Noin 1/3 Suomen armeijan talvisodan tappioista olisi voitu viisaammalla ja säästeliäämmällä johtamisella säästää ja vieläpä aikaansaada viholliselle vielä tuntuvimmat tappiot. Upseeriston vastahyökkäysinto johti kohtuuttomiin tappioihin joista Hölmön Tölväys joulun alla 1939 sekä eräät muut puskemiset olkoot varoittavina esimerkkeinä.
Myös Laatokan pohjoispuolen mottitaisteluissa suomalaiset kärsivät kohtuuttomia tappioita liian innokkailla hyökkäyksillä sillä sissi-iskut huoltoyhteyksiä vastaan olisivat tuoneet joka tapauksessa paremmat tulokset pienimmin tappioin.
Myös Laatokan pohjoispuolen mottitaisteluissa suomalaiset kärsivät kohtuuttomia tappioita liian innokkailla hyökkäyksillä sillä sissi-iskut huoltoyhteyksiä vastaan olisivat tuoneet joka tapauksessa paremmat tulokset pienimmin tappioin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vahinko, ettei kaltaistasi kykyä ollut tuolloin käytössä.
Tosin vaikutat sopivan paremmin sankarien mustamaalaajaksi kuin sankaritekoihin.
Parhaat pelaajat ja erotuomaritkin löytyvät aina katsomosta.Kovinta ääntä pitävät aina idiootit.
Teemu Keskisarjan mukaan Raatteentie oli tukkeutunut ilman sanottavampaa suomalaisvastustustakin. Logistiikka ei yksinkertaisesti olisi toiminut puna-armeijan hyväksi kun käytössä kapea huono noin 5 metriä leveä metsätie.
Oikea taktiikka olisikin ollut hoitaa koko Laatokan pohjoispuolen sota joukkueen ja komppanian suuruisilla pienillä sissisotaan erikoistuneella sotatoimilla ja iskettävä vain ja ainoastaan huolto- ja tiedusteluportaisiin. Divisioonan huoltaminen talviolosuhteissa oli Puna-armeijalle ylivoimainen tehtävä.
Talvisodassa olisi epäsuoraan tuleen päästy kustannustehokkaasti lisäämällä 1930-luvulla kevyiden kranaatiheittimien määrää. Niiden hintahan oli kappalemäärin vain muutama prosentti kenttätykistöön verrattuna. Suhteellisen pienin kustannuksin olisi kevyitä heittimiä voitu varustaa jokaiselle pataljoonalla ja rykmeteille vielä yksi raskas heitinkomppania.
Kranaatinheittimiähän lisättiin tuntuvasti talvisodan jälkeen. Samoin tykistöä muutettiin järeämmäksi, että tehoaa talvellakin.
"Upseeriston vastahyökkäysinto johti kohtuuttomiin tappioihin joista Hölmön Tölväys joulun alla 1939 sekä eräät muut puskemiset olkoot varoittavina esimerkkeinä."
Tappioita toki suomalaisille tuli, mutta jälkeen päin on todettu, että puna-armeija jätti yhden suurhyökkäyksen tekemättä Mannerheim-linjaa vastaan sen jälkeen. Näin suomalaiset säästyivät siitä tulleista tappioista. Suomalaisten vastahyökkäys vaikutti myös muuten puna-armeijan etenemiseen myöhemmin tehden siitä huomattavasti varovaisempaa, mikä vaikutti sodan lopputulokseen suomalaisten eduksi.
Laatokan pohjoipuolella puna-armeija kärsi suurimmat tappiot, joten mottien tuhoaminen oli erittäin perusteltua. Saarrostukset olisi saatettu myös vapauttaa, joka olisi vaarantanut koko rintaman.
Suomen armeijan taktiikka oli ylivertaista puna-armeijaan verraten!
"Suomen armeijan taktiikka oli ylivertaista puna-armeijaan verraten"
Oli kyllä, mutta pienestä maasta kun kysymys, on aina oltava kriittinen ja pyrittävä vielä parempaan.
Ja juuri niin Puolustusvoimat on tehnytkin. Asiallista väkeä siellä. Hattua nostan.
Venäläisten johdossa oli ilmeisesti aika monen tasoista väkeä. Maastonkäyttö ja ampumataito olivat suurimmat puutteet ja osalle joukoista meikäläiset talviolosuhteet olivat paha shokki. JOku Arkangelilainen 54 Divisioona Kuhmossa jäi lyömättä motitettunakin, vaikka osa siitä saatiinkin tuhottua. Ukrainalaiset taas tuhottiin vajaassa viikossa, joskin he eivät olleetkaan kaivautuneet yhtä perusteellisesti, käsittääkseni.
Sinänsä venäläisten taktiikka ei niin huonoa ollut, kyllä he pyrkivät saarrostuksiin, mutta suomalaisia on todella vaikea saartaa, ulos tullaan pienestäkin reiästä tai sitten hyökkäämällä. Talven tultua kunnolla venäläisten mahdollisuudet muuhun kuin rintamahyökkäyksiin olivat aika vähäiset. Siitähän on useitakin esimerkkejä mm Ilomantsin taistelut, Tolvajärven makkarasota, Pelkosenniemen taistelut,,, kuinka venäläiset pahnasivat syvässä hangessa ilman suksia itsensä tikahduksiin koukatessaan ja heikotkin suomalaisvoimat pystyivät lyömään heidät pois yhteyksiltämme. Tossupolkulaisille huoltokin oli ongelma, talsimiset kesti niin kauan.
Jääkärit olisivat jättäneet Kannaksen linnoittamatta.
Jääkärikenraali Hanell ym johtivat Kannaksen linnoittamista.
Linnotteista merkittävä osa tehtiin vapaaehtoisella talkootyöllä!
hölmön tölvääjälle hyökkäys on paras puolustus
Tolvajärvellä hyökkäys ratkaisi koko taistelun lopputuloksen. Puolustukseen jääminen olisi merkinnyt suomalaisten tuhoutumista.