kannattaako eläkevakuutus lainkaan

Anonyymi

Yrittäminen vaatii oikean sielun ihmiselle. Pitää olla itsenäinen. Mutta nyt raha-asioihin..Olen sitten humalassa mutta yritän selittää asianlaidan...

nonii eli aloitellaas. asia koskee yrittäjäeläkemaksuja. mitä hiivatun järkeä on maksaa niitä todellisten tulojen mukaan kun voi maksaa tuota niin vain vähän ja sijoittaa säästyneen erotuksen vaikka rahastoihin.

miettitääs nyt. aloitat maksamaan vaikka 25 vuotiaa aaja lopetat maksamisen 65 vuotiaana. saat silti pienen eläkkeen. jos sijoittaisit ne rahat mitkä säästyy kun maksat vain vähän eläkevakuutukseen, olisi valtavan potti varallisuutta joka jää omiaislle peritt'väksi ellet ite ehdi kuluttamaan. eläkevakuutuksesta jää känsät käteen.

tällaista tässä mielessä tälläkertaa. tietääkö joku muuten mistä saisi ostaa käytettyjä tiskiharjoja vähän isomman erän eli yli 800kappaletta? ne on hyviä niillä voi pestä pannuhuoneen lattian.

95

918

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Homman nimi on se että harva osaa sijoittaa ne säästyneet rahat järkevästi.
      Suuriin osa ruikuttaisi eläkkeellä valtiota hätiin ettei kuolisi nälkään.
      Tuo ajattelu että sijoittaa itse eläkerahat lähtee siitä ettei osata ajatella yelliä vakuutuksena.
      Yrittäjällä saattaa olla toiminnan keskeytysvakuutus, autovakuutus, henkivakuutus, yms. vakuutuksia mutta työkyvyttömyyden takia ei kannata vakuuttaa, vai mitä?
      Mulla on tuo riski realisoitunut, olen osatyökyvytön , ollut jo vuosia ja eläkkeeseen on matkaa vielä 11 vuotta.
      Toisekseen eihän se yellin maksaminen poissulje omia sijoituksia, onhan mullakin sijoituksia joilla varmistan eläketurvaani.
      Olen aiemmin kirjoittanut että yrittäjä on laskenut väärin yrityksensä kannattavuuden jos ei ole varaa maksaa yelliä eikä jää sijoituksiin tuottoa.
      Nämä sitten kilpailevat niiden kanssa jotka laskevat kustannukset oikein.

    • Anonyymi

      Samaa voit pohtia jokaisen vakuutuksen osalta. Kannattaako autovakuutus, liikennevakuutus, palovakuutus, tapaturmavakuutus, varkausvakuutus, matkavakuutus jne.
      Näidenkin vaihtoehtona on säästäminen. Voit vastaavasti pistää säästöön riittävästi rahaa, jotta voit kustantaa vahingon kulut tarvittaessa. Ja jos vahinkoa ei tule, niin sinulla on mukavasti säästynyttä rahaa käytettävissäsi.

      • Anonyymi

        Aivan. Monesti onkin niin, että tavaraa vakuutetaan kyllä täysarvosta ja kattavasti, mutta yrittäjä jättää itsensä ja perheensä vakuuttamisen retuperälle. Kovasti arvioidaan YEL:n kannattavuutta ja kritisoidaan sitä, mutta harvemmn muiden vakuutusten. Eikä muita vakuutuksia verrata sijoituksiin eikä säästämiseen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan. Monesti onkin niin, että tavaraa vakuutetaan kyllä täysarvosta ja kattavasti, mutta yrittäjä jättää itsensä ja perheensä vakuuttamisen retuperälle. Kovasti arvioidaan YEL:n kannattavuutta ja kritisoidaan sitä, mutta harvemmn muiden vakuutusten. Eikä muita vakuutuksia verrata sijoituksiin eikä säästämiseen

        Jos joskus luet syvemmin talousaiheisia foorumeita kuin suomi24:sta, niin huomaat, että muitakin vakuutuksia verrataan säästämiseen varsin tiheään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos joskus luet syvemmin talousaiheisia foorumeita kuin suomi24:sta, niin huomaat, että muitakin vakuutuksia verrataan säästämiseen varsin tiheään.

        No juu, on olemassa kyllä erilaisia säästövakuutuksia. Säästöhenkivakuutus mm.
        Näitä voi tietysti verrata muuhun sijoittamiseen tai säästämiseen.
        Eipä taida silti muuttaa sitä em kirjoituksessani ollut ydinhuomiota....


