Lehmätkin piti palauttaa Suomelta rosvottuun Karjalaan

Suomen piti maksaa sotakorvauksia vaikka NL. hyökkäsi Suomeen törkeää NL. sai valtavan omaisuuden kun joutui luovuttamaan karjalan.

Suomi on joutunut ryöstön kohteeksi , tuntuu uskomattomata että Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia kun Venäjä sai valtavan omaisuuden kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan metsät ja talot ym.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi on joutunut ryöstön kohteeksi , tuntuu uskomattomata että Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia kun Venäjä sai valtavan omaisuuden kun Suomi joutui luovuttamaan Karjalan metsät ja talot ym.

Lue lisää

Sodassa aina häviäjä häviää ja voittaja voittaa eli korjaa koko podin. Häviäjä saa olla onnellinen että saa pitää henkensä. Voittaja päättää senkin,mutta yleensä voittajan kannattaa tehdä häviäjästä orja ja palvelija että ei itse tarvitse tehdä mitään töitä milloinkaan.

Se on luonnon laki,oikeus seuraa aina voittajan miekkaa, mutta tosin koko maailman tasavallassa saisimme elää kaikki rauhassa ilman suurimpia pelkoja yltäkylläisyydessä ilman jatkuvaa taistelua ja verenvuodatusta olemassaolosta.

Sinä höperö olet vielä lukutaidotonkin...

》》3175 vaunulastillista erilaisia koneita sekä muuta omaisuutta, kuten karjaa, puhelinkeskuksia, museoitten, koulujen ja arkistojen omaisuutta ym《《

Sinut pitäisi laittaa holhoukseen ja lähettää poikakotiin.

Sotasaaliskalustoa ei vaadittu luovutettavaksi kummankaan sodan jälkeen. Talvisodan sotasaalismoloista melkoinen osa ajettiin loppuun välirauhan aikana Rovaniemen ja Petsamon välisessä liikenteessä, joka toimi Suomen ulkomaankaupan "henkireikänä".

Anonyymi kirjoitti:

Sotasaaliskalustoa ei vaadittu luovutettavaksi kummankaan sodan jälkeen. Talvisodan sotasaalismoloista melkoinen osa ajettiin loppuun välirauhan aikana Rovaniemen ja Petsamon välisessä liikenteessä, joka toimi Suomen ulkomaankaupan "henkireikänä".

Lue lisää

》》Sotasaaliskalustoa ei vaadittu luovutettavaksi kummankaan sodan jälkeen.《《

Lueppa sitä Pariisin rauhansopimusta huolella ja jatketaan sitten. Huvittavaa lukea näitä asioita vähemmän tuntevien kommentteja.


Jatkosodan jälkeen sotasaalisajonevot palautettiin Suometa tehdaskunnostettuina.

Suomi kyseli toistuvasti NL:lta mitä ylijäämäaseille pitää tehdä. Lopulta tehtiin valtava asekauppa ( romukauppa ) amerikkalaisen Cummingsin kanssa 1959 ja sinne meni kymmeniä tuhansia aseita. Suomen puolustusvoimien asemäärähän rajattiin koskemaan vain rauhansopimuksessa mainittua miesmäärää vastaavaksi ja aseistusta oli paljon yli 600 000 vahvuudelle. Eli reilusti jopa 10x miesmäärälle. Varikoissa oli aseet vähintään 15 divisioonalle.

NL ei sitten vaatinutkaan sotasaalisaseita palautettavaksi YYA-sopimuksen vuoksi, koska siinä määrättiin Suomi puolustamaan aluettaan "kaikin saatavissa olevin voimin".

Tämähän on juuri näin:



https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2


Rauhansopimus Suomen kanssa.

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,

ja Suomi toiselta puolen;

katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta;


13 artikla.

