Olen siinä tilanteessa, että jos avain on usko, ja oven avaaminen uskoontuleminen, niin avain on lukossa, mutta pitäisi kääntää lukko auki ja avata ovi. Tekisi mieli mennä Jumalanpalvelukseen, mutta ei ole uskallusta. Rukoilen ja olen saanut vastauksia rukouksiini. Koen, että Jumala on ojentanut minulle kätensä, mutta uskallus tarttua siihen on puuttunut. Uskon Jumalaan ja uskon siihen, että Jeesus Kristus kuoli ristillä ihmisten syntien puolesta. Ei tässä hulluudessa olisi muuten mitään järkeä.
Vaikeaa elämää tämä on ollut ja paljon negatiivista on tullut koettua. En valita. Olen tehnyt muita kohtaan väärin ja kadun niitä suunnattomasti. Olen tehnyt syntiä ja kadun syntejäni. Olen pyytänyt anteeksi (en ihmisiltä), mutta rukoilessani. Ehkä joskus vielä rohkeutta siihen asianomaisilta anteeksipyytämiseen. En ole täydellinen ihminen, enkä tiedä tuleeko minusta sellaista koskaan. Henkisesti tässä on aika romuna. Ihmispelkoa jne. Kaikesta kokemastaan saisi kirjoitettua kirjan, mutta mitä se hyödyttäisi. Aina löytyy joku jolla menee huonommin, ja osunut enemmän epäonnea kohdalle. Ei saisi valittaa.
Silmät ovat auenneet tälle ”maailmalle”, jos näin voi sanoa. Ja tämä maailma todella on pahan vallassa. Suoraan sanoen pelottaa. Eikä oikein uskalla luottaa keneenkään. Kaikenlaiset salaliittoteoriat pyörivät mielessä jne.
Ehkä tämä tästä.
Vaikeaa elämää tämä on ollut ja paljon negatiivista on tullut koettua. En valita. Olen tehnyt muita kohtaan väärin ja kadun niitä suunnattomasti. Olen tehnyt syntiä ja kadun syntejäni. Olen pyytänyt anteeksi (en ihmisiltä), mutta rukoilessani. Ehkä joskus vielä rohkeutta siihen asianomaisilta anteeksipyytämiseen. En ole täydellinen ihminen, enkä tiedä tuleeko minusta sellaista koskaan. Henkisesti tässä on aika romuna. Ihmispelkoa jne. Kaikesta kokemastaan saisi kirjoitettua kirjan, mutta mitä se hyödyttäisi. Aina löytyy joku jolla menee huonommin, ja osunut enemmän epäonnea kohdalle. Ei saisi valittaa.
Silmät ovat auenneet tälle ”maailmalle”, jos näin voi sanoa. Ja tämä maailma todella on pahan vallassa. Suoraan sanoen pelottaa. Eikä oikein uskalla luottaa keneenkään. Kaikenlaiset salaliittoteoriat pyörivät mielessä jne.
Ehkä tämä tästä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kommenttien loputon tulva tässä koskettavassa kirjoituksessa jättää lähtemättömän vaikutuksen. Ehkä tämä kertoo jotakin helluntailaisten sielunmaailmasta. Toivottavasti aloittaja vetää omat johtopäätökset, ennen kuin on aika avata ovi.
Raskas on pienen ihmisen kantama taakka. Elämä saattaa olla menestyksekäs tai koostua vaikeista tapahtumista, mutta jos koet jotain itsellesi hyväksi, niin älä luovu siitä, vaan jatka valitsemallasi tiellä. Kaikenlaiset salaliittoteoriat kannattaa kuitenkin jättää pois mielestä, sillä elämä tulee olemaan juuri sellainen, millaiseksi sen itse muovaa. Voimia ja lämpöä elämääsi.
Kiva että rohkenit kirjoittaa. Ja onnittelen että olet tänä aikana uskossa. Kyllähän olisi tärkeä olla yhteydessä Kristuksen ruumiin toisiin jäseniin. Jos haluat kirjoittaa toiselle vajavaiselle uskovalle niin laitan tähän osoitteen. [email protected]
Kuulostaa siltä, että ovi on jo avattu, mutta olet jäänyt oven pieleen seisomaan. Mene seurakuntaan, niin pääset jatkamaan matkaa. Alkuvaiheessa yhteisestä uskosta rakentuminen ja raamatun sanan kuuleminen on tärkeää.
Sanojesi perusteella (tosin vain Herra tietää totuuden) aloittaja on jo uskossa, mutta ei vain uskalla astua minkään seurakunnan ovista sisälle. Se ei ole ihme. Lue raamattua, rukoile, kuuntele opetusta ensin muualta, kunnes alkaa selkiyä, mitä Herra sinun kohdallasi tahtoo.