Marsalkka Konev ratkaisi Ardennien taistelun

"Marsalkka Konev ratkaisi Ardennien taistelun"

Sen on täytynyt olla melkoinen temppu, koska Hitler antoi määräyksen pullistuman tyhjentämisestä jo neljä päivää ennen NL:n hyökkäyksen alkua. Oliko Konevilla myös aikakone?

"Mutta totuus on se että kun puna-armeijan teräsmyrsky jauhoi ensimmäisenä Oder-Vistula operaation hyökkäyspäivänä saksalaisen panssariarmeijan muusiksi..."

No, oikeastaan se oli enemmänkin kolmen vuorokauden taistelu, koska NL joutui ensin torjumaan 4. PsA:n vastaiskun.

"....Patto kirjoittaa Ardennien suunnalta kuinka "(amerikkalais)joukkojen mieliala kohosi hetkessä"."

Ja sitten ne ilmeisesti äkkiä voittivat vaikka 3. A oli muutenkin enää parin vuorokauden päässä kohtaamisesta 1 A:n kanssa?

"Siihen astihan tilanne oli ollut hankala..."

No, oikeastaan vuorokautta ennen Veiksel-Oderin hyökkäyksen alkamista saksalaiset olivat jo hylänneet uloimmat asemansa pullistumassa.

"Hyvin yleisesti uskottiin että sota jatkuisi yli vuoden."

Ihan kuten edellisenä syksynä sen uskottiin päättyvän jouluun mennessä. Yltiöoptimistimi oli muuttunut yltiöpessimismiksi ja itseasiassa liittoutuneiden ylin johto valmistautui vuoden mittaiseen sotaan vielä ennen Reinin ylitystäkin.

"Sitten tulivat Stalin ja Konev ja nopeuttivat sodan päättymistä."

Kuinkahan paljon liittoutuneet nopeuttivat sitä Reinin ylityksen jälkeen kun NL oli vielä kiinni rintamataisteluissa?

///MeAgaln

"Liittoutuneiden hyökkäykset epäonnistuivat ja 5.tammikuuta pidettiin...."

No, se olisi ollut vähän aikainen arvio huomioiden, että 1. A:n offensiivi oli vasta alkanut pari päivää aiemmin ja kovin vastarinta oli vasta edessä ;)

"...kriisipalaveri saksalaisten tiukan puolustuksen ja yllättävän aktiivisuuden ja hyökkäävyyden takia."

Se aktiivisuus enemmänkin viittaa AR G:n offensiiviin tai sarjaan sellaisia, mikä sai liittoutuneet uskomaan sen voimakkaammaksi kuin mitä se olikaan.

"Puna-armeija todellakin lopetti Ardennesin taistelun. Saksan joukkoja alettiin vetämään itärintamalle."

Tosin 6. PsA:n siirtyminen reserviin oli käynnistetty jo neljä päivää ennen NL:n offensiivia, joten sinulla on hieman kausaliteetti vinossa ;)

"Saksan tiedustelu arveli jo tammikuun alussa hyökkäyksen alkavan."

Saksan tiedustelu arveli jo joulukuussa NL:n offensiivin olevan tulossa, mikä oli tavallaan yksi syy heittää kaikki kortit nopeaan voittoon Ardenneilla, koska muussa tapauksessa he taistelisivat talvioffensiiveja vastaan molemmilla rintamilla.

"Mutta 12.tammikuuta avattu myrsky yllätti silti rajuudessaan Saksan sodanjohdon ja lisää joukkoja lännestä oli vedettävä itään."

Mikä oli tavallaan jopa ylireaktio, sillä esim. Berliinin suojaksi lähetettyä 6. PsA:ta ei sitten tarvittukaan sillä sillä suunnalla vaan se meni Unkariin.

"Vielä 5.tammikuuta länsivallat olivat hyökkäyksissään juuttuneet kiinni saksalaisten puolustuksen ja vastaiskujen takia."