      • Anonyymi

        Listasi on tosin virheellinen siinä mielessä, että liikennevakuutus on pakollinen ja ilman sitä autolla ajaminen on laitonta. Joten tätä ei voi korvata säästämälle toisin kuin muita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan. Monesti onkin niin, että tavaraa vakuutetaan kyllä täysarvosta ja kattavasti, mutta yrittäjä jättää itsensä ja perheensä vakuuttamisen retuperälle. Kovasti arvioidaan YEL:n kannattavuutta ja kritisoidaan sitä, mutta harvemmn muiden vakuutusten. Eikä muita vakuutuksia verrata sijoituksiin eikä säästämiseen

        Olen nähnyt paljonkin kriittisiä tekstejä vakuutuksista ja niiden turhuudesta. Esimerkiksi vanhassa autossa ei kannata olla kuin pakollinen liikennevakuutus (ilman vakuutusta ajaminen on laitonta), henkivakuutus on yleensä pelkkää rahan haaskaamista, tavaraa ei kannata vakuuttaa täydestä arvosta jne. Valtaosa vakuutuksista on täysin turhia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen nähnyt paljonkin kriittisiä tekstejä vakuutuksista ja niiden turhuudesta. Esimerkiksi vanhassa autossa ei kannata olla kuin pakollinen liikennevakuutus (ilman vakuutusta ajaminen on laitonta), henkivakuutus on yleensä pelkkää rahan haaskaamista, tavaraa ei kannata vakuuttaa täydestä arvosta jne. Valtaosa vakuutuksista on täysin turhia.

        Autovakuutuksissa on se huono puoli yhtiöt laskeeauton arvon allen käyvän arvon jos vahinko satuu, Siksi saattaa olla edullisempiu ottaa se riski itselle, Tämähän on riskin arviointia


    • Anonyymi

      Sinulla on näköjään tuo yleinen harhaluulo, ettei työeläkevakuutuksesta leski ja lapset hyötyisi mitään. Kyllä he hyötyvät perhe-eläkkeenä eli pääsääntöisesti työeläkkeesi, jos menehdyt ’ennenaikojasi’, jaetaan heidän kesken.
      Se kuitenkin on totta, ettei myöskään jälkeläisesi pääse työeläkkeelläsi rikastumaan, kuten et sinä itsekään. Se on tarkoitettukin selviytymistä varten suhteutettuna työaikaiseen elintasoosi. Siinä se toimii hyvin.

      • Anonyymi

        Avovaimo, täysi-ikäiset lapset, kummityttö, jne. eivät hyödy mitenkään työeläkevakuutuksestasi. Säästetyt varat sen sijaan auttavat ketä tahansa testamentissasi tai säästövakuutuksen ehdoissa tahtomaasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avovaimo, täysi-ikäiset lapset, kummityttö, jne. eivät hyödy mitenkään työeläkevakuutuksestasi. Säästetyt varat sen sijaan auttavat ketä tahansa testamentissasi tai säästövakuutuksen ehdoissa tahtomaasi.

        Eihän YEL-vakuutus keneltäkään kaikkia rahoja vie. Rahaa jää sijoitettavaksi myös muualle, josta kummit ja serkut sitten saavat rahaa, jos vainaja niin tahtoo.

        Vaikka olisi yrittäjyysuransa kohtalaisen menestyväkin yrittäjä, niin ehtoopuolta kohden aika monilta yritystoiminta kuitenkin pienenee vuosi vuodelta. Lopulta eläkeiässä pitää tosiasiana todeta, että eihän siitä firmaa realisoitaessa jää kuin 40...100 tonnia rahaa kouraan. Ei se kovin kaua auta.

        Loppuelämän tuki ja turva on viime kädessä kuitenkin siinä vuosikymmeniä maksetussa YEL-eläkkeessä.


      • Anonyymi

        Aviopuoliso ei saa paljoakaan, ellei hänen oma laskennallinen eläke (todellinen tai nyt työkyvyttömäksi jäävänä laskettu) ole huomattavasti pienempi kuin kuolleen. Ääritapauksessakin leski saa vain puolet kuolleen eläkkeestä.

        Kotona asuvat alle 18 vuotiaat lapset voivat saada merkittävästi lapseneläkettä. Jos tällaisia lapsia on 2 tai enemmän, saa perhe kokonaisuudessaan koko kuolleen eläkkeen, mutta lesken osuudesta lasketaan pois hänen omasta eläkkeestä riippuva summa.

        Eläkkeen saaminen täysmääräisenä ei toteudu koskaan. Ääritapauksessa (4 tai useampi alle 18 v kotona asuva lapsi ja leskellä ei edes takuueläkettä laskennallisesti) voi saada 11/12. Mutta tuokin siis tippuu puoleen, kun kaikki lapset ovat 18 tai muuttaneet pois.