Maa-, meri- ja ilma-aseistus ja linnoitukset on tarkoin rajoitettava sisäistä luonnetta olevien tehtävien suorittamiseen ja rajojen paikalliseen puolustamiseen. Edelläolevan mukaisesti Suomi ei ole oikeutettu pitämään suurempia aseellisia voimia kuin:

a) maavoimat, mukaanlukien rajavartiojoukot ja ilmatorjuntatykistön, kokonaisvahvuudeltaan 34,400 miestä;

b) sotalaivaston, jonka miehistövahvuus on 4,500 ja kokonaistonnisto 10,000 tonnia;

c) ilmavoimat, mukaanlukien laivaston ilmavoimat ja reservilentokoneet, joiden kokonaisvahvuus on 60 lentokonetta ja 3,000 miestä. Suomi älköön pitäkö tai hankkiko lentokoneita, jotka ovat suunnitellut ensisijassa pommituskoneiksi sisäpuolisin pomminkuljetuslaittein.

Näihin vahvuuksiin sisältyvät kussakin tapauksessa taistelu-, huolto- ja johtohenkilöstö.



19 artikla.

1. Liittolaisilta peräisin olevan sotamateriaalin liikamäärä on asetettava asianomaisen Liittolaisvallan käyttöön sen antamien ohjeiden mukaisesti. Suomalaisen sotamateriaalin liikamäärä on asetettava Neuvostoliiton ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitusten käyttöön. Suomi luopukoon kaikista oikeuksistaan tähän materiaaliin.

2. Saksalaista alkuperää tai mallia olevan sotamateriaalin liikamäärä, jota ei tarvita tässä sopimuksessa sallittuja puolustusvoimia varten, on asetettava edellämainittujen kahden hallituksen käyttöön. Suomi älköön hankkiko tai valmistako saksalaista alkuperää tahi mallia olevaa sotamateriaalia taikka ottako palvelukseensa tai kouluttako teknikoiksi, sotilas- ja siviili-ilmailuhenkilökunta mukaanlukien, henkilöitä, jotka ovat tahi ovat olleet Saksan kansalaisia.

3. Tämän artiklan kohdissa 1 ja 2 mainitun sotamateriaalin liikamäärä on luovutettava tai tuhottava vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

4. Tässä sopimuksessa tarkoitettu sotamateriaali on määritelty ja lueteltu liitteessä III.

Anonyymi kirjoitti:

Tämähän on juuri näin:



https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2


Rauhansopimus Suomen kanssa.

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,

ja Suomi toiselta puolen;

katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta;


13 artikla.

Maa-, meri- ja ilma-aseistus ja linnoitukset on tarkoin rajoitettava sisäistä luonnetta olevien tehtävien suorittamiseen ja rajojen paikalliseen puolustamiseen. Edelläolevan mukaisesti Suomi ei ole oikeutettu pitämään suurempia aseellisia voimia kuin:

a) maavoimat, mukaanlukien rajavartiojoukot ja ilmatorjuntatykistön, kokonaisvahvuudeltaan 34,400 miestä;

b) sotalaivaston, jonka miehistövahvuus on 4,500 ja kokonaistonnisto 10,000 tonnia;

c) ilmavoimat, mukaanlukien laivaston ilmavoimat ja reservilentokoneet, joiden kokonaisvahvuus on 60 lentokonetta ja 3,000 miestä. Suomi älköön pitäkö tai hankkiko lentokoneita, jotka ovat suunnitellut ensisijassa pommituskoneiksi sisäpuolisin pomminkuljetuslaittein.

Näihin vahvuuksiin sisältyvät kussakin tapauksessa taistelu-, huolto- ja johtohenkilöstö.



19 artikla.

1. Liittolaisilta peräisin olevan sotamateriaalin liikamäärä on asetettava asianomaisen Liittolaisvallan käyttöön sen antamien ohjeiden mukaisesti. Suomalaisen sotamateriaalin liikamäärä on asetettava Neuvostoliiton ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitusten käyttöön. Suomi luopukoon kaikista oikeuksistaan tähän materiaaliin.

