äshjoen velka

kaikki alkoi siitä kun luultiin koko maakunnan ja ranninkon maksavan tuo sairaala mauseleumi..sitten pykättiin kauppaa kaupan perään. hurmos päällä.
kulutus juhlaa huudettu viisi vuotta putkeen...oma maakuntakin hylkää jo..

Helposti paikatttavissa kaupungin YT neuvotteluilla.

Velkaan, ja varsinkin kuntien velkaan, liittyy vanhakantaiseen ja aikansa elänyt käsitys, ettei velkaa saa olla ja jos on se on maksettava pikaisesti pois. Velka on ihan hyväksyttävä instrumentti, ei mikään mörkö. Ja kunnille se on ihan toista kuin yksityiselle ihmiselle, hän kun pyrkii hoitamaan luterilaista periaatetta noudattaen velkansa pois ennen kuin pieru jäähtyy. Millä Seinäjokikaan muulla kuin velkarahalla takaa kelvolliset olot asukkailleen. Lasketaan vaikka kaupungissa diabetesta sairastavien määrä ja kerrotaan se isolla eurosummalla, jo alkaa selvitä, mihin euromiljoonia tarvitaan. Ruvetkaamme hoitamaan terveyttämme, säästämme kaupungin varoja.

Kylmän juomaveden maksuja on ehdottoman kiirreellisesti kohotettava, jos kerran kaupungin kassa on noin tyhjä. Otetaan vain jostain toisesta kaupungista mallia missä on Suomen kalleinta juomavettä vaikka valtavat pohjavesistöt ympärillä ... Jyväskylä ? ja sosialisoidaan juomaveden hinta.
Kaupungin monopolihan (hyvä sellainen koska on omaa) jo ulottuukin tuonne lämpimän veden tuottamiseen ja toimittamiseen. Ainoana haittapuolena on se että kaavoituksessa on RANGAISTUKSEN UHALLA KIELLETTY asentamasta mitään muuta lämmitystapaa kyseiselle uudisrakennusalueelle. Aina ei pitkäjänteitä laittaa kaikki munia samaan koriin.
Myös hulevedet aka sadevedet laitettava pikaverolle tontin pinta-alan mukaan. Kerrankin jotain hyötyä niille omakotiasujille jotka ovat rakentaneet talonsa lähes kiinni naapurin omakotitaloon. Suomessa kun sataa aina saman verran joka vuosi.

Monikaan ei varmaan tiedä miksi keskusta r.p. edelleen roikkuu viherpunamulta-hallituksessa ... kyse on toki luvatuissa maakuntahallituksissa, sote-pahoinvointikeskuksissa ja ennen kaikkea uudessa VESI-laissa, joka astuu voimaan maaliskuussa 2020. Uusi vesilaki mahdollistaa keskustalle kaupunkilaisten kiristämisen kepulaisten vesiputkilla

Vesisiirtomaksu on samanlainen indeksi-korotettava siirtomaksu, mitä tuli voimaan kun viherkommari P.Haavisto suositteli suomalaisille myydessään suomalaisten kantasähköverkkoa ulkomaille. Silti en ymmärrä sanontaa että suomalainen voittaa aina, niin missä? - uusissa veroissa vai huonoissa johtajissa ?

"Velkaan, ja varsinkin kuntien velkaan, liittyy vanhakantaiseen ja aikansa elänyt käsitys, ettei velkaa saa olla ja jos on se on maksettava pikaisesti pois."
-----
Vain tyhmä voi ajatella noin mutta olet varmasti myös nuori kun että käsitä että korot voivat nousta pilviin. Velka ei haittaisi liki nollakorolla mutta osa muistaa vielä miten 70-luvulla joutui maksamaan asuntolainastakin jopa 16% korkoa.
Velka kasvaa ja jossain vaiheessa voi mennä luotto Suomen kuntiin ja korot nousta pilviin. Sitten ollaankin todella kusessa.