        Jos lesken oma laskennallinen eläke on hiukan suuremi, ei hän saa mitään. Tasan samalla saa vielä hiukan (362 €/kk, ei riipu eläkkeen määrästä).

        Täältä löytyy lukuja: https://www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas/tietoa-elakkeista/lesken-ja-lapsen-perhe-elake/

        Leskeneläke on siis nykyään varsin heikko. Perhe-eläke vielä aika hyvä, jos lapsia on useampia alle 18 v ja kotona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän YEL-vakuutus keneltäkään kaikkia rahoja vie. Rahaa jää sijoitettavaksi myös muualle, josta kummit ja serkut sitten saavat rahaa, jos vainaja niin tahtoo.

        Vaikka olisi yrittäjyysuransa kohtalaisen menestyväkin yrittäjä, niin ehtoopuolta kohden aika monilta yritystoiminta kuitenkin pienenee vuosi vuodelta. Lopulta eläkeiässä pitää tosiasiana todeta, että eihän siitä firmaa realisoitaessa jää kuin 40...100 tonnia rahaa kouraan. Ei se kovin kaua auta.

        Loppuelämän tuki ja turva on viime kädessä kuitenkin siinä vuosikymmeniä maksetussa YEL-eläkkeessä.

        Jos pyörittää yritystä esim 25 v eikä siitä jää kuin 40-100 k ei kannata yrittää . Silloin kannattaa mennä vieraalle töihin .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän YEL-vakuutus keneltäkään kaikkia rahoja vie. Rahaa jää sijoitettavaksi myös muualle, josta kummit ja serkut sitten saavat rahaa, jos vainaja niin tahtoo.

        Vaikka olisi yrittäjyysuransa kohtalaisen menestyväkin yrittäjä, niin ehtoopuolta kohden aika monilta yritystoiminta kuitenkin pienenee vuosi vuodelta. Lopulta eläkeiässä pitää tosiasiana todeta, että eihän siitä firmaa realisoitaessa jää kuin 40...100 tonnia rahaa kouraan. Ei se kovin kaua auta.

        Loppuelämän tuki ja turva on viime kädessä kuitenkin siinä vuosikymmeniä maksetussa YEL-eläkkeessä.

        Jos yritystoiminta pienenee vuosi vuodelta, ei luultavasti koskaan ole erityisen menestynyt. Menestyneellä yrityksellä on muitakin työtekijöitä/kumppaneita eikä ole riippuvainen yhdestä. Toki yhden ihmisen yrityskin voi tehdä riittävästi rahaa, mutta yhden ihmisen yritys ei ole koskaan suuri tai menestynyt.

        Ja jos yrityksellä kerran on mennyt hyvin niin miksi ei silloin ole säästetty tai sijoitettu rahaa? Jos rahaa ei ole kyennyt säästämään, kertoo tuo lähinnä typeryydestä. Oli YEL:iä tai ei, kannattaa silti aina laittaa osa rahasta säästöön. Jopa siivoojan palkalla saa työuran aikana kevyesti satoja tonneja säästöön, joten miten ei "menestynyt" yrittäjä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos yritystoiminta pienenee vuosi vuodelta, ei luultavasti koskaan ole erityisen menestynyt. Menestyneellä yrityksellä on muitakin työtekijöitä/kumppaneita eikä ole riippuvainen yhdestä. Toki yhden ihmisen yrityskin voi tehdä riittävästi rahaa, mutta yhden ihmisen yritys ei ole koskaan suuri tai menestynyt.

        Ja jos yrityksellä kerran on mennyt hyvin niin miksi ei silloin ole säästetty tai sijoitettu rahaa? Jos rahaa ei ole kyennyt säästämään, kertoo tuo lähinnä typeryydestä. Oli YEL:iä tai ei, kannattaa silti aina laittaa osa rahasta säästöön. Jopa siivoojan palkalla saa työuran aikana kevyesti satoja tonneja säästöön, joten miten ei "menestynyt" yrittäjä?

        Juuri näin


    • Anonyymi

      Tuota YEL:stä säästyneiden rahojen sijoitusta miettiessä kannattaa muistaa, että YELin maksaa yleensä yritys ja se saa vähentää sen verotuksessa. Jos tuon jättää maksamatta, on raha vasta yrityksen tilillä ja siitä menee 20% heti yhteisöveroa. Ennen kuin tuo raha on omalla tilillä, josta voi tehdä sijoituksia, pitää vielä maksaa henkilökohtaista tuloveroa. Tuo pitää laskea marginaaliverotuksen mukaan, jolloin kokonaisuudessaan omalle tilille tuskin tulee yli puolet säästetystä YEL-maksusta.