2. Saksalaista alkuperää tai mallia olevan sotamateriaalin liikamäärä, jota ei tarvita tässä sopimuksessa sallittuja puolustusvoimia varten, on asetettava edellämainittujen kahden hallituksen käyttöön. Suomi älköön hankkiko tai valmistako saksalaista alkuperää tahi mallia olevaa sotamateriaalia taikka ottako palvelukseensa tai kouluttako teknikoiksi, sotilas- ja siviili-ilmailuhenkilökunta mukaanlukien, henkilöitä, jotka ovat tahi ovat olleet Saksan kansalaisia.

3. Tämän artiklan kohdissa 1 ja 2 mainitun sotamateriaalin liikamäärä on luovutettava tai tuhottava vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

4. Tässä sopimuksessa tarkoitettu sotamateriaali on määritelty ja lueteltu liitteessä III.

Lue lisää

Liite III. (19 artiklaan) Sotamateriaalin määrittely ja luettelo.

Tässä sopimuksessa käytetty nimitys "sotamateriaali" tarkoittaa kaikkia aseita, ammuksia ja laitteita, jotka ovat erityisesti suunnitellut tai sovelletut sodankäyntiin, jäljempänä olevan luettelon mukaan.

Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat varaavat itselleen oikeuden tehdä ajoittain muutoksia tai lisäyksiä luetteloon ottaen huomioon vastaisen tieteellisen kehityksen.

Ryhmä I.

1. Sotilaskiväärit, karbiinit, revolverit ja pistoolit; näiden aseiden piiput ja muut varaosat, jotka eivät helposti sovellu siviilikäyttöön.

2. Konekiväärit, automaattiset tai itselataavat sotilaskiväärit ja konepistoolit; näiden piiput ja muut varaosat, jotka eivät helposti sovellu siviilikäyttöön; konekiväärin jalustat.

3. Tykit, haupitsit, mörssärit, erikoiset lentokonetykit; lukkolaitetta tai jarrulaitetta vailla olevat tykit ja liekinheittimet; putket ja muut varaosat, jotka eivät helposti sovellu siviilikäyttöön sekä edellämainittujen aseiden lavetit ja jalustat.

4. Raketinheittimet; omalla voimallaan liikkuvien ja ohjattavien ammusten lähetys- ja kontrollilaitteet; niiden jalustat.

5. Ladatut tai lataamattomat, omalla voimallaan kulkevat ja ohjattavat ammukset, projektiilit, raketit, hylsyammukset ja panokset, edellä luettelon kohdissa 1-4 mainittuihin aseisiin, sekä sytyttimet, putket tai laitteet niiden räjähdyttämistä tai käyttämistä varten. Siviilikäyttöön tarpeelliset sytyttimet eivät sisälly tähän.

6. Ladatut tai lataamattomat kranaatit, pommit, torpeedot, miinat ja syvyyspommit sekä sytytysaineet tai -panokset; kaikki niiden räjähdyttämis- tai käyttämisvälineet. Siviilikäyttöön tarpeelliset sytyttimet eivät sisälly tähän.

7. Pistimet.

Ryhmä II.

1. Panssarivaunut, panssarijunat, joita ei voida teknillisesti muuttaa siviilikäyttöön.

2. Edellä ryhmässä I mainittuja aseita varten tarkoitetut mekaaniset ja moottorilavetit; muut kuin edellä kohdassa 1. mainitut erikoisrakenteiset sotilasautojen alustat tai korit.

3. Kolmea tuumaa paksummat panssarilevyt, joita käytetään suojautumistarkoituksiin sodassa.

Ryhmä III.

1. Tähtäys- ja laskukojeet tulenjohtoa varten, mukaanlukien it.patteritasoviivottimet ja maalinmäärittelylaitteet; hakuammuntalaitteet; tykkien tähtäimet, pomminpudotustähtäimet; sytyttimen säätimet; tarkkailukojeet tykkikaluston toimintaa ja ammunnan tarkkuutta varten sekä tulenjohtolaitteet.

