SDP ja YLE yrittävät
Mengeleen, Hitlerin ja Göbbelsin
keinoilla kaapata Suomen
natsien (SDP) alaisuuteen!
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=ADHD mengele&meta=
Mengeleen, Hitlerin ja Göbbelsin
keinoilla kaapata Suomen
natsien (SDP) alaisuuteen!
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=ADHD mengele&meta=
Vastaukset 3
Vanhimmat
On ilmeistä, että tasaisin väliajoin lanseerataan joku neurologinen "sairaus" kansan tietoisuuteen. 15 vuotta sitten se oli paniikkihäiriö ja nyt adhd.
Ei ole mitenkään poissuljettua, että kyseessä olisi vain kylmä business lääkeyhtiöiden taholta. Mutta toinen mahdollisuus on Suomessa vallitseva tasapäistämiskultturi, joka on erityisesti peruskoulun heiniä. Eli kaikki, jotka jotenkin poikkeavat yleisestä normista tuomitaan "sairaiksi".
Tunnen pari ihmistä, joista toinen on lapsi, joille on diaknosoitu kyseinen adhd. Kaverit ovat ihan normaaleja, mutta miten he poikkeavat muista ikäisistään: ovat avoimia, ovat erittäin hauskoja, huumormiehii, äly leikkaa kuin partaveitsi ja pystyvät keskittymään useisiin asioihin samaan aikaan. Vain toinen heistä käyttää niitä lääkkeitä ja hänessä olen huomannut sisäänpäinvetäytymistä, passivoitumista.
Aivan sama, jos minä vastavuoroisesti sanon, että tavalliset normien mukaan elävät ihmiset sairastavat dts: aa eli disintellektuaalista tavissyndroomaa.
Saisi siis jo tasapäistämiskulttuuri loppua tästä maasta.
kuten aina.
Olen samaa mieltä, että adhd on jokseenkin keinotekoinen keksintö. Kysymys on osaltaan mielestäni myös tasapäistämisestä, että voitaisiin opettaa mahdollisimman isoja luokkia huomioimatta riittävästi lasten yksilöllisiä tarpeita. Yksilöllisyyden huomioiminen merkitsee rahanmenoa ja ennen kuin sille tasolle päästään, syyllistetään vanhemmat, lapsi ja mahdollisesti myös opettajat kelvottomasta osallisuudesta kasvatusprosessista.
Suuri osa vilkkaista lapsista rauhoittuisi tuntien ajaksi jos opettajalla olisi mahdollisuus antaa enemmän omaa aikaansa ja keskittyä lapsen oppimisprosessin luonteeseen. Ei tarvittaisi mitään kirjaimia diagnosoimaan vilkkauden ilmentymistä. Joskus diagnoosi tuo luokkaan kouluavustajan, joskus lapsi laitetaan erityisluokkaan. Itse kaipaisin eniten työrauhaa ja keskittymismahdollisuutta näihin kiinnostaviin lapsiin. Heistä ei tarvitse tehdä terveyden suhteen erityisiä, koska jokainen lapsi on kuitenkin jo olemassa olonsa vuoksi erityinen. Pienet opetusryhmät olisivat tosi tärkeitä nykymaailmassa.