      Tuosta voi sitten yrittää pähkäillä millaista tuottoa pitäisi omalle sijoituksella saada ja jotenkin vielä vertailla miten tuosta menee nyt ja tulevaisuudessa veroa verrattuna YEL-maksulla kasvaneen eläkkeen verotukseen tulevaisuudessa.

      Eikä pidä unohtaa YEL-työtulon vakuutusosaa, jolla saa työkyvyttömyyseläkkeen, sairauskorvaukset jne.

      Ei ihan helppo ole vertailu!

      • Anonyymi

        Yel maksut ja maksuista kertyneet hyödyt on laillistettu ryöstö .
        Maksuprosentti on jotain 25% arvioidusta työtulosta ja
        Eläkekertymä maksajalle 1,5 % . Tuon erotuksen kun pistää
        sijoituksiin niin pärjää hyvin. Esim 30 k arvioitu palkka niin maksut
        7,5k itse pudottaisin Yellin minimiin ja sijoittaisin sen erotuksen mikä
        olisi tässä tapauksessa helposti 5 k / v . Korkoa korolle ilmiöllä jos on yrittäjänä
        esim 25 v niin yrityksen sijoituksissa ihan hyvä potti .
        Sijoitusvarallisuus nostaa kuitenkin yrityksen vapaata pääomaa ja osinkoina voi nostaa
        enemmän. Osingot kun sijoittaa samalla korkoa korolle periaatteella niin eläkkeellä
        on ihan hyvä olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yel maksut ja maksuista kertyneet hyödyt on laillistettu ryöstö .
        Maksuprosentti on jotain 25% arvioidusta työtulosta ja
        Eläkekertymä maksajalle 1,5 % . Tuon erotuksen kun pistää
        sijoituksiin niin pärjää hyvin. Esim 30 k arvioitu palkka niin maksut
        7,5k itse pudottaisin Yellin minimiin ja sijoittaisin sen erotuksen mikä
        olisi tässä tapauksessa helposti 5 k / v . Korkoa korolle ilmiöllä jos on yrittäjänä
        esim 25 v niin yrityksen sijoituksissa ihan hyvä potti .
        Sijoitusvarallisuus nostaa kuitenkin yrityksen vapaata pääomaa ja osinkoina voi nostaa
        enemmän. Osingot kun sijoittaa samalla korkoa korolle periaatteella niin eläkkeellä
        on ihan hyvä olla.

        Minimi-YELillä ei tee yhtään mitään. Ei kerry eläkettä eikä saa mitään vakuutusetua. Kannattaa siis irtisanoa YEL kokonaan tai maksaa kunnolla.

        Tuosta 5 k/v erotuksesta menee yhteisövero eli sijoitettavaa jää vain 4 k/v. Samoin sijoitusten tuotosta menee vero. Sitten jotenkin pitää eläkkeellä saada yritykseen kertynyt omaisuus itselle, josta menee vero.

        Pitää myös huomata, että yrityksen sijoituksissa on jonkinlainen riski siitä, että yritys menee nurin ja varat menetetään. Riippuu tietysti alasta ja yrittäjästä millainen riski tuohon on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yel maksut ja maksuista kertyneet hyödyt on laillistettu ryöstö .
        Maksuprosentti on jotain 25% arvioidusta työtulosta ja
        Eläkekertymä maksajalle 1,5 % . Tuon erotuksen kun pistää
        sijoituksiin niin pärjää hyvin. Esim 30 k arvioitu palkka niin maksut
        7,5k itse pudottaisin Yellin minimiin ja sijoittaisin sen erotuksen mikä
        olisi tässä tapauksessa helposti 5 k / v . Korkoa korolle ilmiöllä jos on yrittäjänä
        esim 25 v niin yrityksen sijoituksissa ihan hyvä potti .
        Sijoitusvarallisuus nostaa kuitenkin yrityksen vapaata pääomaa ja osinkoina voi nostaa
        enemmän. Osingot kun sijoittaa samalla korkoa korolle periaatteella niin eläkkeellä
        on ihan hyvä olla.

        Kyllä, noin se menee, kun sijoitukset onnistuvat mukavasti ja terveenä pysyy. Vakuutus on aina tappiollinen säästämiseen ja useinmiten myös sijoittamiseen verrattuna.
        Ei vakuutusta kannata mitään vastaan koskaan ottaa, jos lähtee siitä ettei mitään ikävää koskaan tapahdu ja sitä vertaa vuosikymmeniä jatkuvaan säästämiseen.

