Aamulehti se jaksaa hehkuttaa kuinka ratikka hyödyttää sijoittajia ja gryndereitä.
https://www.aamulehti.fi/a/2bd7826c-f5b8-4444-abc6-cde093cd600c?c=1522737894164
https://www.aamulehti.fi/a/2bd7826c-f5b8-4444-abc6-cde093cd600c?c=1522737894164
Aamulehden 146 hehkutusjuttu ratikasta
Anonyymi
8650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 86
Vanhimmat
Asuntojen hinnat noousee ja verot nousee. Paljonko tavallinen tamperelainen hyötyy?
Varmaankin sijoittajien tappiot korvataan, kun ratikan ll vaihe Lentävänniemeen siirtyysiirtyy?
Ei mitenkään. Asumisen kustannusten nousun kautta käteen jäävä rahamäärä pienenee. Tätä vielä korventaa veroäyrin ja kiinteistöveron nousu. Talvallisen palkansaajan elintaso laskee. Jos tämä on ollut tavoite niin siihen ratikka sopi hyvin.
Matkalippu nousee myös. Ei ratikalla herrastella nyssen taksoilla
Sitähän nostettiin jo vähän aikaa sitten. Uusi nosto vähentänee liikkujien määrää, luullakseni. Pari tuttavaa käväisi täällä Tampereella kuukausi sitten. Siunailivat jo silloin lippujen hintoja. 3.5 euroa kertalipusta!
Euroopan metropoleissa, siis niissä, joita ratikkakeskusteluissa usein siteerataan, liikutaan halvemmin kuin Tampereella. Monessa pääsee samalla edestakaisen matkan summalla hurruuttelemaan koko päivän.
Mutta kun Tampereesta on kyse, niin täällähän kiivetään siihen kuuluisaan puuhunkin peräreppu edellä. Ihme paikka.
3,5€ on tosiaan yllättävän halpa kertalipun hinta. Kerroitko heille, että arvolipulla maksaessa kertamaksu on parin euron hujakoilla?
Mistä tiedät, että Euroopan metropoleissa lippujen hinnat on halvemmat?
Aivan asiallinen teksti. Raideliikenne on vakaata ja laadukasta. Ihmiset käyttävät sitä mielellään. Tämän takia kiskoja tehdään kaupunkeihin ympäri maailman.
Miksi paikallisjunat aikanaan poistettiin. Vakaa ja laadukas kiskoliikenne lopetettiin
Nythän paikallisjunia ollaan tuomassa takaisin. Tai siis tuotu jo.
https://yle.fi/uutiset/3-11108998
Ja koska ne taas poistetaan?. Että riittäisi hommia eukolle. Ittestä ei ole niin väliä 🐐
Diesel-lättähattukalusto ajettiin loppuun.
Loppuiko kehitys lättähattuihin? Tuliko ylittämätön seinä vastaan?
Itäsuomessa ajettiin lättähatuilla pitkään Tampereen seudun jälkeen. Niistä yksinkertaisesti loppuivat kulkijat. Paunulainen korjasi matkustajat. Mistähän syystä?
Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan siitä, että asuntojen hinnat nousevat ratikkalinjojen varrella. Kenen etu se on? Vastaavasti asuntojen hinnat laskevat niillä alueilla, jonne raideliikenne ei uletu, ja jotkut alueet saattavat sitä kautta jopa slummiutua. Kenen etu se on?
Nythän kaiken sitten pitäisi olla slummia, johon raideliikenne ei ylety. Se vain ei ole. Omilla autoilla ja busseilla on pärjäilty. Ja pärjäillään, ellei kiusalla näitä lopeteta
Ratikka muuttaa tilanteen. Toisaalle muuttaa asukkaita (ne joilla on varaa) toisaalla asuntoalueet kurjistuu.
Kuljin itse työmatkoja lättähatulla. Loppuvuosina muita kyytiläisiä ei ollut
Paikallisjunat ovat hitaampia ja pysähtelevämpiä kuin kaukoliikenne. Siksi paikallisjunatarjontaa ei välttämättä mahdu tarpeeksi paljon sellaisille kiskoille, joissa on myös merkittävästi kaukoliikennettä, ilman että kaukoliikenteen häiriöriski kasvaa. Tampereella ei toteutunut nk Duo-ratikka, josta aikanaan oli keskustelua.
