hyödyllinen muunnos (ihmiskunnan historiassa)

Anonyymi

katsotaanpa, jos osaan selittää tämän
Villiviljan ominaisuuksiin kuuluu, ettei se kypsy pellolla samanaikaisesti, siemenet irtoavat eri aikoina. Tällä varmistuu se, että ainakin osa siemenistä selviää oikkukkaissa sääolosuhteissa. Villiviljan siemenet irtoavat tähkästä kovassa tuulenpuuskassa.

Ihmiset huomasivat asteittain hyödyntäessään viljaa että kannattaa koota nippu korsia ennen kuin siemenet irtoavat niistä, ja sitten irrottaa kaikki jyvät, ts sato, kerralla

Nyt on niin että viljaan vaikuttaa tasaisin väliajoin mm eräs mutaatio jonka vaikutuksesta siemenet eivät irtoa tähkästa lainkaan. Luonnossa mutaatio häviää aina ilmestyessään koska siemenet eivät idä (ne eivät putoa maahan).
Mutta kun ihminen korjasi viljaa, osa siemenistä oli jo pudonnut maahan mutta korjattujen joukossa oli myös näitä mutaatioyksilöitä, ja niistä tuli osa seuraavan satokauden kylvöstä. Muuntuneiden siementen osuus lisääntyy joka sadossa. Loppujen lopuksi (noin 200 sadon jälkeen) tuloksena on uudenlainen vilja jonka tähkät ovat suurempia ja koko sato kypsyy samanaikaisesti (tähkät eivät enää pudota siemeniään
Näin on, ihmiskunnan historiassa ,syntynyt domestikoitunut vilja (ruis, kaura, vehnä, ohra). (tiedot Lasse Berg Kalaharin aamunkoitto).

Mitä opimme tästä? Ainakin sen, että mutaation hyödyllisuus riippuu olosuhteista ja tilanteista, kyseessähän on eittämättä ihmisille hyödyllinen muunnos (jonka he aiheuttivat aivan tietämättään).
Ei ole olemassa mitään jumalallista koneistoa mutaatioiden suhteen, joka estäisi hyödyllisiä mutaatiota vaikuttamasta (Jumalan toimistoon on laitettu hätätapausnappula joka aina syttyy kun jokin eliö on saamassa hyödyllisen ominaisuuden). Mutaatiot eivät itsessään ole hyviksiä ja pahiksia, kyse on vaan siitä, miten ne kulloisissakin olosuhteissa saattavat vaikuttaa.iowa

8

101

    Vastaukset 8

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Missä kohta tuossa oli mutaatio geenitasolla? Tapahtui vain ohjattu valikoiminen ihmisen toimesta. Palautuminen on myös mahdollista, jollei geenistöä ole tuhoutunut.

      • Anonyymi

        Nykyään kaikissa viljakasveissa on geenejä, joita villikannassa ei esiinny. Tietenkin myös viljelyn kannalta haitallisia ominaisuuksia on karsittu. Aloituksen esimerkki kertoo sen, miten keinotekoinenkin luonnonvalinta vaikuttaa nopeasti polulaatioon. Kuten aloituksessa todettiin, mutaation hyödyllisyys riippuu olosuhteista.

        Voisin kasvinjalostuksesta jotain tietävänä kertoa myös toisen esimerkin samasta aiheesta. Kasveilla, joita pidämme rikkaruohoina, on uusilla viljelymailla "siemenpankki", josta itää rikkaruohoa, vaikka se ei olisi vuosikausiin enää päässyt siementämään. Tämä siksi, että jos lajin kaikki siemenet itävät samana keväänä, niin katovuoden tullessa voi käydä niin, että koko populaatio tuhoutuu ainakin paikallisesti. Kun siemenvilja otetaan vain niistä kasveista, jotka itivät ensimmäisenä keväänä, kasvipopulaatiolta häviää nopeasti kyky "säilöä" siemeniä maassa useita vuosia. Luonnonkasville se olisi haitta, mutta viljelyssä kiistaton hyöty.


      • "Nyt on niin että viljaan vaikuttaa tasaisin väliajoin mm eräs mutaatio jonka vaikutuksesta siemenet eivät irtoa tähkästa lainkaan. Luonnossa mutaatio häviää aina ilmestyessään koska siemenet eivät idä (ne eivät putoa maahan)."
        Tuossa kohtaa...


    • "Näin on, ihmiskunnan historiassa ,syntynyt domestikoitunut vilja (ruis, kaura, vehnä, ohra). (tiedot Lasse Berg Kalaharin aamunkoitto)."

      Mielenkiintoista on, että samaan lopputulokseen johtava ihmiselle hyödyllinen mutaatio on tapahtunut niinkin erilaisissa viljoissa kuin kaura ja vehnä. Ilmeisesti myös viljellyn hirssin, durran, maissin ja riisin kypsät jyvät ovat kasveissa kiinni paljon paremmin kuin niiden villimuodoilla. Villinä kasvavalle kasville ei ole hyödyllistä jättää kypsiä jyviään tähkäksi vaan varistaa ne ympäriinsä.