        Tilannehan on tietysti aivan toinen, jos homma ei niin sanotusti ’menekään putkeen’. Sairastut, loukkaannut, sijoitukset epäonnistuvat, säästöjä ei olekaan syystä tai toisesta kasaan tarpeeksi korvaustapahtuman (esim aikaistuneen eläketapahtuman sairauden, loukkaantumisen) sattuessa. Vaikkapa pysyvä työkyvyttömyys 30-vuotiaana, aika harvalla on tuossa iässä vielä kertynyt tarpeeksi varallisuutta loppuelämää varten.
        Silloin yel-vakuutus on erittäinkin tarpeellinen, joskus jopa edellytys edes jonkintasoiseen selviytymiseen. Tietysti työkyvyttömyyseläkkeen suuruus, kuten myös sairauspäivärahakin ensialkuun, riippuu minkä tasoinen yel-vakuutus on tullut otettua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, noin se menee, kun sijoitukset onnistuvat mukavasti ja terveenä pysyy. Vakuutus on aina tappiollinen säästämiseen ja useinmiten myös sijoittamiseen verrattuna.
        Ei vakuutusta kannata mitään vastaan koskaan ottaa, jos lähtee siitä ettei mitään ikävää koskaan tapahdu ja sitä vertaa vuosikymmeniä jatkuvaan säästämiseen.

        Tilannehan on tietysti aivan toinen, jos homma ei niin sanotusti ’menekään putkeen’. Sairastut, loukkaannut, sijoitukset epäonnistuvat, säästöjä ei olekaan syystä tai toisesta kasaan tarpeeksi korvaustapahtuman (esim aikaistuneen eläketapahtuman sairauden, loukkaantumisen) sattuessa. Vaikkapa pysyvä työkyvyttömyys 30-vuotiaana, aika harvalla on tuossa iässä vielä kertynyt tarpeeksi varallisuutta loppuelämää varten.
        Silloin yel-vakuutus on erittäinkin tarpeellinen, joskus jopa edellytys edes jonkintasoiseen selviytymiseen. Tietysti työkyvyttömyyseläkkeen suuruus, kuten myös sairauspäivärahakin ensialkuun, riippuu minkä tasoinen yel-vakuutus on tullut otettua.

        Tuota, yrittäjille on kyllä työkyvyttömyysvakuutus ihanerikseen, eikä se liity YEL:iin mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minimi-YELillä ei tee yhtään mitään. Ei kerry eläkettä eikä saa mitään vakuutusetua. Kannattaa siis irtisanoa YEL kokonaan tai maksaa kunnolla.

        Tuosta 5 k/v erotuksesta menee yhteisövero eli sijoitettavaa jää vain 4 k/v. Samoin sijoitusten tuotosta menee vero. Sitten jotenkin pitää eläkkeellä saada yritykseen kertynyt omaisuus itselle, josta menee vero.

        Pitää myös huomata, että yrityksen sijoituksissa on jonkinlainen riski siitä, että yritys menee nurin ja varat menetetään. Riippuu tietysti alasta ja yrittäjästä millainen riski tuohon on.

        YEL:ie ei voi kokonaan irtisanoa, se on lakisääteinen, jos on vähänkään oikeaa liikevaihtoa.
        Myös YEL on epävarma sijoitus, tai oikeammin hatara lupaus tulevasta eläkkeestä, jossa nyt maksetuilla maksuilla saa kenties jonkinmoisen eläkkeen tai sitten ei. Sääntöjä on muutettu matkan varrella ja tullaan taatusti muuttamaan uudelleenkin.

        YEL:istä saatavasta eläkkeestä menee veroa enemmän kuin hiukkaakaan verosuunnitelluista sijoituksista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        YEL:ie ei voi kokonaan irtisanoa, se on lakisääteinen, jos on vähänkään oikeaa liikevaihtoa.
        Myös YEL on epävarma sijoitus, tai oikeammin hatara lupaus tulevasta eläkkeestä, jossa nyt maksetuilla maksuilla saa kenties jonkinmoisen eläkkeen tai sitten ei. Sääntöjä on muutettu matkan varrella ja tullaan taatusti muuttamaan uudelleenkin.

        YEL:istä saatavasta eläkkeestä menee veroa enemmän kuin hiukkaakaan verosuunnitelluista sijoituksista.

        Jos lain mukaan mennään, pitää YEL-työtulo vastata todellista työpanoksen arvoa. Siis ei voi olla minimissä, jos tekee edes puolipäiväisesti töitä yrityksen eteen. Jos ei mennä lain mukaan, voi sitten YEL-työtulon aivan yhtä hyvin laittaa 7000 kuin 8000 euroon. 7000 eurolla ei tarvitse eikä voi vakuutusta ottaa.

        Voi tietysti olla, että vakuutusyhtiöt ja ehkä viranomaisetkin soittelevat/kirjoittelevat enemmän perään ilman YELiä kuin 8000 euron työtulon minimi-YELillä, mutta aivan yhtä laillista/laitonta molemmat ovat.

