Sellaista mitä ei ole tai voida todistaa olevan, ei voida häpäistä, varsinkaan jos kyse ei ole elollisesta objektista, kasveista, eläimistä, saatikka ihmisestä itsestään. Ihminen on projisoivinaan ja identifioivinaan omat subjektiiviset ns. hengelliset pään sisäiset tuntemuksensa joksikin hypoteetiseksi jumalalliseksi olioksi tai olioon, ts. jumalaksi, vaikkakaan hän ei sitä usein tiedostakaan tai halua myöntää. Loppujen lopuksi hän palvelee vain itseään luullessaan palvelevansa jumalaa. Itse asiassa omia tunteitaan ja emootioitaan hän palvelee, joiden hän luulee olevan jumasta lähtöisin, jumalasta, joka on keksitty ja synteettinen substanssi, ei todellinen, toteen näytetty objekti. Ihmisen luontoon kuuluu synnynnäisesti sisään rakennettuna mekanismina, että hän haluaa palvoa jotakin itseään mahtavampaa olentoa, kuten minä palvon suuria säveltäjiä, ja heidän teoksiaan, niiden synnyttämien elämää suurempien emootioiden takia, jotka näyttävät olevaisen syvemmät ja objektiivisesti todellisemmat kasvot metafysisten ulottuvuuksiensa ylivertaisuudessa, semanttisiin ideologioihin, uskontoihin tai jopa filosofioihin nähden. musiikkin on minun lohtuni ja korkein maanpäällinen ja maailmankaikkeuksellinen voima, jonka sähkömagneettisen vaikutuksen piiriin minulla on ilo ollut milloinkaan joutua.
Ja julkisestihan voi pilkata kaikkia muitakin enemmän tai vähemmän yleviä ja syvällisiä tunteita, joihin kohdistuneet herjaukset tulisi yksilöidä Suomen laissa, jos tähän lähdetään. Mutta ihmisiä, VAIN ihmisiähän ne lain säätäjätkin ovat.
Ja julkisestihan voi pilkata kaikkia muitakin enemmän tai vähemmän yleviä ja syvällisiä tunteita, joihin kohdistuneet herjaukset tulisi yksilöidä Suomen laissa, jos tähän lähdetään. Mutta ihmisiä, VAIN ihmisiähän ne lain säätäjätkin ovat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin tai näin. Todistamattomuus ei ole todiste.
Sen sijaan vaikka jumaluudet olisivatkin projisio jostain, olet väärässä siinä etteikö tuota jumaluutta voisi häpäistä tai pilkata.
Osoittaa mielestäni aikamoista empatiakyvyttömyyttä kuvittelu, että jumaluuksien häpäiseminen olisi yhdentekevä asia tai ettei se olisi häpäisyä laisinkaan. Häpäisemällä jumaluuksia häpäiset jotain sellaista johon toinen IHMINEN kaikesta sydämestään uskoo.
Sanotko lapsellesikin että hammaskeiju on itse asiassa "haiseva ja kapinen horoperse huora" ja naurat räkäisesti päälle, kun pikkuisesi piilottelee hammasta tyynynsä alle...?
kirjoitit. "Pilkatessasi Jumalaa, pilkkaat ihmistä"
po. Pilkatessasi jumalaa, pilkkaat siihen uskovia ihmisiä.
Olematontahan ei kukaan täysjärkinen pilkkaa vaan siihen uskovia ihmisiä erilaisine riitteineen ja uskomuksineen.
Jumalaan , pilkkaa itseään.