Koska Kurdit eivät luovuta lapsia ilman äitejään, niin äidit täytyy tuoda tapauskohtaisesti harkiten. Tämä tulee myös olemaan huomenna hallituksen kanta.
Oikeuskansleri:
Lasten oikeus elämään – Suomeen yhdessä huoltajan kanssa vai yksin?
Toisaalta kysymys on leirillä olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksista, jotka ovat vakavasti vaarantuneet leirin huonojen olojen vuoksi. Tämä koskee erityisesti suomalaisten tai Suomen pysyvän oleskeluluvan haltijoiden lapsia, jotka ovat joutuneet leirille ilman omaa syytään ja joiden oikeudesta elämään on kysymys.
Pelkästään lasten kotiuttamiseen liittyy oikeudellisesti vaikeita näkökohtia. Jos Suomen viranomaiset pystyisivät auttamaan pelkästään lapset pois leiriltä, on kysyttävä mihin lainsäädäntöön perustuen lapset voitaisiin erottaa huoltajistaan. Suomen lainsäädännössä huostaanoton edellytyksistä ja menettelytavoista säädetään lastensuojelulaissa. Oikeuskanslerin mukaan kyseistä lakia tai lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen asianomaisia määräyksiä ei ehkä ole mahdollista noudattaa täysimääräisesti vieraan valtion maaperällä. Oma kysymyksensä on vielä se, millainen painoarvo on leiriolosuhteissa huoltajan mahdollisesti antamalla suostumuksella huostaanottoon. Tässä tilanteessa oikeudellisesti selkeä toimintatapa olisi pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa. Kotiuttamisen jälkeen ryhdyttäisiin Suomen lainsäädännön mahdollisesti edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin.
Toisaalta huoltajan oikeuksilla on myös rajansa. Leirillä olevat aikuiset ovat tietoisina vallitsevista olosuhteista ja erittäin merkittävistä riskeistä erityisesti lasten keskeisille perus- ja ihmisoikeuksille menneet alueelle. Lapsen ja hänen huoltajansa oikeuksia yhteensovitettaessa ensisijainen merkitys on lapsen edulla, joka voi syrjäyttää vanhemman intressit. Perhe-elämän suoja ei siten oikeuta huoltajaa lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantaviin toimiin. Tämän vuoksi sekä leirin vaikeat olosuhteet ja aikuisiin liittyvä turvallisuusuhka huomioon ottaen oikeuskansleri pitää mahdollisena sitä, että Suomen viranomaiset pyrkivät tapauskohtaisen arvion perusteella kotiuttamaan lapsen hänen elämänsä turvaamiseksi, vaikka huoltajan suostumusta ei saataisikaan.
Oikeuskanslerin oikeudellinen arvio on, että perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslaissa ja lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa turvattu oikeus elämään, lapsen edun ensisijaisuus häntä koskevissa toimissa sekä julkisen vallan perus- ja ihmisoikeuksien perustuslaissa säädetty turvaamisvelvoite puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin lapset. Oikeuskansleri toteaa kuitenkin, että oikeudellisella arviolla on rajallinen merkitys, koska viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet toimia Suomen rajojen ulkopuolella ovat erilaiset kuin jos kyse olisi Suomen sisäisestä tilanteesta.
Oikeuskanslerin käsityksen mukaan Suomen viranomaisten on käytännössä mukauduttava Syyriassa olevan leirin hallinnoijien tai mahdollisten muiden toimijoiden asettamiin ehtoihin. Tällaisessa tilanteessa korostuu toimivaltaisen viranomaisen laaja harkintavalta siitä, mitkä toimenpiteet ovat mahdollisia
Oikeuskansleri:
Lasten oikeus elämään – Suomeen yhdessä huoltajan kanssa vai yksin?
Toisaalta kysymys on leirillä olevien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksista, jotka ovat vakavasti vaarantuneet leirin huonojen olojen vuoksi. Tämä koskee erityisesti suomalaisten tai Suomen pysyvän oleskeluluvan haltijoiden lapsia, jotka ovat joutuneet leirille ilman omaa syytään ja joiden oikeudesta elämään on kysymys.
Pelkästään lasten kotiuttamiseen liittyy oikeudellisesti vaikeita näkökohtia. Jos Suomen viranomaiset pystyisivät auttamaan pelkästään lapset pois leiriltä, on kysyttävä mihin lainsäädäntöön perustuen lapset voitaisiin erottaa huoltajistaan. Suomen lainsäädännössä huostaanoton edellytyksistä ja menettelytavoista säädetään lastensuojelulaissa. Oikeuskanslerin mukaan kyseistä lakia tai lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen asianomaisia määräyksiä ei ehkä ole mahdollista noudattaa täysimääräisesti vieraan valtion maaperällä. Oma kysymyksensä on vielä se, millainen painoarvo on leiriolosuhteissa huoltajan mahdollisesti antamalla suostumuksella huostaanottoon. Tässä tilanteessa oikeudellisesti selkeä toimintatapa olisi pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa. Kotiuttamisen jälkeen ryhdyttäisiin Suomen lainsäädännön mahdollisesti edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin.
Toisaalta huoltajan oikeuksilla on myös rajansa. Leirillä olevat aikuiset ovat tietoisina vallitsevista olosuhteista ja erittäin merkittävistä riskeistä erityisesti lasten keskeisille perus- ja ihmisoikeuksille menneet alueelle. Lapsen ja hänen huoltajansa oikeuksia yhteensovitettaessa ensisijainen merkitys on lapsen edulla, joka voi syrjäyttää vanhemman intressit. Perhe-elämän suoja ei siten oikeuta huoltajaa lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantaviin toimiin. Tämän vuoksi sekä leirin vaikeat olosuhteet ja aikuisiin liittyvä turvallisuusuhka huomioon ottaen oikeuskansleri pitää mahdollisena sitä, että Suomen viranomaiset pyrkivät tapauskohtaisen arvion perusteella kotiuttamaan lapsen hänen elämänsä turvaamiseksi, vaikka huoltajan suostumusta ei saataisikaan.
Oikeuskanslerin oikeudellinen arvio on, että perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslaissa ja lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa turvattu oikeus elämään, lapsen edun ensisijaisuus häntä koskevissa toimissa sekä julkisen vallan perus- ja ihmisoikeuksien perustuslaissa säädetty turvaamisvelvoite puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin lapset. Oikeuskansleri toteaa kuitenkin, että oikeudellisella arviolla on rajallinen merkitys, koska viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet toimia Suomen rajojen ulkopuolella ovat erilaiset kuin jos kyse olisi Suomen sisäisestä tilanteesta.
Oikeuskanslerin käsityksen mukaan Suomen viranomaisten on käytännössä mukauduttava Syyriassa olevan leirin hallinnoijien tai mahdollisten muiden toimijoiden asettamiin ehtoihin. Tällaisessa tilanteessa korostuu toimivaltaisen viranomaisen laaja harkintavalta siitä, mitkä toimenpiteet ovat mahdollisia
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.