        Jos on oikeaa liikevaihtoa, on aivan selvää, että osaamista tai työpanosta on sen verran, että oikein määritelty YEL-työtulo on kymmeniä tuhansia euroja. Vai voisitko palkata jonkun hoitamaan yrityksesi n. 5 tonnilla/vuosi ja olla tekemättä itse mitään tuloksen kärsimättä? Sitähän tuo 8000 YEL-työtulo tarkoittaa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        YEL:ie ei voi kokonaan irtisanoa, se on lakisääteinen, jos on vähänkään oikeaa liikevaihtoa.
        Myös YEL on epävarma sijoitus, tai oikeammin hatara lupaus tulevasta eläkkeestä, jossa nyt maksetuilla maksuilla saa kenties jonkinmoisen eläkkeen tai sitten ei. Sääntöjä on muutettu matkan varrella ja tullaan taatusti muuttamaan uudelleenkin.

        YEL:istä saatavasta eläkkeestä menee veroa enemmän kuin hiukkaakaan verosuunnitelluista sijoituksista.

        Mainitsit tuon YEL-työtulon 30 000. Sillä saa eläkettä enimmillään n. 20 000 vuodessa jolloin veroa menisi nyt 18%. Ei ihan helpolla saa sijoituksista tuloja noin alhaisella verotuksella. 40 000 vuosieläkkeelläkin verotus on vasta 30% eli sama kuin pääomatulojen verotus 30 000 saakka.

        https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Elakkeensaajan-veroprosentit/#a4c54d0e

        Se miten noita verotetaan 20 tai 40 vuoden päästä on vain arvailujen varassa. Samoin tietysti eläkelakien muutokset, sijoitusten tuotot ja inflaatio.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        YEL:ie ei voi kokonaan irtisanoa, se on lakisääteinen, jos on vähänkään oikeaa liikevaihtoa.
        Myös YEL on epävarma sijoitus, tai oikeammin hatara lupaus tulevasta eläkkeestä, jossa nyt maksetuilla maksuilla saa kenties jonkinmoisen eläkkeen tai sitten ei. Sääntöjä on muutettu matkan varrella ja tullaan taatusti muuttamaan uudelleenkin.

        YEL:istä saatavasta eläkkeestä menee veroa enemmän kuin hiukkaakaan verosuunnitelluista sijoituksista.

        Eihän YEL on sijoitus. Eikä myöskään säästötili.

        Ei, se on vakuutus. Se kattaa koko vanhuutesi kuolemaasi asti, kun jäät eläkkeelle. Sen lisäksi se vakuuttaa myös yrittäjäaikasi ajan mahdollisen työkyvyttömyyden ja lisäksi on muitakin etuja. Se ei ole keino vaurastua, kuten sijoitukset ja säöstäminen.

        Tulevaisuus on aina epävarmaa kaikilta osin. Kaikkia elämänaloja koskevat lait ja säännöt voivat muuttua ja muuttuvat varmasti. Yel ei ole tässä mikään poikkeus, vaikka se lieneekin yksi varmimmin turvatuista. Kertynyt ansaittu ’eläkepääomasi’ katsotaan kuuluvaksi perustuslain omaisuuden suojan piiriin. Takautuvasti ei siihen puututa kovin helposti, koska Suomessa ei takautuvaa lainsäädäntöä laadita.

        Ei sinulla ole mitään takeita säästösi ja sijoituksiesikaan tulevaisuudesta ja niiden odotusarvoista, ’lupauksista’. Yhtälailla lainsäädännöllä voidaan muuttaa niidenkin kohtelua, käytännössä varmaan helpomminkin. Tuotot ja lupaukset niillä vasta vasta hataria ovatkin, eikä niillä ole mitään omaisuuden perustuslakitasoita suojaa Kyllä verottaja ottaa niistäkin osansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuota, yrittäjille on kyllä työkyvyttömyysvakuutus ihanerikseen, eikä se liity YEL:iin mitenkään.

        Kyllä kai kaikkiin, tai ainakin lähes kaikkiin, tilanteisiin löytyy myös erillisiä vakuutuksia. Myös vapaaehtoisia vanhuuseläkkeitä löytyy.

        Yel on kuitenkin lakisääteinen työeläkevakuutus ja siihen sisältyy vanhuuseläkkeen lisäksi myös työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke jne useita eläkelajeja.

        Yel-työtulon perusteella määritetään myös sairauspäivärahasi. Siihenkin kyllä saa erillisen vakuutuksen lisäksi.