Liittoutuneiden eteneminen oli hidasta, mutta asialla ei ollut paljoa väliä sillä aika kuitenkin oli saksalaisia vastaan eikä heidän puolellaan. Siksi Hitler antoi luvan vetää 6. PsA takaisin yhteysalueelle jo 8. tammikuuta.

"Historiankirjoitus on oudolla tavalla vaiennut Ardennesin tammikuun tapahtumista...."

No, oikeastaan se ei ole. Esim. Yhdysvatlojen armeijan virallinen historialaitos kertoo aika hyvin tammikuun taisteluistakin ;)

"...eteenkin puna-armeijan keskeisestä roolista tilanteen laukaisijana."

Useimmat läntiset kirjoittajat eivät ole sortuneet sellaiseen hypeen, mutta vanhassa neuvostokirjallisuudessa suosittiin samaa innuendoa. Tietenkään niilläkään ei ollut paljoa muuta "todistetta" näyttää kuin Churchillin kirje ja paljon vihjailua, koska faktoja on aika hankala sovittaa siihen ajatusrakennelmaan ;)

"Pattonin kilven kiilloittajat kantavat osavastuun."

Samopin kuin sellaiset historioitsijat, jotka oikeasti olvat tehneet työnsä ;)

///MeAgaln

Saksan lännessä olevat kenraalit ja marsalkat pitivä Ardennien hyökkäystä järjettömänä uhkayrityksenä.

Kaikki valmistelut tehtiin OKW:n johdolla asiat paikallisilta komentajilta täysin salaten.

USA:lla oli 1944 täysin riittävät voimat käynnissä olevaan sotaan. Ne kasvoivat koko ajan.

USA kantoi koko ajan päävastuun sodassa Japania vastaan. Sielläkin tarvittiin koko ajan kasvava määrä maavoimia ja merijalkaväkeä.

"Itse asiassa myös Saksan kenraalikunnassakin oltiin Hitlerin kanssa samoilla linjoilla että vain länsivaltoja vastaan saattaisi rajoitetulla alueella tehty hyökkäys tuottaa tulosta."

No, se riippuu kenraalista. Rundstedt oli melko välinpitämätön hyökkäyksen suhteen ja Guderian puolestaan olisi halunnut kaikki resurssit itään silläkin uhalla, että länsirintama luhistuu.

"Neuvostoliiton puna-armeija nähtiin täysin mahdottomana pukata kilometriäkään taaksepäin."

Jos tuohon olisi uskottu, ei vastaiskuja Unkarissa olisi edes yritetty. Saksa oli idässä edennyt aikanaan Volgalle asti pystymättä ratkaisemaan sodan kulkua, joten olisi ollut aika toivotonta yrittää uudestaan päästä tunkeutumaan Valko-Venäjälle jos länsirintama perääntyy samalla Reinille.

"Asia jota nykyisin ei ymmärretä on juuri se ettei USA edes vuonna 1944 ollut mikään maasodan supervalta."

Se taas riippuu siitä mitä "maasodan supervallalla" tarkoitetaan. Liittoutuneet olivat lyöneet suuremman Saksan Länsiarmeijan ulos Ranskasta kesällä -44 niin tehokkaasti, että saksalaiset vieläkin yliarvioivat vastassa olevien liittoutuneiden joukkojen määrän noin kaksinkertaiseksi suunnitellessaan omaa vastahyökkäystään.

"Yhä 65% Saksan maavoimista oli idässä."

Tasiteluyksikköjen määrässä Saksan Länsiarmeija oli noin 45 - 50% vahvempi kesällä -44 kuin Normandiaan sullotut länsiliittoutuneiden armeijat, mutta se ei välttämättä kerro kovin paljoa tilanteesta sekään ;)

///MeAgaln

Ja silti Saksa, Suomi ja tietääkseni Unkari 'pukkasi' sitä paskasakkia taaksepäin monta kertaa 1944.