Pk-seudulla on lähiliikenne kasvanut vuosi vuodelta. Sinne on hankittu sähköjunat, ja lisäksi on rakennettu nk kaupunkiradat, joten kaukoliikenne ja paikallisliikenne kulkevat eri raiteilla.
Lättähattujen jälkeen oli vihreitä moottorijunia
Miksi asuntojen arvo nousee nimenomaan ratikkareitin varrella? Mikä arvonnousun aiheuttaa?
Kun ihminen tekee kauppaa ja käyttää rahaa, hänellä yleensä on monenlaisia suunnitelmia ja odotuksia ostamansa asian suhteen. Päivittäinen liikkuminen on tärkeää, kun valitaan asuntoa.
Erilaisia asuntoja hinnoitellaan mm sen mukaan, miten helposti ja millä hinnalla sinne/sieltä pääsee liikkumaan. Asunto, johon pääsee nopeasti, edullisesti ja helposti paljon käytetyistä kohteista, on siis tavallaan "edullisempi käyttää" kuin sellainen asunto, johon liikkuminen paljon käytetyistä kohteista on hidasta, kallista ja hankalaa. Asunnot ovat käyttäjälleen "erihintaisia" esim päivittäin tarvittavan matka-ajan suhteen.
Kun tarpeeksi moni asuntoa ostava arvelee, että hän saa rahallista ja ajallista säästöä ostaessaan kivan asunnon ratikkapysäkin läheltä verrattuna harvoin liikennöivän bussipysäkin lähellä olevaan asuntoon, keskimääräiset tarjoukset ja siis myös lopullinen, toteutunut hintataso nousee.
Jotenkin näin se menee.
Asuntojen hinnat nousi voimakkaasti Tesomalla ja Multisillassa. Tämäkin oli ratikan ansiota.
Tesoman lähijuna pysäkki on rakenteilla ja Multisiltaan ja Sääkjärvelle suunnitellaan.
Eli siis ratikka parantaa liikenneyhteyksiä, josta johtuen reitin varrella olevien asuntojen kysyntä nousee, josta johtuen asuntojen arvo nousee? Ymmärsinkö oikein?
Näin rummutetaan kovaa. Muualla joukkoliikennettä heikennetään ja ihmisten on pakko siirtyä jonnekin, josta pääsee liikkumaan.
Joukkoliikennettä heikennetään, jos se ei ole kannattavaa. 50 asukkaan kylässä joukkoliikennetarjonta on hiljaisempaa kuin vaikka Tampereella.
Liikkua voi muullakin kuin ratikalla. Odotetaan nyt vielä hetki sitä ratikan valmistumista. Voi käydä kuten keskustalle.
Ja kuten aikaisemmissa kommenteissa jo vuosia sitten todettiin, mutta jotka ratikkauskovaiset kielsivät viimeiseen saakka tiukasti, ratikka nimenomaan ohjaa kaavoitusta.
Ratikkaa käytetään kaavoituksen apuvälineenä. Minne rakennetaan, mitä rakennetaan ja miten hinta kehittyy, sen määräävät kiskot. Tarkoitus on myös juuria muut vaihtoehdot busseista autoihin pois, eli tässä lyövät kättä sekä kokoomuksen että vihreiden intressit.
Tarkoitus on tehdä Tampereen kaupungista putkimainen rakenne, joka kulkee Lielahdesta Hervantaan. Tätä ei tietenkään lasketa mukaan ratikkalaskelmiin. Ratikka oli ratikkahanketta sisäänajettaessa viattomasti "vain" ratikka. Julkisen liikenteen jatke. Eihän se sitä ollut.
Jos jokin alue päästetään kurjistumaan, on se raskas virhe.
Ei mikään todellinen tekijä. Ratikkaan kohdistuvat odotukset voivat aiheuttaa tilapäistä asuntojen yliarvostusta. Sitten huomataan, että ratikka ei tuo mitään todellista etua
Ja asia kääntäen, Pirkkala kaavoittaa vimmatusti asuntoja, saadakseen ratikan kannattavaksi.
Nykykäsityksen mukaan asia on hoidettu kun naapurikylään saadaan kiskoliikennettä
Mihin tuo toiveesi perustuu?
Voi olla muita syitä kaavoittaa
Ratikkaselvitykseen kaikki perustuu. Muu on mutua
Tosin tuota esitettyä toivetta ei ole ratikkaselvityksessä. Sulla on paukut lopussa, mutta obsessio ei vaan näytä hellittävän. Otan osaa.