        Aina voi miettiä kuinka paljon erillisiä vakuutuksia kannattaa ottaa. Nekään eivät ole ilmaisia ja varsinkin, jos verrataan niiden katravuutta yel:n kattavuuteen, niin hinta-laatu -suhde onkin jo ihan toisenlainen kuin äkkiä saattaa näyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mainitsit tuon YEL-työtulon 30 000. Sillä saa eläkettä enimmillään n. 20 000 vuodessa jolloin veroa menisi nyt 18%. Ei ihan helpolla saa sijoituksista tuloja noin alhaisella verotuksella. 40 000 vuosieläkkeelläkin verotus on vasta 30% eli sama kuin pääomatulojen verotus 30 000 saakka.

        https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Elakkeensaajan-veroprosentit/#a4c54d0e

        Se miten noita verotetaan 20 tai 40 vuoden päästä on vain arvailujen varassa. Samoin tietysti eläkelakien muutokset, sijoitusten tuotot ja inflaatio.

        En ole katsonut paljon sillä 30 k työtulolla eläkettä saa , mutta jos maksut
        On tuon arvion mukaan esim 7,5 k x yrittämisen esimerkki aika 25 v niin maksat
        187500€ indeksikorotukset. Tuosta summasta itselle kertyy eläkettä 1,5 % ja
        loppusumma menee muiden eläkkeisiin.
        Vanhan yrittäjänä otin aikanaan eläkevakuutuksen jonka maksut saa vähentää
        yrityksen tuloksesta. Se on korvaava ratkaisu Yel vakuutuksille. Paremmin se vapaaehtoinen on tuottanut kuin Yelli olisi .Tosin vaatii sijoitusten seurantaa ja rahastojen vaihtoja aika ajoin. Tapaturma , keskeytys,
        sairaus ja hoitokuluvakuutukset korvaa menetetyt sairaus ym kulut tarvittaessa.
        Kun firma tekee tulosta on mielestäni järkevämpää sijoittaa varat vanhuuden varalle
        Ennen kuin ostelee turhaa tavaraa mitä ei loppupeleissä tarvitse.
        Kun saavuttaa eläkeiän niin purkaa firman ja syö sen pois .

        Kaksikymmentä vuotta näin olen tehnyt enkä tule tarvitsemaan koko
        Yel eläkettä kun eläkeaika koittaa.

        Yhteishyvä sanaa entunne enkä aio siihen tutustua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole katsonut paljon sillä 30 k työtulolla eläkettä saa , mutta jos maksut
        On tuon arvion mukaan esim 7,5 k x yrittämisen esimerkki aika 25 v niin maksat
        187500€ indeksikorotukset. Tuosta summasta itselle kertyy eläkettä 1,5 % ja
        loppusumma menee muiden eläkkeisiin.
        Vanhan yrittäjänä otin aikanaan eläkevakuutuksen jonka maksut saa vähentää
        yrityksen tuloksesta. Se on korvaava ratkaisu Yel vakuutuksille. Paremmin se vapaaehtoinen on tuottanut kuin Yelli olisi .Tosin vaatii sijoitusten seurantaa ja rahastojen vaihtoja aika ajoin. Tapaturma , keskeytys,
        sairaus ja hoitokuluvakuutukset korvaa menetetyt sairaus ym kulut tarvittaessa.
        Kun firma tekee tulosta on mielestäni järkevämpää sijoittaa varat vanhuuden varalle
        Ennen kuin ostelee turhaa tavaraa mitä ei loppupeleissä tarvitse.
        Kun saavuttaa eläkeiän niin purkaa firman ja syö sen pois .

        Kaksikymmentä vuotta näin olen tehnyt enkä tule tarvitsemaan koko
        Yel eläkettä kun eläkeaika koittaa.

        Yhteishyvä sanaa entunne enkä aio siihen tutustua.

        Voihan laskea näinkin:
        30.000€/vuosi tekee 1,5% karttumalla noin 450€ eläkettä/vuosi ja edelleen 25 vuodessa olet ansainnut 11250€/vuosi eläkettä loppuiäksesi
        Jos olet eläkkeellä 20 vuotta, niin summa on 225000€ yhteensä
        Jos 10 vuotta, niin 112500€
        Jos15 vuotta, niin 168750€
        Keskimäärin eläkkeellä ollaan lähes 20 vuotta.