2. Syöksysillat ja -veneet.

3. Vihollisen harhauttamis-, häikäisemis- ja houkutusvälineet.

4. Erikoislaatuiset henkilökohtaiset varusesineet, joita on vaikea soveltaa siviilikäyttöön.

Ryhmä IV.

1. Kaikenlaatuiset sota-alukset, niihin luettuina sotatarkoituksiin muunnetut laivat ja uivat laitteet, jotka on suunniteltu tai tarkoitettu niiden huoltamiseen tai avustamiseen ja joita ei voida teknillisesti muuttaa siviilikäyttöön, sekä aseet, panssarit, ampumatarvikkeet, lentokoneet ja kaikki muut varusteet, materiaali, koneet ja laitteet, joita ei rauhan aikana käytetä muissa kuin sota-aluksissa.

2. Maihinnousualukset ja kaikenlaatuiset amfibiokuljetusvälineet tai -laitteet; kaikenlaatuiset syöksyveneet tai -laitteet kuin myös katapultit tai lentokoneiden, rakettien, omalla voimallaan kulkevien taisteluvälineiden tai kaikkien muiden joko miehitettyjen tai miehittämättömien, ohjattavien tai ohjaamattomien ammusten, kojeiden tai laitteiden muut lähettämisvälineet.

3. Joko kokonaan tai osittain veden alla kulkevat alukset, uivat laitteet, taisteluvälineet, kaikenlaatuiset laitteet tai kojeet, mukaanlukien erikoisrakenteiset satamasulkupuomit, paitsi niissä tapauksissa, jolloin niitä tarvitaan alusten pelastustyöhön, nostamiseen tai muuhun siviilikäyttöön, sekä kaikki laitteet, varusteet, varaosat, kokeilu- tai harjoitusvälineet, kojeet tai laitteet, jotka voivat olla erityisesti suunniteltuja yllälueteltujen rakentamista, kokeilemista, huoltoa tai varastoimista varten.

Ryhmä V.

1. Ne ilmaa keveämmät tai raskaammat ilma-alukset, koottuina tai osina, jotka ovat suunnitellut tai sovelletut ilmataisteluihin käyttäen konekiväärejä, rakettien laukaisulaitteita tai tykistöä tahi suunnitellut taikka sovelletut pommien kuljettamista ja pudottamista varten tai jotka ovat varustetut tahi joihin mallinsa tai rakenteensa vuoksi soveltuu jokin jäljempänä 2. kohdassa mainituista laitteista.

2. Lentokoneen tykkien jalustat ja kehykset, pomminkiinnittimet, torpeedon kannattimet sekä pommien ja torpeedojen pudotuslaitteet; tykkitornit sekä sivutornit konekiväärejä varten.

3. Ilmakuljetusjoukkoja varten erityisesti suunnitellut ja yksinomaan niiden käyttämät välineet.

4. Laiva-, maa- tai vesilentokoneiden katapultit ja lähettämislaitteet; lentokonemallisten aseiden lähettämislaitteet.

5. Sulkupallot.

Anonyymi kirjoitti:

Tämähän on juuri näin:



https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2


Rauhansopimus Suomen kanssa.

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,

ja Suomi toiselta puolen;

katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta;


13 artikla.

Maa-, meri- ja ilma-aseistus ja linnoitukset on tarkoin rajoitettava sisäistä luonnetta olevien tehtävien suorittamiseen ja rajojen paikalliseen puolustamiseen. Edelläolevan mukaisesti Suomi ei ole oikeutettu pitämään suurempia aseellisia voimia kuin:

a) maavoimat, mukaanlukien rajavartiojoukot ja ilmatorjuntatykistön, kokonaisvahvuudeltaan 34,400 miestä;

b) sotalaivaston, jonka miehistövahvuus on 4,500 ja kokonaistonnisto 10,000 tonnia;

c) ilmavoimat, mukaanlukien laivaston ilmavoimat ja reservilentokoneet, joiden kokonaisvahvuus on 60 lentokonetta ja 3,000 miestä. Suomi älköön pitäkö tai hankkiko lentokoneita, jotka ovat suunnitellut ensisijassa pommituskoneiksi sisäpuolisin pomminkuljetuslaittein.

