Eikös virran absoluuttinen määrittäminen edellytä myös virtaavan aineen tiheyden tuntemisen?
Mitä eroa on virralla ja tilavuusvirralla?
Anonyymi
13
703
Vastaukset
- Anonyymi
Virta voi tarkoittaa montaakin seikkaa, asiayhteydestä riippuen. Jos vaikka joesta puhutaan, virtaamaa mitataan esim yksiköllä kuutiometriä sekunnissa - mutta virtausnopeus vaihtelee joen eri kohdissa, esim yksikkönä metriä sekunnissa.
- Anonyymi
Jos putkessa kulee ilmaa 1 m3/s, niin massavirta on 1.2 kg/s. Onhan se hyvä kertoa, mitä tarkoitetaan.
- Anonyymi
Vaikka virta onkin suomenkielinen substantiivi jolla on useitakin merkityksiä, fysiikassa sillä on ainoastaan yksi merkitys. silloin se on suureen nimi, ja sen suureen yksikkö on ampeeri. Virta ei siis fysiikassa liity mitenkään virtaavaan aineeseen, ellei kyse ole ionisoituneesta aineesta, ja silloinkin varsin epäsuorasti.
Virtaama ja virtausnopeus eivät myöskään liity mitenkään virtaan, jos puhutaan fysiikasta, edelleen lukuunottamatta ionisoituneen aineen virtaamista, jolloin eäsuora yhteys löytyy.
Ei myöskään massavirta taikka tilavuusvirta, jotka nekin ovat fysiikassa olennaisia suureita puhuttaessa aineen virtauksesta.- Anonyymi
Silloin kun virtaa mitataan ampeereissa, ei virtaavan aineen tiheyden tunteminen ole tarpeellista, vain väliaineen resistanssilla on merkitystä, ja potentiaali erolla.
- Anonyymi
juuri näin
- Anonyymi
No sanokaas seuraavaksi, neropatit, että miten siitä ihan tavallisen tasavirtapariston navasta saa ulos positiivista sähköä, kun kaikkien sen sähköä liikuttavien hiukkasten, eli elektronien varaus on negatiivinen? :P
- Anonyymi
Tuo onnistu jos kytkee plussanapaan punaisen johtimen ja negatiiviseen mustan. Jos kytkee päinvastoin niin sähkö kulkee väärään suuntaan ja erittäin heikosti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo onnistu jos kytkee plussanapaan punaisen johtimen ja negatiiviseen mustan. Jos kytkee päinvastoin niin sähkö kulkee väärään suuntaan ja erittäin heikosti.
Kilautas nyt vielä kuitenkin kaverilles?
Mut vinkiks vois tässä vaiheessa antaa, kun ei tunnu muuten aukeevan:
Vastaus löytyy Ohmin laista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kilautas nyt vielä kuitenkin kaverilles?
Mut vinkiks vois tässä vaiheessa antaa, kun ei tunnu muuten aukeevan:
Vastaus löytyy Ohmin laista.Eikö KUKAAN!? *pettynyt!*
No. Paljastetaas sit oikea vastaus:
Siksi, koska tossa puhutaan 2 täysin eri asiasta! SähköVIRTA on se, jonka noi negatiivisesti varautuneet elektronit aiheuttaa. Ja sähköJÄNNITE taas on se, joka aiheuttaa noiden napojen välisen potentiaalieron.
Ohmin laki oli siis se U = I * R, josta se vinkki olis ollu löydettävissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö KUKAAN!? *pettynyt!*
No. Paljastetaas sit oikea vastaus:
Siksi, koska tossa puhutaan 2 täysin eri asiasta! SähköVIRTA on se, jonka noi negatiivisesti varautuneet elektronit aiheuttaa. Ja sähköJÄNNITE taas on se, joka aiheuttaa noiden napojen välisen potentiaalieron.
Ohmin laki oli siis se U = I * R, josta se vinkki olis ollu löydettävissä.Mitä vittua jankutat. Mene nukkumaan.
- Anonyymi
Itse asiassa siitä ei johtimiin lähdekään mitään, vaan positiivisesti sähköisenä se vetää virtapiirissä olevia elektroneja puoleensa. Tämän makroskooppisesti havaittavat vaikutukset ovat kuitenkin pitkälti samat kuin jos siitä tosiaan lähtisi virtapiiriin positiivisesti varautuneita hiukkasia.
- Anonyymi
Sanaa virta sellaisenaan käytetään fysiikassa tosiaan vain sähkövirrasta. Tässä tapauksessa sama termi tarkoittaa sekä ilmiötä että siihen liittyvää suuretta; ennen vanhaan tosin suureen nimenä oli virran (tai sähkövirran) voimakkuus. Mutta ei enää nykyisen terminologian mukaan.
Nesteen tai kaasun liikkeestä käytetään nimitystä virtaus. Toisaalta samassa yhteydessä voidaan puhua myös tilavuus- tai massavirrasta. Näissä tapauksissa sana virta tosiaan esiintyy yhdyssanan jälkiosana, mutta ei erillisenä.
Tällöin ero termien välillä on seuraava: virtaus on ilmiö, tilavuus- ja massavirta siihen liittyviä suureita.
Kun jossakin esiintyy virtaus, sillä on tietyn suuruinen tilavuusvirta ja massavirta. Samaakin virtausta voidaan mitata kummalla suureella tahansa, ja riippuu asiayhteydestä, kumpaa missäkin yhteydessä tavallisimmin käytetään. Tilavuusvirran yksikkö on m³/s, massavirran kg/s.
Periaatteessa voitaisiin tietysti käyttää vielä kolmattakin suuretta, joka on virtaava ainemäärä (mooleina) aikayksikköä kohti ja jonka yksikkö on siis mol/s, mutta sitä harvemmin käytetään jos koskaan. - Anonyymi
Virtaa sanotaan positiiviseksi koska herra Amper oli sadomaskisti ja piti sähköiskua positiivisena kokemuksena.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persujen vaalilupaus oli euron bensa
Nyt puhutaan jo kolmen euron bensasta. Kyseessä on Suomen historian törkein vaalipetos.932168Vain vasemmistohallitus saa minut menemään töihin
Änkyräkapitalistien sortaessa kansaa en laita rikkaakaan ristiin. Elän mielummin Kelan tuilla, ja jos niitä leikataan, n452122Maataloustuet perittävä korkojen kera takaisin
Yrittäjiltä jotka ovat myyneet tuotantoaan ulkomaille. Veronmaksajan kustantama tuki on tarkoitettu elintarvikkeiden hi501855Topi osti Askon
Hieno mies. Pelastaa työpaikkoja. Kiitokset myös emännälleen, joka pitää isännän virkeänä. https://www.is.fi/taloussan751370- 861271
Kastaa ja upottaa on eri sanat
Kastaa ja upottaa on eri sanat ja niillä on eri merkitys. Eikä Jeesusta haudattu upottamalla maahan kaivettuun kuoppaan2191151Uskomatonta touhua!
Ei olis uskonut että kateus yrittäjää kohtaan menee noin pitkälle. TTP:ssa irrotettu sähköjohto jäätelöaltaasta. Kaikki311100Oliko se oikeasti epäselvää
sinulle että olin ihastunut sinuun? (Ymmärrän että siitä on aikaa, eikä voi olettaa että kaikkea muistaisi tai että men571043- 68959
Miksi eduskuntatalon portaille sytyttään tänään 8 645 kynttilää?
Oikeus elämään ry järjestää lauantaina 21.3.2026 tapahtuman, jossa Eduskuntatalon portaille sytytetään 8 645 kynttilää.285910