IL: Ministerin mukaan yhteistyötä Ruotsin kanssa lisätään

Pekka Haavisto tahtoo Suomen ja Ruotsin avunantosopimuksen

Ulkoministeri haluaa kehittää maiden sotilasyhteistyötä.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tahtoo Suomen ja Ruotsin välille sopimuksen keskinäisestä avunannosta. Haavisto puhui pohjoismaisen puolustusyhteistyön tulevaisuudesta Ruotsin radio SR:n haastattelussa.
– Uskon, että se olisi hyvä idea tulevaisuuden kannalta. Meillä on yhteistä suunnittelua, kaikki tiedonkulku välillämme on avointa, ja niin poispäin. Voisimme katsoa jos tästä syntyisi sopimus ja yhteistä suunnittelua, ja niin edelleen. Olemme nyt hyvin läheisiä, Haavisto sanoi haastattelussa.
Haaviston mukaan pohjoismaista yhteistyötä on kehitetettävä siten, että Suomi ja Ruotsi voisivat odottaa toisiltaan apua myös kriisitilanteissa.
– Mielestäni tälle ei pitäisi olla mitään rajoja, vaan myös muuta kuin rauhan aikaa on suunniteltava, Haavisto sanoi SR:lle.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä tehdään niin rauhanaikaan kuin kriisi- ja sodanaikaan varautuen, mutta maiden välillä ei tällä hetkellä ole sotilaallisia velvoitteita ja sitoumuksia.

Suomen ja Ruotsin hävittäjät kohtaavat videolla Venäjän koneen

Tunnistettu kone kuljetti Venäjän puolustusministeriön delegaatiota.
Venäläinen puolustusalan CAST-ajatushautomo on julkaissut alla näkyviä videoita suomalaisen ja ruotsalaisen hävittäjän suorittamasta venäläiskoneen tunnistuslennosta Itämerellä. CAST antaa ymmärtää suomalaisen Hornetin ja ruotsalaisen Gripenin tehneen tunnistuslennon yhdessä.
Videot on kuvattu Il-18-koneen matkustamosta. Koneen kerrotaan kuljettaneen Venäjän puolustusministeriön julkisen neuvoston delegaatiota. Kuvat on ilmeisesti otettu lennolla Venäjän Kaliningradista.
Delegaatioon kuulunut CAST:n johtaja Ruslan Puhov on julkaissut samalla Twitter-tilillä hieman aiemmin kuvia delegaation vierailulta Kaliningradissa.

Kahden väliset yhteistyö sopimukset isojen Länsi valtojen kanssa on hyvä alku myös EU:n ja Puolustusliitto Naton kanssa tulee tiivistää puolustusta.

Gripeniä se näköjään tarjoaa aina vain vahvemmin yhteistyö hävittäjäksi.

tärkeintä on että yhteistyö kehittyy kaikilla tasoilla ja kuten aikaisemminkin todettu kone määrä voi olla 64 sijaan 80 niin loput voi olla muuta tyyppiä F 35 taitaa olla se paras

Jos ne Gripenit nyt sitten ostetaan, niin sitten pitää laittaa sille kaupalle sellainen ehto, että yhtään matua ei enää Ruotsista tänne tule.
Eli rajat kiinni sillälailla, että ne pitää.

Suuri asekauppa etenee, Ukrainalle tukea Venäjää vastaan
Antti Kirkkala | 16.12.2019 | 23:55- päivitetty 16.12.2019 | 13:38
Amerikkalaispoliitikon mukaan Ukraina on eturintamassa Venäjän aggression torjumisessa.
Yhdysvaltain kongressin alahuone on hyväksynyt puolustushallinnon budjettiesityksen vuodelle 2020.
Senaatin käsittelyyn siirtyvää esitys sallisi rannikkopuolustukseen tarkoitettujen asejärjestelmien ja merimaaliohjusten myymisen Ukrainan asevoimille. Presidentti Donald Trump on jo ilmoittanut kannattavansa budjettiesitystä.
Ukrainan varapääministeri Dmytro Kuleban mukaan asekauppa vahvistaisi merkittävästi maan puolustuskykyä. Aseilla varustettaisiin muun muassa Yhdysvalloista hankittuja Island-luokan partioveneitä, jotka toimitettiin Ukrainalle ilman minkäänlaisia aseita.
– Tavoitteenamme on hankkia lisää tämän luokan aluksia, ja toivottavasti niissä olisi mukana näitä varusteita, Kuleba sanoi Defense News -sivuston mukaan.
Varapääministeri kertoi keskustelleensa sekä alahuoneen että senaatin edustajien kanssa asekaupasta, jonka läpimenosta vaikuttaa olevan laaja yksimielisyys. Tilanne on erikoinen, sillä Donald Trumpin viraltapanoprosessi nojaa pitkälti väitteeseen, jonka mukaan presidentti kiristi Ukrainaa omien sisäpoliittisten etujensa vuoksi.
Dmytro Kuleban mukaan Ukraina on hyödyllinen kumppani Yhdysvalloille ja muille Nato-maille erityisesti Mustanmeren alueella. Hän ei usko viraltapanoprosessin vaikuttavan maiden välisiin suhteisiin.
– Ukraina on luonnollinen liittolainen Yhdysvalloille. Tämänhetkisessä globaalissa valtakamppailussa Ukrainallakin on roolinsa, Kuleba sanoi.
Alahuoneen ulkoasiainvaliokunnan demokraattipuheenjohtaja Eliot Engelin mukaan aseellinen tuki auttaa Ukrainaa puolustautumaan Venäjän uhkaa vastaan.
– Ukraina on eturintamalla taistelussa Venäjän vaikutusvaltaa ja aggressiota vastaan. Olen ylpeä siitä, että kongressista löytyy laajaa tukea Ukrainan auttamiseksi, Engel totesi tiedotteessa.
Yhdysvallat on antanut yhteensä 1,35 miljardin euron arvosta aseapua Ukrainalle vuoden 2014 jälkeen. Maahan on toimitettu muun muassa tarkkuuskiväärejä, panssarintorjunta-aseita, vastatykistötutkia ja elektronisen sodankäynnin laitteita.