Näihin vahvuuksiin sisältyvät kussakin tapauksessa taistelu-, huolto- ja johtohenkilöstö.



19 artikla.

1. Liittolaisilta peräisin olevan sotamateriaalin liikamäärä on asetettava asianomaisen Liittolaisvallan käyttöön sen antamien ohjeiden mukaisesti. Suomalaisen sotamateriaalin liikamäärä on asetettava Neuvostoliiton ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitusten käyttöön. Suomi luopukoon kaikista oikeuksistaan tähän materiaaliin.

2. Saksalaista alkuperää tai mallia olevan sotamateriaalin liikamäärä, jota ei tarvita tässä sopimuksessa sallittuja puolustusvoimia varten, on asetettava edellämainittujen kahden hallituksen käyttöön. Suomi älköön hankkiko tai valmistako saksalaista alkuperää tahi mallia olevaa sotamateriaalia taikka ottako palvelukseensa tai kouluttako teknikoiksi, sotilas- ja siviili-ilmailuhenkilökunta mukaanlukien, henkilöitä, jotka ovat tahi ovat olleet Saksan kansalaisia.

3. Tämän artiklan kohdissa 1 ja 2 mainitun sotamateriaalin liikamäärä on luovutettava tai tuhottava vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

4. Tässä sopimuksessa tarkoitettu sotamateriaali on määritelty ja lueteltu liitteessä III.

Lue lisää

jatkuu...

Ryhmä VI.

Tukahduttavat, kuolettavat, myrkylliset tai toimintakyvyttömäksi tekevät aineet, jotka on tarkoitettu sotilaalliseen käyttöön tai joita valmistetaan yli siviilitarpeiden.

Ryhmä VII.

Ne laukaisu-, räjähdys- ja pyroteknilliset aineet tai nestemäiset kaasut, jotka ovat tarkoitetut näissä ryhmissä mainitun sotamateriaalin laukaisuun, räjähdyttämiseen, panostamiseen ja lataamiseen tai muuhun käyttöön mainitun sotamateriaalin yhteydessä ja joita ei voida käyttää siviilitarkoituksiin tai joiden tuotanto ylittää siviilitarpeen.

Ryhmä VIII.

Tehdaskoneisto ja työkalut, jotka on erityisesti suunniteltu yllämainittujen aineiden valmistukseen ja kunnossapitoon ja joita ei voida teknillisesti muuttaa siviilikäyttöön.

Vieläpä "täysin hyvässä kunnossa"

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2#idp446712080


24 artikla.

Suomi sitoutuu, mikäli se ei ole vielä niin tehnyt, Neuvostoliiton hallituksen osoittamissa määräajoissa palauttamaan Neuvostoliitolle täysin hyvässä kunnossa kaikki sodan aikana Neuvostoliiton alueelta viedyt valtiolle, yleisille tai osuustoiminnallisille järjestöille, yrityksille tai laitoksille taikka yksityisille kansalaisille kuuluvat arvoesineet ja tavarat, kuten tehtaiden ja teollisuuslaitosten varusteet, veturit, liikkuvan rautatiekaluston, traktorit, moottoriajoneuvot, historialliset muistomerkit, museoarvoesineet ja kaiken muun omaisuuden.

Anonyymi kirjoitti:

Sotasaaliskalustoa ei vaadittu luovutettavaksi kummankaan sodan jälkeen. Talvisodan sotasaalismoloista melkoinen osa ajettiin loppuun välirauhan aikana Rovaniemen ja Petsamon välisessä liikenteessä, joka toimi Suomen ulkomaankaupan "henkireikänä".

