Eikös virran absoluuttinen määrittäminen edellytä myös virtaavan aineen tiheyden tuntemisen?
Mitä eroa on virralla ja tilavuusvirralla?
Anonyymi
13744
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Virta voi tarkoittaa montaakin seikkaa, asiayhteydestä riippuen. Jos vaikka joesta puhutaan, virtaamaa mitataan esim yksiköllä kuutiometriä sekunnissa - mutta virtausnopeus vaihtelee joen eri kohdissa, esim yksikkönä metriä sekunnissa.
Jos putkessa kulee ilmaa 1 m3/s, niin massavirta on 1.2 kg/s. Onhan se hyvä kertoa, mitä tarkoitetaan.
Vaikka virta onkin suomenkielinen substantiivi jolla on useitakin merkityksiä, fysiikassa sillä on ainoastaan yksi merkitys. silloin se on suureen nimi, ja sen suureen yksikkö on ampeeri. Virta ei siis fysiikassa liity mitenkään virtaavaan aineeseen, ellei kyse ole ionisoituneesta aineesta, ja silloinkin varsin epäsuorasti.
Virtaama ja virtausnopeus eivät myöskään liity mitenkään virtaan, jos puhutaan fysiikasta, edelleen lukuunottamatta ionisoituneen aineen virtaamista, jolloin eäsuora yhteys löytyy.
Ei myöskään massavirta taikka tilavuusvirta, jotka nekin ovat fysiikassa olennaisia suureita puhuttaessa aineen virtauksesta.
Silloin kun virtaa mitataan ampeereissa, ei virtaavan aineen tiheyden tunteminen ole tarpeellista, vain väliaineen resistanssilla on merkitystä, ja potentiaali erolla.
juuri näin
No sanokaas seuraavaksi, neropatit, että miten siitä ihan tavallisen tasavirtapariston navasta saa ulos positiivista sähköä, kun kaikkien sen sähköä liikuttavien hiukkasten, eli elektronien varaus on negatiivinen? :P
Tuo onnistu jos kytkee plussanapaan punaisen johtimen ja negatiiviseen mustan. Jos kytkee päinvastoin niin sähkö kulkee väärään suuntaan ja erittäin heikosti.
Kilautas nyt vielä kuitenkin kaverilles?
Mut vinkiks vois tässä vaiheessa antaa, kun ei tunnu muuten aukeevan:
Vastaus löytyy Ohmin laista.
Eikö KUKAAN!? *pettynyt!*
No. Paljastetaas sit oikea vastaus:
Siksi, koska tossa puhutaan 2 täysin eri asiasta! SähköVIRTA on se, jonka noi negatiivisesti varautuneet elektronit aiheuttaa. Ja sähköJÄNNITE taas on se, joka aiheuttaa noiden napojen välisen potentiaalieron.
Ohmin laki oli siis se U = I * R, josta se vinkki olis ollu löydettävissä.
Mitä vittua jankutat. Mene nukkumaan.
Itse asiassa siitä ei johtimiin lähdekään mitään, vaan positiivisesti sähköisenä se vetää virtapiirissä olevia elektroneja puoleensa. Tämän makroskooppisesti havaittavat vaikutukset ovat kuitenkin pitkälti samat kuin jos siitä tosiaan lähtisi virtapiiriin positiivisesti varautuneita hiukkasia.
Sanaa virta sellaisenaan käytetään fysiikassa tosiaan vain sähkövirrasta. Tässä tapauksessa sama termi tarkoittaa sekä ilmiötä että siihen liittyvää suuretta; ennen vanhaan tosin suureen nimenä oli virran (tai sähkövirran) voimakkuus. Mutta ei enää nykyisen terminologian mukaan.
Nesteen tai kaasun liikkeestä käytetään nimitystä virtaus. Toisaalta samassa yhteydessä voidaan puhua myös tilavuus- tai massavirrasta. Näissä tapauksissa sana virta tosiaan esiintyy yhdyssanan jälkiosana, mutta ei erillisenä.
Tällöin ero termien välillä on seuraava: virtaus on ilmiö, tilavuus- ja massavirta siihen liittyviä suureita.
Kun jossakin esiintyy virtaus, sillä on tietyn suuruinen tilavuusvirta ja massavirta. Samaakin virtausta voidaan mitata kummalla suureella tahansa, ja riippuu asiayhteydestä, kumpaa missäkin yhteydessä tavallisimmin käytetään. Tilavuusvirran yksikkö on m³/s, massavirran kg/s.
Periaatteessa voitaisiin tietysti käyttää vielä kolmattakin suuretta, joka on virtaava ainemäärä (mooleina) aikayksikköä kohti ja jonka yksikkö on siis mol/s, mutta sitä harvemmin käytetään jos koskaan.
Virtaa sanotaan positiiviseksi koska herra Amper oli sadomaskisti ja piti sähköiskua positiivisena kokemuksena.