Brittikomentajan mukaan sotilaallinen uhka on vakavin vuosikymmeniin
Heikki Hakala | 15.12.2019 | 14:30- päivitetty 15.12.2019 | 17:28
Suomi on Itämeren alueella yksi Britannian keskeisimmistä kumppaneista.
Sotilasstrateginen toimintaympäristö on Britannian asevoimien komentajan, kenraali Nick Carterin mukaan muuttunut viimeisen vuoden aikana entistä epävakaammaksi.
– Määrätietoiset autoritaariset valtiot, jotka käyttäytyvät, kuin niiden historiallinen oikeutus olisi kiistetty, horjuttavat monenkeskistä järjestelmää, joka on usean sukupolven ajan turvallisuutemme, vakautemme ja hyvinvointimme, kenraali Carter sanoo Royal United Services Institute -ajatuspajassa (RUSI) pitämässään puheessa.
– Olemme palanneet suurvaltakamppailun – jopa jatkuvan konfliktin – kauteen, joka kenties muistuttaa viime vuosisadan ensimmäistä vuosikymmentä, ensimmäisen maailmansodan puhkeamista edeltäneisiin vuosiin viittaava Carter toteaa.
Venäjän sotilaallinen toiminta Pohjois-Atlantilla ja Naton Euroopan-joukkojen komentajan vastuulla olevalla operaatioalueella on hänen mukaansa nyt vilkkaimmillaan sitten kylmän sodan. Syyrian sodan hän sanoo edenneen uuteen vaiheeseen, tilanne Irakissa ja Libanonissa on epävakaa, merenkulun vapaus Persianlahdella on joutunut haastetuksi, konflikti Jemenissä jatkuu, taistelut Libyassa kiihtyvät ja turvallisuustilanne sekä Sahelissa että Länsi-Afrikassa on yhä heikompi.
Myöskään terroristijärjestö ISISiä ja sen edustamaa ääriajattelua ei kenraali Carterin mukaan ole missään nimessä vielä kukistettu, vaan terrorismin uhka pikemminkin kasvaa nopeassa tahdissa.
Katse Itämerelle
Osana varautumistaan eri uhkaskenaarioihin Britannian asevoimat kääntää kenraali Carterin mukaan katsettaan entistä enemmän myös pohjoiseen.
– Viime kesänä järjestetty Baltic Protector – suurin merellinen harjoitus Itämerellä sitten kylmän sodan päättymisen – testasi JEF-joukkomme (Joint Expeditionary Force) yhteistoimintakykyä ja kokosi yhteen kaikki kahdeksan kumppanimaatamme, Carter toteaa.
Suomi liittyi Britannian johtamaan JEF-joukkoon vuonna 2017. Yhteistyön tavoitteena on tukea osallistuvien maiden sotilaallisten valmiuksien kehittämistä ja ylläpitämistä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen osallistui marraskuussa JEF-maiden asevoimien komentajien kokoukseen ja tapasi sen yhteydessä kenraali Carterin kahdenvälisesti.
– Tractable-harjoituksessa nähtiin viimeisin Britannian joukkojen rotaatio Virossa. Se osoitti kykymme toimittaa Viroon täydennyksinä maa-, meri- ja ilmateitse yli 200 panssaroitua ajoneuvoa, Carter sanoo.
Hän muistuttaa Britannian myös toteuttavan ilmavalvontatehtäviä Baltiassa ja Islannissa, harjoittelevan jälleen arktisella alueella sekä lisänneen toimintaansa Pohjois-Atlantilla vastauksena Venäjän pinta-alusten ja sukellusveneiden aiempaa aktiivisempaan toimintaan kyseisillä vesillä.
Poliittinen ulottuvuus
Kenraali Carter viittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa toimivaan Edward Lucasiin, jonka mukaan lännessä tehdään yhä jyrkkä kahtiajako sotaan ja rauhaan kiinnittämättä kovinkaan paljon huomiota toimintaan niiden välillä.
Autoritaariset hallinnot kuitenkin tarkastelevat strategista ympäristöä jatkuvana ja päättymättömänä kamppailuna, jonka piiriin kuuluu kaikki alkaen siitä, mitä länsi kutsuu rauhaksi, ja ulottuen aina ydinsotaan.
– Sanoisin, että elämme ilmiömäisen muutoksen aikaa. Se on laajempi, kiivaampi ja syvällisempi kuin mitä ihmiskunta on maailmansotien lisäksi milloinkaan kokenut, Carter kiteyttää.

Bye Bye Britit. Ne jäävät Brexittinsä ja USA:n kanssa Natoon.

Suomi ja Ruotsi tivistävät keskinäiustä puolustus yhteistyötään ja myöhemmin liittoumana yhteistyötään myös Europuolustuksen kanssa.