Aloittaja mainitsi miten konserniyhtiöihin on piilotettu velkaa ja onkin fiksu kun huomioi tuonkin. On vieläkin kierompi tapa piilottaa velkaa vuokramenoihin.

Kaupunki saisi lainaa isoon rakennuskohteeseen vaikkapa 1-2% korolla mutta se näyttäisi pahlta koska velkasumma kasvaisi joten annetaan grynderin rakentaa se kohde ja maksetaan se kahteen-kolmeen kertaan vuokramenoina grynderin taskuun.

Ohhoh , jopa on ontuvaa sepustusta. Velkarahalla ei vain rakenneta, sitä joudutaan ottamaan mitä moninaisimpiin kohteisiin, jotta kunta pystyy tuottamaan palveluja asukkailleen, se muuten on kunnan tärkein tehtävä. On ihan sama millä ne palvelut kustannetaan, koska ne on joka tapauksessa hoidettava. Seinäjoenkin menot hoivapalvelujen tarjoajana nousevat vuodesta toiseen samoin diabeetikkojen hoito oman tuntuvan lisä aiheuttaa tekonivelhoidot. Önneksi näitä asioita ei ratkaista tällä palstalla, vaikka täällä ne ” viisaimmat” ekonomistit ovat.

Tunarointia tunaroinnin perään.

Joka ainoa Seinäjoen iso projekti on mennyt enemmän tai vähemmän persuuksilleen. Jos ei mitenkään muuten, niin budjetti on ainakin ylittynyt moninkertaisesti.

Mitä pahaa me seinäjokiset olemme tehneet, että olemme saaneet näin luokattoman huonot päättäjät? Ja ennen kuin kukaan lähtee inisemään, että kasvavan kaupungin pitää investoida, niin siitähän ei ole alkuunkaan kysymys. Rahaa on paasattu täysin hulluihin hankkeisiin. Areenan laajennus maksoi yli kymmenen miljoonaa ja paikka ei saanut mitään uusia tapahtumia! Ylläpitokustannukset vaan kasvoivat aivan turhaan. Aamunkoi-siltaan hakattiin toista miljoonaa ja siltaa ei kukaan käytä. Uuteen toriin paukutettiin miljoonia ja ei saatu oikein mitään, ei edes sitä kahvilarakennusta! Miljoonia hukattiin myös keskustan parkkihalliin ja käykää nyt katsomassa paikkaa! Se on aivan tyhjänä joka päivä, muutama hassu auto. On siinä hintaa parkkipaikalla maan alla muutamalle autolle. Jne jne jne... Tätä listaa voisi jatkaa aivan loputtomiin. Luokattoman huonoja päätöksiä muiden rahoilla. Siksi talous on retuperällä. Ei sen vuoksi, että kaupunki kasvaa ja on pitänyt investoida välttämättömiin menoihin.

Hulluushan ei ole loppumassa. Nyt ajetaan kymmenien miljoonien Vapaudentien jatkeen investointia eteenpäin vaikka sille ei ole minkäänlaista tarvetta. Mutta kun päättäjien laskutaito on mitä on, niin asiaa viedään eteenpäin ja perustellaan jollain 2050 luvun tarpeella!

Tuo 18 miljoonaahan on ensi vuoden alijäämä! Ei se velka ole, vaan velkaa on ennestään jo satoja miljoonia euroja. Ja lisää tulee.

Luojan kiitos kaupunginjohtaja ja rahoitusjohtaja vaihtuu, kun lähtevät eläkkeelle molemmat. En tule veronmaksajana kaipaamaan kumpaakaan. Nyt vähän laatua kehiin ja sellaiset miehet joilla on myös näyttöjä.

Yksityisellä puolella ei näin luokattomia päätöksiä ja toteutusta olisi katsonut yksikään firma. Julkisella puolella ei niin huonoja päätöksiä voi tehdäkään, että joku vetäisi oikeat johtopäätökset tunaroinnista.

Vapaudentien jatkeen sijaan kannattaisi ennemmin harkita Tapiolantien jatketta Ruukintielle saakka.

