Mitä eroa on virralla ja tilavuusvirralla?

Virta voi tarkoittaa montaakin seikkaa, asiayhteydestä riippuen. Jos vaikka joesta puhutaan, virtaamaa mitataan esim yksiköllä kuutiometriä sekunnissa - mutta virtausnopeus vaihtelee joen eri kohdissa, esim yksikkönä metriä sekunnissa.

Jos putkessa kulee ilmaa 1 m3/s, niin massavirta on 1.2 kg/s. Onhan se hyvä kertoa, mitä tarkoitetaan.

Vaikka virta onkin suomenkielinen substantiivi jolla on useitakin merkityksiä, fysiikassa sillä on ainoastaan yksi merkitys. silloin se on suureen nimi, ja sen suureen yksikkö on ampeeri. Virta ei siis fysiikassa liity mitenkään virtaavaan aineeseen, ellei kyse ole ionisoituneesta aineesta, ja silloinkin varsin epäsuorasti.

Virtaama ja virtausnopeus eivät myöskään liity mitenkään virtaan, jos puhutaan fysiikasta, edelleen lukuunottamatta ionisoituneen aineen virtaamista, jolloin eäsuora yhteys löytyy.
Ei myöskään massavirta taikka tilavuusvirta, jotka nekin ovat fysiikassa olennaisia suureita puhuttaessa aineen virtauksesta.

juuri näin

No sanokaas seuraavaksi, neropatit, että miten siitä ihan tavallisen tasavirtapariston navasta saa ulos positiivista sähköä, kun kaikkien sen sähköä liikuttavien hiukkasten, eli elektronien varaus on negatiivinen? :P

Sanaa virta sellaisenaan käytetään fysiikassa tosiaan vain sähkövirrasta. Tässä tapauksessa sama termi tarkoittaa sekä ilmiötä että siihen liittyvää suuretta; ennen vanhaan tosin suureen nimenä oli virran (tai sähkövirran) voimakkuus. Mutta ei enää nykyisen terminologian mukaan.

Nesteen tai kaasun liikkeestä käytetään nimitystä virtaus. Toisaalta samassa yhteydessä voidaan puhua myös tilavuus- tai massavirrasta. Näissä tapauksissa sana virta tosiaan esiintyy yhdyssanan jälkiosana, mutta ei erillisenä.
Tällöin ero termien välillä on seuraava: virtaus on ilmiö, tilavuus- ja massavirta siihen liittyviä suureita.
Kun jossakin esiintyy virtaus, sillä on tietyn suuruinen tilavuusvirta ja massavirta. Samaakin virtausta voidaan mitata kummalla suureella tahansa, ja riippuu asiayhteydestä, kumpaa missäkin yhteydessä tavallisimmin käytetään. Tilavuusvirran yksikkö on m³/s, massavirran kg/s.
Periaatteessa voitaisiin tietysti käyttää vielä kolmattakin suuretta, joka on virtaava ainemäärä (mooleina) aikayksikköä kohti ja jonka yksikkö on siis mol/s, mutta sitä harvemmin käytetään jos koskaan.

Virtaa sanotaan positiiviseksi koska herra Amper oli sadomaskisti ja piti sähköiskua positiivisena kokemuksena.