Syksyllä 1941 uusmaalainen 12.divisioona hajotettiin, jolloin sen eniten suojeluskuntalaisia sisältänyt rykmenttikin kotiutettiin. Sen sijaan divisioonan vasemmistolaisin rykmentti JR 26 siirrettiin Itä-Karjalaan, miehistön kannalta vieraisiin oloihin, joissa se taisteli erinomaisesti edeten aina Karhumäkeen saakka ja selvittäen vastaiskuin Maaselän kannaksen puolustusaseman vihollisesta vielä asemasodan alussakin.
Ainoastaan Ratsuväkiprikaati hyökkäsi yhtäjaksoisesti yhtä kauan kuin helsinkiläinen JR 26. Sen sijaan pohjalainen 19.divisioona kotiutettiin ensimmäisenä heti miten Sortavalan valtauksen jälkeen.
Kuten sanottua, jokaisessa itsenäisyyspäivän paraatissa ensimmäisenä heti Suomen lipun jälkeen tulisi olla SDP:n lippu ja oikeastaan myös kommunistien lippu, sillä heitäkin oli rintamalla myös jatkosodassa, vaikka melkoinen osa pakenikin liikekannallepanossa metsäkaartiin.
KIITOS SDP, SEKÄ ISÄNMAASTA ETTÄ HYVINVOINTIPALVELUISTA!
Ainoastaan Ratsuväkiprikaati hyökkäsi yhtäjaksoisesti yhtä kauan kuin helsinkiläinen JR 26. Sen sijaan pohjalainen 19.divisioona kotiutettiin ensimmäisenä heti miten Sortavalan valtauksen jälkeen.
Kuten sanottua, jokaisessa itsenäisyyspäivän paraatissa ensimmäisenä heti Suomen lipun jälkeen tulisi olla SDP:n lippu ja oikeastaan myös kommunistien lippu, sillä heitäkin oli rintamalla myös jatkosodassa, vaikka melkoinen osa pakenikin liikekannallepanossa metsäkaartiin.
KIITOS SDP, SEKÄ ISÄNMAASTA ETTÄ HYVINVOINTIPALVELUISTA!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pärmin porukka se raivasi tietä betonibunkkereiden porukan väsähdettyä 1941. Musta Nuoli-lippu pitäisi liehua vankiloissa ja paraateissa joka itsenäisyyspäivä.
Pärmin pataljoona kunnostautui lähettämällä noin 80 miestä Puna-armeijan vahvistukseksi.
Pataljoonan runkona oli kaksi sotapoliisikomppaniaa. Jonkin verran menestystä tuli niin kauan kuin niiden miehet riittivät.
Kommunisteista ei ollut oikeaa isänmaataan vastaan taisteleman kuin muutamassa tapauksessa.
Avaus on täyttä pötyä.
12.D perustettiin Helsingin sotilasläänissä. Sen rykmenttinumerot olivat 3,26 ja 47.
Kannaksen hyökkäyvaiheesa JR 26 ja 4. D:n JR 46 vaihtoivat paikkaa. JR 26 seurasi 4. D:aa Itä-Karjalaan.
Hyvin sekavassa armeijan supistamisoperaatiossa lakkautettiin 12. D, ja 19:D. Yhtään kokonaista rykmenttiä ei kotiutettu, vaan pataljoonia,joihin koottiin vanhimpia ikäluokkia.
Pääosa henkilöstöstä jäi palvelukseen,joko 12.D:n perustamaan 3.Prikaatiin tai muihin joukko-osastoihin. JR 47:n yksi pataljoona jäi 3. Prikaatiin. Muut liitettiin muihin joukkoihin.
JR 26:tta kohdeltiin kuten muitakin rykmenttejä,kunnes se kieltäytymisten perusteella katsottiin epäluotettavaksi ja hajoitettiin.
Rykmenttejä ei kohdeltu sen mukaan, paljonko niissä oli suojeluskuntalaisia. Sitä ei ylipäänsä edes seurattu.
Poliittisten liikkeiden lipuilla ei ole mitään tekemistä puolustusvoimien paraatien eikä muunkaan toiminnan kanssa.
Nooh pääkaupungin vasurit kuitenkin lähetettiin vaativiin taistelutehtäviin kun taas suojeluskuntalaisia enemmän sisältänyt 12.D:n rykmentti jätettiin makoilemaan ja suurelta osin kotiutettiin.
Ei ihme, jos JR 26:ssa oli kieltäytymisiä, niin pitkän ja raskaan sotaretken se teki. Ja taisteli menestyksellisesti siis vielä tammikuussa 1942 asemasotavaiheessa. Toisen helsinkiläisrykmentin pohjalle perustettu 3.Pr valtasi kevättalvella 1942 Krivin aseman takaisin.
Hölynpölyä.
Mitään rykmenttiä ei kotiutettu, vaan kaikista vain ikäluokat 1908 ja vanhemmat.
12. D:n JR 3 muodosti 3. Prikaatin rungon. JR 47 antoi sille yhden pataljoonan eli /JR 47:n II/JR 47:ään kootttiin kotiutettavat vanhat miehet ja III P lakkautettiin,henkilöstö jaettiin täydennykseksi muille.
JR 26:sta kotiutettiin vanhat miehet kuten muistakin. Se lähti Itä-Karjalaan kuten armeijan pääosa. Ei se saanut mitään erityiskohtelua.
Se on tietenkin selvää,että Kannakselle jääneet joukot siirtyivät asemasotaan kuukausia ennen Itä-Karjalan joukkoja,. Asemasotakin oli Kannaksella rauhallisempää kuin Itä-Karjalassa.
Et tiedä asiasta mitään.Kunhan höpiset.
Ensimmäistäkään suojeluskuntalaista ei kotiutettu sen takia , että oli sk:n jäsen. Perusteet olivat kaikille samat eli lähinnä syntyminen 1908 tai sitä ennen.
"Toisen helsinkiläisrykmentin pohjalle perustettu 3.Pr valtasi kevättalvella 1942 Krivin aseman takaisin."
JR 3:ssa oli kaksi varusmiespataljoonaa.Joukossa oli kyllä paljon helsinkiläisiä. IV/3. Pr oli koottu I/JR 47:stä eli siitä porukasta,jonka väitit suojeluskuntalaisina jääneen Kannakselle loikoilemaan tai jopa päässeen kotiin..
Sanottiin yleensä kulakkien rikastuneen mustassa pörsissä saamillaan rahoilla ja pitäneen poikansa niillä turvassa vaarantaa. Yhdeksän Miehen Saappaissakin todetaan eräiden isänmaallisuuden riippuneen sota-aikana kultana tunnetun voin määrästä.
Hölynpölyä.
Palvelus Puolustusvoimisasa oli lakisääteistä. Kaikki palvelivat samalla tavalla. Vapautukset
työelämään olivat Marskin takana ja hän vahti vahvuuksia kuin haukka.