Kärjestä kulkee yllättävän kova liikennevirta Savottatien kautta kohden Kasperia ja Tapiolantien kautta Hyllykalliolle ja Roves/Kapernaumi suuntaan.

Savottatielläkin on ihmeen alhainen 30km/h rajoitus ja autoja menee letkassa hiljaa madellen.

Olen tehnyt työni Sjoella ja jäänyt täällä eläkkeelle, enkä ole mitenkään huomannut kotikaupungin velan vaikuttaneen eloon täällä. Kadut on pidetty lumisateiden jälkeen puhtaina, Auringonnous-siltaa ovat tututkin tulleet ihastelemaan samoin Apila-kirjatoa vanhan keskussairaalan ympäristöä, keskussairaalaa, Rytmikorjaamoa ja nyt väkeä vetää Ideapark jne...
Vielä kun Kalevan navetassa alkavat konsertit jaa muu toiminta, niin väkeä tulee ja saan ylpeänä esitellä koti- Äshjokea. Tässä onnittelut Niemistöön Kari Homille, kunnallisen voimamiehen 60-vuotispäivänä.

Ja voihan kaiken tuhota lähestyvä maailmanloppu.

Juuri Ilkka tietää kertoa, että Seinäjoen velka nousee ensi vuonna 312 miljoonaan euroon! Ja aina vaan velkaannutaan lisää.

Koko 11 miljoonan valitonosuuden palautus pamahtaa kerralla keskussairaalan kustannusten kasvuun.

Onko kukaan kuullut kaupungissa budjetista? Onko kukaan kuullut ikinä, että se olisi Seinäjoen kaupungin kohdalla pitänyt? Joka budjetti vuotaa kuin seula ja lisää haetaan rahaa, jos budjetti ylitetään...

Yksityisellä sektorilla homma ei toimi näin. Ilmankos nämä Seinäjoen päättäjät ovat julkisella puolella. Päivääkään eivät pärjäisi, jos pitäisi hommia hoitaa yksityisellä puolella ja ottaa oikeasti vastuu tekemisestä. Jos rahaa ei ole, niin sitä ei ole.

Riippumaton (kansalais)media on tehnyt omia tutkimuksiaan ja taloustietoihin vedoten ilmoittanut ettei talouskasvua lähivuosina enään ole tai se merkittävästi hidastuu alueittain. Se että kuuluuko avaruuden pääkaupunki Seinäjoki vielä tuolloin nousijoihin jää arvailujen varaan. Selvää on että yhä useampi kunta joutuu säästökuurille ja siksi tulevaisuuteen sijoittaminen on kannattanut tehdä silloin kun resursseja on yllinkyllin tarjolla. Se että onko uudistukset olleet järkeviä on poliittinen asia - sitä saa mitä tilaa.

https://www.nykysuomi.com/2019/12/18/talous-sakkaa-lahivuodet-paikallishallinto-persaukisempi-kuin-koskaan/

mites paljon sää maalaaneen ymmärrät sjoen velasta ja sen määrästä, miten sitä käsitellään ja koska se tulee maksettavaksi kokonaisuudessaan? Et ole kovin fiksu aloittamaan tällaisia keskusteluja... onko pikkukylässäsi velkasia... muita kun sinä ja mummusi? Älä hei aloita tällasia jos et mitää ymmärrä talouspolitiikasta.

Velkaa kannattaa ajatella siltä kannalta, kuinka helvetin kalliiksi tulee vaikkapa minun ja sinun diabeteksen hoito, tekonivelleikkaukset, keuhkoahtaumataudin, ym sairauksien hoito. Ne maksaa eräitäkin miljoonia ja niitä kuluja voitaisiin huomattavasti madaltaa jos edes koitettaisiin elää terveellisesti. Eivät rahat turhan takia mene keskussairaalaan , ne menevät ihan perustellusti sinne. Parempi että hoidetaan ihmisiä kuin jotain Vapaudentien jatketta.