Näin käy Suomen työllisyyden

Korkein hallinto-oikeus teki päätöksen, jonka mukaan Finnpulp-yhtiö ei saa rakentaa sellutehdasta Kuopioon. Suunnitteilla olleen investoinnin arvo olisi ollut noin 1,6 miljardia ja se olisi työllistänyt noin 3 400 henkilöä.

Kyseessä on katastrofaalinen uutinen koko Suomelle ja erityisen kammottavan siitä tekee se, että investointi olisi piristänyt Kuopion seutua ja tuonut piristystä alueen taloudelle.

Uutinen tulee estämään myös muut työllistävät investoinnit Suomessa, sillä jos Finnpulp ei saanut lupaa tehtaalleen, niin tuskin mikään muukaan yritys lähtee onneaan koittamaan, vaan sijoittaa tehtaansa suosiolla muihin maihin.

Jos Suomella olisi täysjärkinen hallitus, se muuttaisi välittömästi ympäristölakeja niin, että niiden takia ei yksikään teollisuuden suurinvestointi jää tekemättä.

Ongelma on siinä, että Suomella ei ole täysjärkistä hallitusta, vaan nykyinen hallitus haluaa estää kaikki teolliset investoinnit Suomeen. Tähän pyritään kolmella tapaa:

Ensimmäiseksi ympäristölait säädetään niin tiukoiksi, että lupia ei voi saada
Toiseksi yritetään estää hakkuiden kasvattaminen
Kolmanneksi nostetaan polttoaineiden hinta tasolle, jolla teollinen toiminta ei ole kannattavaa.

Teolliset investoinnit loppuvat – edessä konkurssi

Yksi suuri syy sille, miksi Finnpulp ei saanut lupaa tehtaalleen on EU:n vesipuitedirektiivi. Tämä direktiivi käytännössä estää kaiken sellaisen toiminnan, joka voi heikentää veden laatua. Käytännössä tämä direktiivi oli merkittävimpiä syitä sille, että Kuopioon suunniteltu tehdas jäi ilman ympäristölupaa.

Todellisuudessa tehtaan vaikutukset olisivat jääneet olemattomiksi. Pöyry Finland Oy:n tekemän selvityksen mukaan ympäristövaikutukset olisivat olleet hallittavissa. Pientä vedenlaadun heikkenemistä olisi tapahtunut vain rakentamisen aikana ja nämä haitat olisivat poistuneet jopa vuoden sisällä tehtaan valmistumisen jälkeen. Pysyviä vaikutuksia olisi koitunut korkeintaan aivan tehtaan välittömässä läheisyydessä.

Tämä päätös näyttää johtavan siihen, että teolliset investoinnit Suomeen jäävät tekemättä, ainakin niin kauan, kuin nykyinen hallitus pitää valtaa Suomessa. Finnpulp-hankkeen edustajien mukaan luvan evääminen on vakava viesti ulkomaille ja heidän mukaansa Suomi ei ole enää houkutteleva investointiympäristö tämän päätöksen jälkeen.

Käytännössä tämä päätös on johdonmukaista jatkoa sille politiikalle, joka johtaa Suomen talouskasvun loppumiseen ja Suomen konkurssiin. Kansainvälisille yrityksille on nyt viimeistään selvää, että Suomessa valtaa pitää yrityksille vihamielinen hallitus, jonka tavoitteena ei ole Suomen talouskasvu ja hyvinvoinin lisääminen, vaan ilmastovouhotus ajaa nykyhallituksen arvomaailmassa taloudellisten realiteettien edelle.

Lisäksi on monia muitakin epävarmuustekijöitä, joiden takia Suomeen ei uskalleta investoida. Kaikki nämä syyt liittyvät tavalla tai toisella nykyiseen hallitukseen. Yksi suuri asia, jota investoijat pelkäävät on Suomen holtiton maahanmuuttopolitiikka.

Yritysjohtajat jos ketkä osaavat laskea ja he kyllä tietävät, kuka viime kädessä maksaa ne miljardit, joita Suomi maahanmuuttoon käyttää. He tietävät myös sen, että kun avointen rajojen politiikan takia maahanmuuttovyöry taas pian koittaa, että kuka tässäkin tapauksessa joutuu lopulta maksumieheksi.

Vasemmistohallitus on myös päättänyt, että se nostaa ensi elokuussa polttoaineiden hintoja lähes 10 sentillä litraa kohti. Tämä päätös, joka nostaa autoilun ja elämisen kustannuksia on tuhoisa niin kansalaisten ostovoiman, kuin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Päätös nostaa kuljetuskustannuksia ja heikentää kansalaisten ostovoimaa. Molemmat asiat ovat myrkkyä talouskasvulle ja kannattavalle yritystoiminnalle.
Ilmastovouhotus kansallinen uhka

Kuin pisteeksi i:n päälle Suomen uudeksi pääministeriksi nousi Sanna Marin. Marin edustaa kaikkein radikaaleinta vihervasemmistoa ja hän kertoo ihailevansa ruotsalaista ilmastovouhottaja Greta Thungergia. Nykyisen hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä.

...
...

Lue lisää: UMV