Anonyymi kirjoitti:

"Itse asiassa myös Saksan kenraalikunnassakin oltiin Hitlerin kanssa samoilla linjoilla että vain länsivaltoja vastaan saattaisi rajoitetulla alueella tehty hyökkäys tuottaa tulosta."

No, se riippuu kenraalista. Rundstedt oli melko välinpitämätön hyökkäyksen suhteen ja Guderian puolestaan olisi halunnut kaikki resurssit itään silläkin uhalla, että länsirintama luhistuu.

"Neuvostoliiton puna-armeija nähtiin täysin mahdottomana pukata kilometriäkään taaksepäin."

Jos tuohon olisi uskottu, ei vastaiskuja Unkarissa olisi edes yritetty. Saksa oli idässä edennyt aikanaan Volgalle asti pystymättä ratkaisemaan sodan kulkua, joten olisi ollut aika toivotonta yrittää uudestaan päästä tunkeutumaan Valko-Venäjälle jos länsirintama perääntyy samalla Reinille.

"Asia jota nykyisin ei ymmärretä on juuri se ettei USA edes vuonna 1944 ollut mikään maasodan supervalta."

Se taas riippuu siitä mitä "maasodan supervallalla" tarkoitetaan. Liittoutuneet olivat lyöneet suuremman Saksan Länsiarmeijan ulos Ranskasta kesällä -44 niin tehokkaasti, että saksalaiset vieläkin yliarvioivat vastassa olevien liittoutuneiden joukkojen määrän noin kaksinkertaiseksi suunnitellessaan omaa vastahyökkäystään.

"Yhä 65% Saksan maavoimista oli idässä."

Tasiteluyksikköjen määrässä Saksan Länsiarmeija oli noin 45 - 50% vahvempi kesällä -44 kuin Normandiaan sullotut länsiliittoutuneiden armeijat, mutta se ei välttämättä kerro kovin paljoa tilanteesta sekään ;)

///MeAgaln

Lue lisää

Kaikki Saksan länsiarmeijan yksiköt eivät olleet Normandiassa piirittämässä liittoutuneita kesä-elokuussa. Itse asiassa saksalaisilla oli tällä alueella alivoima suhteessa viholliseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki Saksan länsiarmeijan yksiköt eivät olleet Normandiassa piirittämässä liittoutuneita kesä-elokuussa. Itse asiassa saksalaisilla oli tällä alueella alivoima suhteessa viholliseen.

Lue lisää

"Kaikki Saksan länsiarmeijan yksiköt eivät olleet Normandiassa piirittämässä liittoutuneita kesä-elokuussa."

Eivätkä kaikki liittoutuneiden Normandian sillanpäässä olevat divisioonat olleet aktiivisesti rintamalla ennen kuin sillanpää alkoi "vuotaa" kauemmas sisämaahan läpimurron jälkeen. Kuten edellä tuli huomautettua, lyhyt kommentaari geneerisistä prosenttiosuuksista ei välttämättä ole niin kauhean hyödyllistä ilman kontekstia.

"Itse asiassa saksalaisilla oli tällä alueella alivoima suhteessa viholliseen."

Virallinen nimitys sille paikallinen ylivoima läpimurtosektorilla ja se oli toiminut vastakkaiseen suuntaan yhtä tuhoisasti neljä vuotta aiemmin. Prosenttimiehille se tarkoittaa ettei edes periaatteellinen 50% ylivoima aina 100% ratkaisekaan asioita ;)

///MeAgaln

"Saksa hyökkäsi Ardenneilla koska ainoastaan länsiliittoutuneita vastaan se olisi kesän 1944 katastrofien jälkeen ylipäätänsä hyökätä. Puna-armeijaa vastaan (yli 6 milj sotilasta) saksalaisilla ei olisi ollut enää mitään jakoa."