      Kun kreationistit usein kirjoittavat miten haitalliset mutaatiot jyräävät hyödylliset, niin viljakasvit osoittavat että samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja.

      • Anonyymi

        Ei nyt ihan näin:

        "..samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja."

        Tuo mutaatio ei yksin ole tuota aikaansaanut, vaan ihmisen osallistuminen luonnonvalintaan ja viljelyyn. Villiintyvä viljalajike ei yleensä pysy maailman laajimmalle levinneiden kasvien joukossa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei nyt ihan näin:

        "..samat hyödylliset mutaatio (isot jyvät, jotka pysyvät paremmin kiinni) on kehittynyt useilla kasveilla ja näin tehneet niistä maailman laajimmalle levinneitä kasveja."

        Tuo mutaatio ei yksin ole tuota aikaansaanut, vaan ihmisen osallistuminen luonnonvalintaan ja viljelyyn. Villiintyvä viljalajike ei yleensä pysy maailman laajimmalle levinneiden kasvien joukossa.

        Ei 10,000 vuotta sitten kukaan geenimanipuloinut ohraa. Ihminen vain valitsi itselleen sopivimmat. Tämä ei prosessina eroa mitenkään siitä kun gepardi nappaa pois gasellilaumasta ne jotka eivät väistele kyllin ketterästi. Gepardi "jalostaa" gaselleista ketterämpiä ja gaselli gepardeista nopeampia.

        Ihminen hylkäsi ne ohran tähkät jotka varistivat siemenensä liian aikaisin ymmärtämättä genetiikasta mitään.


      • Kyllin ei voi sitä korostaa, että ominaisuuden hyödyllisyys riippuu olosuhteista. Niin kuin tässä viljojenkin kohdalla.

        Kreationisteilta etenkin jää tämä asia useinkin ymmärtämättä.


      • kekek-kekek kirjoitti:

        Kyllin ei voi sitä korostaa, että ominaisuuden hyödyllisyys riippuu olosuhteista. Niin kuin tässä viljojenkin kohdalla.

        Kreationisteilta etenkin jää tämä asia useinkin ymmärtämättä.

        Niinpä. Jos luonnonvarainen heinä ei varista siemeniään, niin eipä tuo kauaa jälkeläisiä tuota. Toisaalta esimerkiksi se, että naali muuttuu talvella valkeaksi voi olla hyödyllistä tai jopa haitallista. Niinpä Islannin yleensä sulan meren takia paljailla rannikoilla asustavat naalit ovat ruskeita läpi vuoden, mutta muualla ne muuttuvat talvella valkeiksi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Anteeksi arkuuteni

      Olen säälittävä, mitä tulee sinun kohtaamiseen. Tunnen vaan itseni todella epävarmaksi sun kanssa. Jos minun olisi pitän
      Ikävä
      52
      1033
    2. Kuka melkein täysi-ikäinen hukkui?

      Poliisin mukaan nuori oli lähes täysi-ikäinen. Ennen iltakuutta tulleen ilmoituksen mukaan ihminen oli joutunut mahdoll
      Iisalmi
      20
      955
    3. Perussuomalaisten kannatus nousi rytinällä Ylen tänään julkaisemassa tuoreimmassa gallup-kyselyssä.

      https://yle.fi/a/74-20239449 Perussuomalaisilla hurja- ja ylivoimaisesti suurin nousu tässä uudessa Ylen gallupissa. Kyl
      Maailman menoa
      503
      820
    4. kenen näköinen

      kaivattusi on ?
      Ikävä
      48
      766
    5. Mikä on ollut

      Söpöintä välillämme?
      Ikävä
      45
      692
    6. Hyvännäköinen pakkaus

      Olet hyvännäköinen pakkaus nainen.
      Ikävä
      37
      649
    7. Tykkäätköhän vielä minusta?

      Yhtä paljon, kuin minä sinusta? Haaveissa ollaan kahdestaan, rauhassa ja lähennytään fyysisesti ja tutustutaan syvemmin
      Ikävä
      30
      616
    8. Vihervasemmistofeministinaisasianaiset

      Tulevat tänne palstalle haukkumaan miehiä ja naljailemaan miehelle, kehuvat olevansa heitä parempia. Itse asuvat MIEHE
      Sinkut
      179
      583
    9. Muistatko Mikkelin panttivankidraaman?

      Uusi draamasarja järkyttävästä tapauksesta on tulossa. Tositapahtumiin perustuva sarja ammentaa vuoden 1986 Mikkelin pan
      Maailman menoa
      59
      558
    10. Olet ihana

      Muru, sä oot ihana. Tunsitko sen sähkön meidän välillä kun oltiin ihan låhekkäin? 👩‍❤️‍👩❤️😼😘
      Ikävä
      37
      550
    Aihe