tai tunnusta, että salaa luet silloin tällöin kuitenkin. Toivoen, että joku suakin kaipaisi jossain. On se mahdollista, mäkin kaipaan miestä, joka ei aavista mitään. Ei meillä oo mitään yhteistä historiaa, vain pikkuhetkiä elämänruuhkassa, jotka jäi mun sydämeen. Entäs hänen sydän? ei tietoa. Ollapa ajatustenlukija.
jos et lue näitä palstoja, kerro se heti
Anonyymi
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei tarvi olla ajatustenlukija, kuhan lähetät tekstiviestin että huvikseen vaan kysyn mitä kuuluu.
Siit se lähtee jos on lähteäkseen.
Kun ei ole yhteistä historiaa niin ei ole myöskään puhelinnumeroa.
Minä tein juuri noin. Tuloksena kohteliaan viileä vastaus, joka oisi voinut olla kenelle tahansa.
Kyllä siinä harhat karisevat, suosittelen. (sivusta)
Salaa nauran näille, mutta salaa toivon naisenkin antavan merkkejä selkeämmin :)
Kylläpäs alkoi kuumottaa..
Nyt unikanavalle pian, että ehdin nähdä sen lemppari unen,
Pikkuisen tuhma halaus sinulle.
Olen huomannut nainen, että käyt täällä kirjoittelemassa. Ei se haittaa, päinvastoin.
Kaiken tapahtuneen jälkeen, lopettelen, asiat on selvitetty, puhuttu. Yritän koota itseäni, jos vielä joskus elämäni aikana, pystyisin luottamaan, jonkun ihmisen puheisiin. Tällä hetkellä ei ole minkäänlaista halua, eikä kykenemistä, pettymykset liian rajuja. Auttamishalu meni liian pikäksi, vaikka oli vain musta tunneli ympärillä, silti yritin. Äärimmäisen pahuuden, valheellisuuden ymmärtäminen, ei ole totuutta etsivälle mahdollista, ennen kuin on suossa ja syvällä. Nyt pinnalla, elämän säteitä näkyy, vain itselleni, ei mitään velvollisuuksia. Pahuus on pahuutta, kannattaa pysyä kaukana.
Jep, onneksi toiset osaa oikolukea nämä valheelliset uhriutumiset, katsoo peillin ja kurkkaa sinne pahuuteen
Auttamishalu- tässä tapauksessa tarkoittanee erilaisia yhteiskunnallisia interventioita, työpaikkapsykologia, kyybeleitä, terveydenhuoltoa ym ym ym
En ihan ymmärrä miten sun viestisi liittyy tähän aloitukseen?
Lukea näitä joutuisi jos lukeekin, vaikka on niin nähtyä juttua. Aito ikävä on eri sfääreissä kuitenkin, vai pitäisikö tunteelle anoa presidentiltä työnrauhaa.