EUROOPAN keskuspankin uusi pääjohtaja Christine Lagarde aikoo uudistaa keskuspankin strategian. Jo on aikakin. Nykyisellä, vuonna 2003 laaditulla strategialla on menty läpi finanssikriisin, velkakriisin ja kriisimaiden hätäapuohjelmien sekä kulkeuduttu nollakorkojen aikaan – uuteen normaaliin, jossa inflaatio ei kiihdy.
EKP seuraa euroalueen hintavakautta. Reaalitaloudestakin pankki kantaa vastuuta, mutta tämä vastuu on tulkittu arvojärjestyksessä alempaan asemaan kuin inflaatiotavoite. Ongelma on se, että kun inflaatiotavoite on muuttunut kangastukseksi – noin kahden prosentin hintavauhtia ei saavuteta –, mandaatin pääkohta on pehmentynyt.
Samaan aikaan EKP:n vastuu euroalueen reaalitaloudesta on kasvanut. Euromaiden talouspolitiikka ei ole ottanut sitä yhteistä vastuuta, joka sille kuuluisi. EKP on ajautunut epätavanomaisissa rahapolitiikan operaatioissaan mandaattinsa reunoille ja jopa sen ylikin, ja pankin sisäiset ristiriidat ovat syöneet sen uskottavuutta euron puolustajana.
Uusi strategia voi pitää sisällään inflaatiotavoitteen pyöristyksiä ja ilmastohuolien huomioimista, mutta ennen kaikkea sen pitäisi lujittaa EKP:n horjunutta uskottavuutta euron puolustajana.
EKP seuraa euroalueen hintavakautta. Reaalitaloudestakin pankki kantaa vastuuta, mutta tämä vastuu on tulkittu arvojärjestyksessä alempaan asemaan kuin inflaatiotavoite. Ongelma on se, että kun inflaatiotavoite on muuttunut kangastukseksi – noin kahden prosentin hintavauhtia ei saavuteta –, mandaatin pääkohta on pehmentynyt.
Samaan aikaan EKP:n vastuu euroalueen reaalitaloudesta on kasvanut. Euromaiden talouspolitiikka ei ole ottanut sitä yhteistä vastuuta, joka sille kuuluisi. EKP on ajautunut epätavanomaisissa rahapolitiikan operaatioissaan mandaattinsa reunoille ja jopa sen ylikin, ja pankin sisäiset ristiriidat ovat syöneet sen uskottavuutta euron puolustajana.
Uusi strategia voi pitää sisällään inflaatiotavoitteen pyöristyksiä ja ilmastohuolien huomioimista, mutta ennen kaikkea sen pitäisi lujittaa EKP:n horjunutta uskottavuutta euron puolustajana.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikki jäsenmaat pyritään velkaannuttamaan, eli riippuvaistumaan, eu:sta. Se on eu:n päämäärään liittyvä saumaton taktiikka. Velkakriisistä ja sen korjaamisesta kovasti puhutaan, mutta siitähän eu tunnetaan. Mitään jäsenmaata positiivisesti kehittävää ei juurikaan tehdä, mutta puhutaan. eu-klaani onkin keskittynyt lähes kokonaan päämääränsä toteuttamiseen. Siinä moni tärkeä asia jää hoitamatta.
EU-vihaajan valetta.
EU ei myönnä velkaa jäsenmaille. Valtiontalous on kunkin jäsenmaan omalla vastuulla.
EU pyrkii vain luomaan edellytyksiä talouskasvulle. Siinä kyllä työtä piisaa.