Lue lisää

Ajoneuvojen sotasaalis taakkana sotakorvausten kokonaisuudessa

https://www.ksrespiirit.fi/70-vuotta-puolustusvoimien-materiaalin-huutokauppaa-kalkussa/


Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksen 14-artikla 19 päivänä syyskuuta 1944 määritteli suomalisten haltuun päätyneen ajokaluston sotasaalismateriaalin kohtalon. Moottoriajoneuvot oli luovutettava artiklan mukaisesti vuoden 1945 aikana. Syyskuussa 1944 maahan tullut valvontakomissio valvoi myös sotasaalismateriaalin luovutuksen. Suomen 10.2.1947 allekirjoitettu rauhansopimus piti sisällään 24-artiklan, missä Suomi sitoutuu Neuvostoliiton hallituksen osoittamissa määräajoissa palauttamaan Neuvostoliitolle sodan aikana Neuvostoliiton alueelta viedyt moottoriajoneuvot. Korjaus- kelpoisia sotasaalisajoneuvoja oli varastoissa 2032 kappaletta, joista kuorma-autoja 1730. Palautettavien ajaoneuvojen korjaustoimintaan Suomen valtio myönsi varoja eri yrityksille jotka valvontakomission valvonnassa tekivät tuohon aikaan vaativan tason korjaustyötä. Korjattujen ajoneuvojen Neuvostoliittoon siirtoa varten varattiin 1350 junanvaunua.

<<mutta aseita ei tarvinnut palauttaa, rauhansopimuksen pykälistä huolimatta>>

Kummallista kyllä se oli Englanti, (tuo piskuinen, itsenäiselle Suomelle 1. sodan julistanut roistovaltio), joka innokkaimmin vaati ns. ylimääräisten (etenkin sotasaalis-) aseiden luovuttamista Liittoutuneille / niiden tuhoamista tai heidän hallintaan. Siis käytännössä NL:oon. YYA-liittosopimuksen myötä Nl katsoi Suomen tarvitsevan nuo aseet itse,bEIKÄ vaatinut niiden luovuttamista / tuhoamista.

Sotasaalistykkeihin he eivät suostuneet myymään varaosia ;) Sanoivat kuulemma etteivät ole myyneet / toimittaneet Suomelle ko. aseita

Kaikki sotasaalisautot piti sen sijaan palauttaa tehdaskunnostettuina. Hyvä niin, sillä Molot oli kamalan näköisiäkin ja millimetrimitoilla valmistettuja lisenssi-Fordeja. Kunnostamistyö oli äärimäisen kallista ja hankalaa mm. moottoreiden osalta kun niihin ei saanut edes varaosia Amerikan-Fordilta.

Anonyymi kirjoitti:

<<mutta aseita ei tarvinnut palauttaa, rauhansopimuksen pykälistä huolimatta>>

Kummallista kyllä se oli Englanti, (tuo piskuinen, itsenäiselle Suomelle 1. sodan julistanut roistovaltio), joka innokkaimmin vaati ns. ylimääräisten (etenkin sotasaalis-) aseiden luovuttamista Liittoutuneille / niiden tuhoamista tai heidän hallintaan. Siis käytännössä NL:oon. YYA-liittosopimuksen myötä Nl katsoi Suomen tarvitsevan nuo aseet itse,bEIKÄ vaatinut niiden luovuttamista / tuhoamista.

Sotasaalistykkeihin he eivät suostuneet myymään varaosia ;) Sanoivat kuulemma etteivät ole myyneet / toimittaneet Suomelle ko. aseita

Kaikki sotasaalisautot piti sen sijaan palauttaa tehdaskunnostettuina. Hyvä niin, sillä Molot oli kamalan näköisiäkin ja millimetrimitoilla valmistettuja lisenssi-Fordeja. Kunnostamistyö oli äärimäisen kallista ja hankalaa mm. moottoreiden osalta kun niihin ei saanut edes varaosia Amerikan-Fordilta.

Lue lisää

Norsupyssyjä meni Usa;n, jossa tekivät pankin ryöväyksen moisella pst-pyssyllä.
Miten onnisti , siitä ei tietoo.

Sama rosvo on edelleen rajan takana.