Nato valmistautuu vahvistamaan Baltian puolustusta

Nato valmistautuu vahvistamaan Baltian puolustusta
Heikki Hakala | 24.11.2019 | 23:54
Viro toivoo lisäpanostusta etenkin ilmatilansa turvaamiseen.
Viron presidentti Kersti Kaljulaid sanoo Naton olevan edelleen eurooppalaisen ja transatlanttisen turvallisuuden kulmakivi. Läntisen puolustusliiton joulukuussa järjestettävältä Lontoon huipputapaamiselta hän odottaa selvää viestiä jäsenvaltioiden yhtenäisyydestä ja niiden sitoutumisesta yhteiseen puolustukseen.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Brysselissä tavannut Kaljulaid nosti jälleen esille Viron ilmapuolustuksen vahvistamisen.
– Nato työskentelee sen varmistamiseksi, että Viroa kyetään puolustamaan ilmasta ja että Viro saa joukkovahvistuksia, jos ongelmia ilmenee. Tämä työ jatkuu suunnitelmien mukaan. Kukaan ei ole siitä luopunut eivätkä prosessit ole seisahtuneet, yleisradioyhtiö ERR:n lainaama Kaljulaid toteaa.
Pääsihteeri Stoltenberg vakuuttaa Viron toiveiden olevan Naton asialistalla.
– Käsittelemme kysymystä ilmapuolustuksesta, sillä meidän on oltava jatkuvasti varmoja sen riittävyydestä ja asianmukaisuudesta. Olemme kasvattaneet läsnäoloamme Baltian alueella Baltic Air Policing -ilmavalvontamission puitteissa, mutta myös lisäämällä harjoittelua ja merellistä läsnäoloa. Kaikki tämä liittyy ilmapuolustuksen haasteisiin, Stoltenberg sanoo.
Kehotus Baltialle
Brittiläinen kenraaliluutnantti Sir Christopher Harper kehottaa kolmea Baltian maata ottamaan itse aiempaa enemmän vastuuta omasta ilmapuolustuksestaan.
– Viron, Latvian ja Liettuan on oltava valmiita ottamaan ilmapuolustuksensa rakentamisessa johtava ja aloitteellinen rooli. Niiden tulee osoittaa oma sitoutuneisuutensa tämän haasteen ratkaisemiseen, neljänkymmenen vuoden uran Britannian kuninkaallisissa ilmavoimissa tehnyt Harper toteaa virolaisessa Diplomaatia-lehdessä.
Baltian maiden on hänen mukaansa syytä myös tiivistää keskinäistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään yhteisten ratkaisujen löytämiseksi kaikkialla, missä se on mahdollista. Esimerkkeinä yhteistyöalueista hän mainitsee järjestelmähankinnat, koulutuksen, ylläpidon ja logistiikan.
Jos Itämeren alueella puhkeaisi laajamittainen konflikti, Suomen ja Ruotsin ilmapuolustuksen tavoitteet olisivat kenraaliluutnantti Harperin mukaan todennäköisesti hyvin samanlaiset kuin Naton tavoitteet.
– Jo vähäisimmänkin Baltian ja sen ympäristön maantieteen tarkastelun perusteella on selvää, että käsitys Ruotsin ja Suomen rajojen sisällä tai niiden tuntumassa tapahtuvasta ilmatoiminnasta olisi Naton ilmapuolustuksen kannalta elintärkeää, Harper huomauttaa.