ilmaa 1 m3/s, niin massavirta on 1.2 kg/s. Onhan se hyvä kertoa, mitä tarkoitetaan.
- Anonyymi
Vaikka virta onkin suomenkielinen substantiivi jolla on useitakin merkityksiä, fysiikassa sillä on ainoastaan yksi merkitys. silloin se on suureen nimi, ja sen suureen yksikkö on ampeeri. Virta ei siis fysiikassa liity mitenkään virtaavaan aineeseen, ellei kyse ole ionisoituneesta aineesta, ja silloinkin varsin epäsuorasti.
Virtaama ja virtausnopeus eivät myöskään liity mitenkään virtaan, jos puhutaan fysiikasta, edelleen lukuunottamatta ionisoituneen aineen virtaamista, jolloin eäsuora yhteys löytyy.
Ei myöskään massavirta taikka tilavuusvirta, jotka nekin ovat fysiikassa olennaisia suureita puhuttaessa aineen virtauksesta.- Anonyymi
Silloin kun virtaa mitataan ampeereissa, ei virtaavan aineen tiheyden tunteminen ole tarpeellista, vain väliaineen resistanssilla on merkitystä, ja potentiaali erolla.
- Anonyymi
juuri näin
- Anonyymi
No sanokaas seuraavaksi, neropatit, että miten siitä ihan tavallisen tasavirtapariston navasta saa ulos positiivista sähköä, kun kaikkien sen sähköä liikuttavien hiukkasten, eli elektronien varaus on negatiivinen? :P
- Anonyymi
Tuo onnistu jos kytkee plussanapaan punaisen johtimen ja negatiiviseen mustan. Jos kytkee päinvastoin niin sähkö kulkee väärään suuntaan ja erittäin heikosti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo onnistu jos kytkee plussanapaan punaisen johtimen ja negatiiviseen mustan. Jos kytkee päinvastoin niin sähkö kulkee väärään suuntaan ja erittäin heikosti.
Kilautas nyt vielä kuitenkin kaverilles?
Mut vinkiks vois tässä vaiheessa antaa, kun ei tunnu muuten aukeevan:
Vastaus löytyy Ohmin laista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kilautas nyt vielä kuitenkin kaverilles?
Mut vinkiks vois tässä vaiheessa antaa, kun ei tunnu muuten aukeevan:
Vastaus löytyy Ohmin laista.Eikö KUKAAN!? *pettynyt!*
No. Paljastetaas sit oikea vastaus:
Siksi, koska tossa puhutaan 2 täysin eri asiasta! SähköVIRTA on se, jonka noi negatiivisesti varautuneet elektronit aiheuttaa. Ja sähköJÄNNITE taas on se, joka aiheuttaa noiden napojen välisen potentiaalieron.
Ohmin laki oli siis se U = I * R, josta se vinkki olis ollu löydettävissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö KUKAAN!? *pettynyt!*
No. Paljastetaas sit oikea vastaus:
Siksi, koska tossa puhutaan 2 täysin eri asiasta! SähköVIRTA on se, jonka noi negatiivisesti varautuneet elektronit aiheuttaa. Ja sähköJÄNNITE taas on se, joka aiheuttaa noiden napojen välisen potentiaalieron.
Ohmin laki oli siis se U = I * R, josta se vinkki olis ollu löydettävissä.Mitä vittua jankutat. Mene nukkumaan.
- Anonyymi
Itse asiassa siitä ei johtimiin lähdekään mitään, vaan positiivisesti sähköisenä se vetää virtapiirissä olevia elektroneja puoleensa. Tämän makroskooppisesti havaittavat vaikutukset ovat kuitenkin pitkälti samat kuin jos siitä tosiaan lähtisi virtapiiriin positiivisesti varautuneita hiukkasia.
- Anonyymi
Sanaa virta sellaisenaan käytetään fysiikassa tosiaan vain sähkövirrasta. Tässä tapauksessa sama termi tarkoittaa sekä ilmiötä että siihen liittyvää suuretta; ennen vanhaan tosin suureen nimenä oli virran (tai sähkövirran) voimakkuus. Mutta ei enää nykyisen terminologian mukaan.
Nesteen tai kaasun liikkeestä käytetään nimitystä virtaus. Toisaalta samassa yhteydessä voidaan puhua myös tilavuus- tai massavirrasta. Näissä tapauksissa sana virta tosiaan esiintyy yhdyssanan jälkiosana, mutta ei erillisenä.
Tällöin ero termien välillä on seuraava: virtaus on ilmiö, tilavuus- ja massavirta siihen liittyviä suureita.
Kun jossakin esiintyy virtaus, sillä on tietyn suuruinen tilavuusvirta ja massavirta. Samaakin virtausta voidaan mitata kummalla suureella tahansa, ja riippuu asiayhteydestä, kumpaa missäkin yhteydessä tavallisimmin käytetään. Tilavuusvirran yksikkö on m³/s, massavirran kg/s.
Periaatteessa voitaisiin tietysti käyttää vielä kolmattakin suuretta, joka on virtaava ainemäärä (mooleina) aikayksikköä kohti ja jonka yksikkö on siis mol/s, mutta sitä harvemmin käytetään jos koskaan. - Anonyymi
Virtaa sanotaan positiiviseksi koska herra Amper oli sadomaskisti ja piti sähköiskua positiivisena kokemuksena.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1482418- 271968
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231948Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.861743Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671520Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201296Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381190- 111188
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167