Eikö ole? Pitäisi olla. Sittenhän ratikkaselvityksestä löytyi ksuan peräänkuulutettu virhe. Onnittelen valpasta tutkijaa. Niin sitä pitää lukea kriittisesti kaikkea, mitä yritetään tyrkyttää
Liikenneyhteyksien paraneminen ratikasta johtuen on täysin kuvitteellista. Bussilinja 3 vaihdetaan ratikaksi vieläpä pitemmin pysäkkien välein. Mitä muuta?
Nysset voidaankin lopettaa
Nysset voidaan lopettaa, kun alueelle tulee tehokasta raideliikennettä. Se on niin tehokasta,, että nyssejä ei tarvita, säästetään isot rahat
Syystäkin, asiakkaat on käyttövoima,kun ei ole ei nysse kulje. Sivummalla asuvien on tarkasteltava omaa kulkemistaan. Nysselle käy kuten lähikaupalle,käytettiin hätävarana niin kauan kun se oli.
Helsingissä ratikkareitin varrella hinnat ovat tuplaantuneet 10 vuodessa. Tampere on kuuluisa poikkeus,jossa näin ei käy.
Pääkaupunkiseudulla on moni muukin asia tuplaantunut. Tampereella tuplaantuu vain hallinnon menot ja sossun porukka
..ja myymätömät talot kauempana radasta.
Kun Helsingin kantakaupunkiin rakennetaan uusia alueita, niihin yleensä tehdään myös raitiotie (Arabianranta, Jätkäsaari, Hernesaari, Kalasatama...). Se nyt vaan on niin, että ihmiset matkustavat raitiotiellä mieluummin kuin bussilla. Eipä tule mieleen sellaista, että jotain uutta kohdetta markkinoidaan modernina, koska siellä ei ole raitiotietä!
Kaupungin kannalta raitiotien rakentaminen tietty on kustannus, mutta vuosikymmenien aikana ratikkaliikenne on hinnaltaan kilpailukykyinen busseihin verrattuna. Uusille alueille pitää kadut, katuvalot sekä vesi- ja lämpöjohdot ym tehdä joka tapauksessa,
Myymättömät talot ovat jossakin Pälkäneen etäisuudellä ratikasta
Se on Helsinki, ei esim Kihniö
Tuo taas johtuu siitä, että Helsingin ratikka on hyvä. Tampereen ratikasta tulee tosi huono.
Se on ratikkaverkosto. Kokonaan toinen asia kuin yksi linja
Sellainen tulee Tampereellekin. Alku onkin jo oikein hyvä!
Tampere saanee omanlaisensa verkoston, vaikka tietty kaukana tulevaisuudessa. Seutuverkon X-kuvion ydin on kohta valmis ja siinä on aloituspäivästä asti kaksi linjaa. Jossain vaiheessa tulee pienempiä lisähaaroja ja ainakin yksi rengaslinja, joka yhdistää kolme rataa idän ja etelän suunnalla. Keskustaankin voi joskus tulla Hämeenkadun radalle rinnakkainen yhteys.
Verkoston rakentamistyö etenee inhimillisesti katsoen hitaasti, vuosikymmenien kuluessa. Mutta logiikka on selvä. Kannattaa rakentaa uusia isompia asunto- ja työpaikka-alueita sinne, missä jo on tai minne kohtuuhinnalla saa raitiotien. Ja raitioverkostossa on omia sisäisiä ominaisuuksiaan, minkä takia myös rengaslinjat tulevat joskus välttämättömiksi. Esim päivittäinen liikenteen aloitus ja lopetus, lumityöt, mahdollisten vaunurikkojen ja muiden poikkeustilanteiden käsittely on paljon helpompaa, kun joka ainoan vaunun ei ole pakko ajaa keskustan kautta. Varikkoja ei myöskään kannata rakentaa kovin monta.
Helsingin verkosto on kasvanut näin 1800-luvun lopulta alkaen, kiskonpätkä kerrallaan. Nyt Kehä I:n tienoille tehdään Raide-Jokeri. Tästä alkaa uusi laajenemisvaihe Helsingin raitiotien historiassa. Erikoista onkin, että metron kehitys näyttää pysähtyneen.