Jos saksalaiset olisivat uskoneet noin, he tuskin olisivat käynnistäneet offensiivia Unkarissa enää maaliskuussa -45...

"Usa on meri- ja ilmasodan suurvalta, ei maasodan."

Ja minä alan epäillä tässä vaiheessa, että yrität enemmän vakuuttaa itseäsi kuin ketään mahdollista lukijaa. Ethän sattumoisin ole muuten se sama heppu, joka postasi jokunen vuosi sitten niitä maanisia monlogeja siitä kuinka paljon "parempaa" meri- ja ilmasota olivat verrattuna inhaan ja likaiseen maasotaan?

///MeAgaln

Eikö siis maasodassa käytetä maihinnousualuksia ja vedenkestäviä ajoneuvoja. Kerro lisää 'viisauksia'.

"Miksi se aina onnistui?"

Melko simppeli salaisuus; liittoutuneilla ei ollut riittävästi jalkaväkeä kattamaan tasaisesti koko rintamaa ja Eisenhower efektiivisesti operoi ilman reserviä. Joskin hänen alaisensa yksiköt olivat liikkuvuudeltaan ylivertaisia, niitä oli paljon vähemmän kuin Gamelinilla vuonna 1940.

"Ja toisekseen, miksi Saksa ei ottanut Norjasta 250 000 miestä...."

Vuoden -45 alkuun tultaessa melkeinpä viimeinenkin liikkuva divisioona oli joko irroitettu miehitysjoukoista tai olemassa olevien divisioonien liikkuvat elementit oli ryöstetty pois. Saadakseen jotain merkittävää aikaan päärintamilla, saksalaiset olisivat tarvinneet paljon enemmän kuin vain lisää tykinruokaa, koska sitä he pystyivät ammentamaan ilmavoimien ja laivaston jäännöksistä muutenkin.

///MeAgaln

Viro kävi Saksalle tarpeettomaksi... ja niille tuli kiire sinne Kuurinmaan mottiin. Siellä niitä sakujaym. olikin kokonaista 28 divisioonaa odottamassa uutta suurhyökkäystä Baltian takaisinvaltaamiseksi! No tilaisuutta ei enää tällaiseen operaatioon tullut ja osa joukoista kuljetettiin meritse Saksan lopputaisteluihin.
Mutta paljon jäi saksalaisjoukkoja Kuurinmaan mottiin ja se motti kesti sodan loppuun saakka.

Anonyymi kirjoitti:

Viro kävi Saksalle tarpeettomaksi... ja niille tuli kiire sinne Kuurinmaan mottiin. Siellä niitä sakujaym. olikin kokonaista 28 divisioonaa odottamassa uutta suurhyökkäystä Baltian takaisinvaltaamiseksi! No tilaisuutta ei enää tällaiseen operaatioon tullut ja osa joukoista kuljetettiin meritse Saksan lopputaisteluihin.
Mutta paljon jäi saksalaisjoukkoja Kuurinmaan mottiin ja se motti kesti sodan loppuun saakka.

Lue lisää

Kuurinmaalta irroitetut divisioonat joutuivat jättämään merkittävän osan raskaasta kalustostaan, joten esim. evakuoidut panssaridivisioonat voitiin muodostaa uudestaan vain taisteluryhmä-pohjalle, mikä ei juuri hidastanut NL:n talvioffensia, jonka nielaisemiksi ne sitten jäivät.

Muutenkin sanoisin tämän koko idean, että saksalaisilla oli muka jokin suuri ässä hihassa Norjassa, Kuurinmaalla tai muualla olevien joukkojen muodossa, olevan enemmän sodanjälkeistä kenraalimuistelmien tuotetta. Guderianilla ja muilla oli motiivi yrittää todistaa jälleen kerran kuinka Hitler oli estänyt heitä saavuttamasta suuria voittoja.

///MeAgaln