Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksessaan 24.8.1939 salaisen lisäpöytäkirjan, jonka mukaan Suomi kuului jälkimmäisen etupiiriin. Tämä oli Saksan ulkoministeriltä Joachim Ribbentropilta kaamea virhe.
Virhe kolahti saksalaisten tajuntaan vasta, kun talvisotaa jo käytiin. Nikkeli oli Saksan sodankäynnille elintärkeä raaka-aine ja Saksan oma tuotanto oli vain 5 % sen nikkelin tarpeesta. Hitler ei muuttanut tämän takia näkyvästi ulkopolitiikkaansa, vaan piti kiinni hyökkäämättömyyssopimuksessa sovitusta eikä Suomea autettu Saksan taholta. Suomelle tosin kerrottiin, että tulevassa sodassa Neuvostoliittoa vastaan Suomi voisi saada talvisodassa menettämänsä takaisin korkojen kera. Saksasta saatu tieto johtikin talvisodan päättymiseen välirauhaan 13.3.1940, mitä tosiasiaa ei kuitenkaan kerrottu julkisesti.
Talvisodan jälkeen Saksa ja Suomi tekivät tiivistä yhteistyötä keskenään, aluksi salassa ja myöhemmin näkyvämmin saksalaisten ns. lomakuljetusten muodossa Suomessa. Tosiasiassa saksalaiset turvasivat nikkelin saannin Saksaan Suomen Petsamosta.
Näin nikkelikaivos oli lopulta Suomen itsenäisyyden takuu, kun jatkosodassa Suomi ja Saksa taistelivat kanssasotijoina Neuvostoliittoa vastaan. Ilman saksalaisia joukkoja Suomessa 1940, Neuvostoliitto olisi miehittänyt maan uudessa hyökkäyksessä ja kohtalona oliis ollut Baltian maiden tapaan sovjetisointi kymmenine tuhansine kuolonuhreineen.
Virhe kolahti saksalaisten tajuntaan vasta, kun talvisotaa jo käytiin. Nikkeli oli Saksan sodankäynnille elintärkeä raaka-aine ja Saksan oma tuotanto oli vain 5 % sen nikkelin tarpeesta. Hitler ei muuttanut tämän takia näkyvästi ulkopolitiikkaansa, vaan piti kiinni hyökkäämättömyyssopimuksessa sovitusta eikä Suomea autettu Saksan taholta. Suomelle tosin kerrottiin, että tulevassa sodassa Neuvostoliittoa vastaan Suomi voisi saada talvisodassa menettämänsä takaisin korkojen kera. Saksasta saatu tieto johtikin talvisodan päättymiseen välirauhaan 13.3.1940, mitä tosiasiaa ei kuitenkaan kerrottu julkisesti.
Talvisodan jälkeen Saksa ja Suomi tekivät tiivistä yhteistyötä keskenään, aluksi salassa ja myöhemmin näkyvämmin saksalaisten ns. lomakuljetusten muodossa Suomessa. Tosiasiassa saksalaiset turvasivat nikkelin saannin Saksaan Suomen Petsamosta.
Näin nikkelikaivos oli lopulta Suomen itsenäisyyden takuu, kun jatkosodassa Suomi ja Saksa taistelivat kanssasotijoina Neuvostoliittoa vastaan. Ilman saksalaisia joukkoja Suomessa 1940, Neuvostoliitto olisi miehittänyt maan uudessa hyökkäyksessä ja kohtalona oliis ollut Baltian maiden tapaan sovjetisointi kymmenine tuhansine kuolonuhreineen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nikkelin tuotanto Petsamon kaivoksesta alkoi merkittävästi vasta kesällä -42. Saksa sai sieltä kaikkiaan noin 1,5 vuoden nikkelitarpeen.
Pitää paikkansa. Tätä nikkelintuotantoa he olivat turvaamassa 1940 alkaen.
"Näin nikkelikaivos oli lopulta Suomen itsenäisyyden takuu, kun jatkosodassa Suomi ja Saksa taistelivat kanssasotijoina Neuvostoliittoa vastaan. Ilman saksalaisia joukkoja Suomessa 1940, Neuvostoliitto olisi miehittänyt maan uudessa hyökkäyksessä ja kohtalona oliis ollut Baltian maiden tapaan sovjetisointi kymmenine tuhansine kuolonuhreineen."
Perusteetonta spekulointia. Saksalaiset joukot menivät Suomen läpi Finnmarkiin slokuun lopulta alkaen, joskin Suomeen jäi vahva etappiorganisaatio.
NL:n hyökkäysaikeista Suomeen ei ole varmoja tietoja, tosin hyökkäyssuunnitelma laadittiin.
Mikäli Suomeen olisi tuossa vaiheessa hyökätty, Saksa olisi auttanut.
Kertomani on täysin rautaista faktaa!
Mitään muuta syytä tuoda joukkojaan Suomeen 1940 Saksalla ei ollut. Se tarvitsi joukkojaan muualla, mm. Britannian vastaiseen maihinnousuun, jos suunnitelmat siitä olisi toteutettu.
"Mikäli Suomeen olisi tuossa vaiheessa hyökätty, Saksa olisi auttanut."
Juuri niin. Saksa olisi Suomessa olevillaan kymmenillä tuhansilla miehillä ryhtynyt vastarintaan puna-armeijaa vastaan. Ilman niitähän se olisi ollut mahdotonta tehokkaasti!