Suomalaisen mallisessa väljässä kaupungissa, myös Tampereella. raitiotie saattaa olla optimaali raideliikenneväline, täydennettynä sopivalla kaupunkiradalla junaverkossa.
Tämä sitten, kun Tampereen ja ympäristön populaatio on miljoonaluokkaa, siis tuskin koskaan. Että jäitä hattuun
Muistamme toki, että Pohjoismaiden pisin raitiotieverkko on Göteborgissa 161 km, asukkaita siellä alle 600 000. Helsingin ratikkaverkko lienee nyt 76 km, vaikka se on toki ripeässä kasvussa.
Göteborgissa on johdonmukaisesti ja jo pitkään rakennettu nimenomaan raitiotietä. Ei ole hurahdettu metrofantasioihin eikä ole epäröity rakentaa lisää rataa, kun tarvetta on ilmennyt. Kaupunkitilaa ei ole turhaan annettu busseille, vaikka kaupungissa toimii busseja rakentava suuri työnantaja.
Tukholman tunnelbaana tehtiin aikanaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisen vanavedessä. Helsingissä haluttiin ja saatiin metro, mutta Espoon radan jälkeen kukaan ei ainakaan nyt näytä haluavan lisää tunnelimetroa. Sekä Tukholma että Helsinki laajentavat ratikkaa. Tampereella valmistaudutaan ylittämään kuntarajoja raitiotiellä. Tässä ollaan menossa kohti ihan kunnolllista tamperelaista ratikkaverkostoa. Se on kestävää kehitystä.
Tulee heti sadan vuoden päästä, kun miljoona asukastakin.
Turustahan se ratikka purettiin pois. Ehkä se oli sittenkin huono päätös?
Ei ratikka mikään tarujen kultamunia muniva hanhi ole. Kyseessä ihmisten (lähinnä pienituloisten) arkinen liikenneväline eikä megakylän statusväline, jolla viestitään luksuselämän olemassaolosta.
Kauppa- ja pääkatujen kuihtuminen kyllä kertoo karusti siitä, että luksus on Tampereelta kaikkoamassa.
Göteborgissa toimii myös Pohjoismaiden suurin yliopisto sekä laskutavasta riippuen jopa 900 000 asukasta (nk. Suur-Göteborg).
En menisi vertaamaan Tampereeseen. Ja busseja liikkuu edelleen Göteborgin keskustassa, lähiöissä ja taajamissa. Osassa jopa 10 minuutin välein.
Se ratikkaverkosto, mitä Tampereen kaupunkiseudulle nyt on julkisuudessa hahmoteltu, voi aivan hyvin toteutua, osa kerrallaan, ja vähän enemmänkin. Väkilukua on nyt vajaa 400 000, ja on Tampereellakin monenlaisia opistoja. Kunnollinen joukkoliikenne parantaa aidosti Tampereen vetovoimaa, kun tehdään erilaisten työpaikkojen ja toimintojen sijoittumispäätöksiä.
Toki bussejakin käytetään järkevässä joukkoliikennejärjestelmässä.
Hienosti väiritetty. Tampereen väkiluku on noin 230 000, ja vaikka laskisi siihen ympäristökunnat mukaan, niin sellaisella alueella, jonne ratikkaverkostoa voisi ajatella, ei tosiaankaan asu 400 000 ihmistä.
Tampereesta on tullut grynderien ja sijoittajien temmellyskenttä.
Ikäänkuin täällä asuttaisiin monopolipelin nappuloina.
Miten käy kaupungin strategisen hiilineutraaliuspäätöksen?
Kun rakennetaan suurinpiirtein pelkästään sijoitusmielessä, on se sama, kuin ostella pintamuotia netistä. Tyhjät asunnot ja niiden rakentaminen ovat varsinaisia hiilidioksiiudipäästöjen lisääjiä.
Kerskarakentaminen pitäisi kieltää kansainvälisellä päätöksellä.
Pitäs rakentaa muuten vaan,tienaaminen kielletty?
Ollaanko täällä Sosialismin alatikkailla.
Jokin tolkku asumisella kuppaamiseen saatava
Asuntotuotannon pitäisi tuplaantua,jotta päästäisiin eroon ylihinnoitelluista hometaloista. Keskustan asuntokanta saa kauan kaivatun piristysruiskeen. Vanhat asuntoyhtiöt ovat pakon edessä joutuneet korjausrakentamisen polulle. Muutoin jää Mustapekka käteen. Gryndereitä täytyy kiittää,ettei tarvi ostaa kalliita perusrakenteiltaan heikkoja rakennuksia. Osa taloyhtiöistä on jo purkukunnossa.
Rakennetaan lisää,niin loppuu kuppaaminen homekiinteistöillä.
Katseet kääntyvät punaviherhallitukseen päin
Ymmärsit väärin tai et ollenkaan
Kun minulla on asunto,niin toivon ettei rakennettaisi lisää.Arvo nousee varsinkin keskustaalueella vanhallakin asuntokannalla . Asunnon pystyy ostamaan vain todella varakas henkilö. Alueen väestökanta ikääntyy,palvelut loppuu. Keskusta kuolee.Elinvoimaisen väestön osa asuu lähiöissä ym. Kaukana kaikesta. Rakennetaan suuria kolhoosikauppoja joihin on pakko mennä. Nykyinen tiivisrakentaminen keskustassa, edesauttaa nuorempaa väestöä muuttamaan lapsineen.Hinnat pysyy asuntotarjonnan vuoksi kohtuullisena. Keskustan palvelutaso nousee ja tarjonta monipuolistuu. Parempi siis rakentaa niitä tyhjiä asuntoja,sijoittajat tienatkoon. Hiilidioksipäästöt vähentyy kun ei tarvi ajaa korpikauppaan. Emme halua sosialismia jossa yhteiskunta määrittää asunnon tarpeen korpeen. Alatikkailla ollaan sinun mallilla.
Siitä sitten vaan korjaamaan jutun asiavirheet. Olisi jonkun luullut tehneen sen jo, mutta ei.
Asiavirheet ,ensin pitää kirjoittaa asiaa.
Kirjoita asiaasi. Älä jätä puheeksi. Rohkeasti mukaan, on täällä toheloita nähty ennenkin
Missä se asia on? Asuuko siellä päin paljonkin toheloita,meinaan ettei täällä näy.
Arvelinkin, että olet täysin kuutamolla 🌛
Ehei,olen auringossa. Sulla se elämä on tohelointia ja arvelointia.
Meneppä huomenna kiertelemään, saisitko jostakin ilmaisen muoviämpärin. Saisit sisältöä elämääsi
Elä hulluttele,olen sinkkiämpäri persoona. Se on asiatuote.
Grynderien lobbaaminen ratikassa ei valunut hukkaan. Nyt pystyvät siitä korjaamaan sadon.
Vähän nakeltaa ll-vaihe, mutta eiköhän siitä rahalla selvitä
Asia on jo saanut julkisuutta. Se aina sopivasti hankaloittaa erilaisia kähmintöjä
Me asunnon ostajat ollaan tyytyväisiä,ei enää tarvi ostaa ylihintaisia hometaloja.
Näin on. Nyt vaan pitää miettiä paljonko siiä kehtaa pyytää. Jos 180 miljoonaa pyytäisi ja sanoisi että 70 miljoonaa siirtäkää muihin infratöihin. Silloin voitaisiin kirkkain silmin sano, että maksaa vain 110 miljoonaa.
Ja tikulla silmään niitä jotka muistelevat sitä 44 miljoonaa. Se vaan oli keskustelun avaus niin kuin Antti Rinteen vappusatanen. Ei kaikkia pidä tosissaan ottaa.
Pitäisi tienestit jäädyttää toviksi
Mamujuna siitä tulee ja kyydissä veronmaksajien rahoilla ajelevia sosiaaliturvapaikanhakijoita ja muita loisia.
Manattomat muulaiset tuloo ku tulee äkkilähtö töihin.Siellä vaan makoillaan ja pidetään pystyssä kylän ainoaa palvelua.Kylän räkästä pupia.Kaupungissa joutuu töihin,onneksi ulkomailta tulee henkilöitä,jotka arvostavat työntekoa.
Radar connecting people
Hesassa maahanmuuttajat istuskelee päivät ratikassa ja kuluttaavat aikaa ajellen kaupunkia ympäri.
Kenen aikaa?
Ehkä Molotohvin?
Menossa töihin,ne tekee jotka osaa ja pystyy.Liian monella äidinpiltillä on suuret luulot itsestään. Työ ei kelpaa ,eikä ole kykyä. Teflon vanhemmat silotelleet tietä lapsuusajan niin tässä tulos.