        Tuon lisäksi olet koko tuon 25 vuotta ollut vakuutettuna työkyvyttömyyden, perhe-eläkkeen jne osaltakin. Ei sitäkään voi edellyttää saavansa ilmaiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole katsonut paljon sillä 30 k työtulolla eläkettä saa , mutta jos maksut
        On tuon arvion mukaan esim 7,5 k x yrittämisen esimerkki aika 25 v niin maksat
        187500€ indeksikorotukset. Tuosta summasta itselle kertyy eläkettä 1,5 % ja
        loppusumma menee muiden eläkkeisiin.
        Vanhan yrittäjänä otin aikanaan eläkevakuutuksen jonka maksut saa vähentää
        yrityksen tuloksesta. Se on korvaava ratkaisu Yel vakuutuksille. Paremmin se vapaaehtoinen on tuottanut kuin Yelli olisi .Tosin vaatii sijoitusten seurantaa ja rahastojen vaihtoja aika ajoin. Tapaturma , keskeytys,
        sairaus ja hoitokuluvakuutukset korvaa menetetyt sairaus ym kulut tarvittaessa.
        Kun firma tekee tulosta on mielestäni järkevämpää sijoittaa varat vanhuuden varalle
        Ennen kuin ostelee turhaa tavaraa mitä ei loppupeleissä tarvitse.
        Kun saavuttaa eläkeiän niin purkaa firman ja syö sen pois .

        Kaksikymmentä vuotta näin olen tehnyt enkä tule tarvitsemaan koko
        Yel eläkettä kun eläkeaika koittaa.

        Yhteishyvä sanaa entunne enkä aio siihen tutustua.

        Onko ottamasi vapaaehtoinen eläkevakuutus määräaikainen, esim 5 vuotta voit saada siitä eläkettä? YEL:ssähän ei ole mitään aikarajoitetta maksettavalle eläkkeelle.
        Miksi et saisi vähentää verotuksessa myös YEL-vakuutusmaksuja?

        Laskepa vapaaehtoisesta eläkevakuutuksestasikin miltä siinä maksettujen vakuutusmaksujen ja ehtojen mukaisen tulevan eläkkeesi suhde näyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan laskea näinkin:
        30.000€/vuosi tekee 1,5% karttumalla noin 450€ eläkettä/vuosi ja edelleen 25 vuodessa olet ansainnut 11250€/vuosi eläkettä loppuiäksesi
        Jos olet eläkkeellä 20 vuotta, niin summa on 225000€ yhteensä
        Jos 10 vuotta, niin 112500€
        Jos15 vuotta, niin 168750€
        Keskimäärin eläkkeellä ollaan lähes 20 vuotta.

        Tuon lisäksi olet koko tuon 25 vuotta ollut vakuutettuna työkyvyttömyyden, perhe-eläkkeen jne osaltakin. Ei sitäkään voi edellyttää saavansa ilmaiseksi.

        Totta tuokin , mutta itse lasken sen vähän toisin.

        Vapaaehtoinen eläkevakuutus josta hyöty itselle

        Maksu maksimin mukaan 8499 € /v maksuaika 25 v

        Takaisinmaksun voi säätää 6-12 v. Eläkeikä 62v.

        Maltillisella 4% tuotolla säästöt 384000€
        Eläkkeenmaksu 4000€/ kk maksuaika 10v
















        Pikkasen parempi tuotto 6 % . Säästöt 525 400 €
        Eläkkeenmaksu 5000€/ kk maksuaika 12 v.

        Toistaiseksi aikataulussa mennään ja 19 v menty.

        Ei isoja sairauksia ja jos tulee niin sairauskuluvakuutuksen pitäisi hoitaa.
        Toiminnan keskeytysvakuutus takaa 100€/ vrk jos tulee isompaa remppaa.

        Yellillä samoissa niin konkurssi tulisi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mainitsit tuon YEL-työtulon 30 000. Sillä saa eläkettä enimmillään n. 20 000 vuodessa jolloin veroa menisi nyt 18%. Ei ihan helpolla saa sijoituksista tuloja noin alhaisella verotuksella. 40 000 vuosieläkkeelläkin verotus on vasta 30% eli sama kuin pääomatulojen verotus 30 000 saakka.

        https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Elakkeensaajan-veroprosentit/#a4c54d0e

        Se miten noita verotetaan 20 tai 40 vuoden päästä on vain arvailujen varassa. Samoin tietysti eläkelakien muutokset, sijoitusten tuotot ja inflaatio.

        Mää en kyllä ole maininnut työtulon määristä yhtään mitään. Älä sekoita kirjoittajia :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta tuokin , mutta itse lasken sen vähän toisin.

        Vapaaehtoinen eläkevakuutus josta hyöty itselle

        Maksu maksimin mukaan 8499 € /v maksuaika 25 v

        Takaisinmaksun voi säätää 6-12 v. Eläkeikä 62v.

        Maltillisella 4% tuotolla säästöt 384000€
        Eläkkeenmaksu 4000€/ kk maksuaika 10v
















        Pikkasen parempi tuotto 6 % . Säästöt 525 400 €
        Eläkkeenmaksu 5000€/ kk maksuaika 12 v.

        Toistaiseksi aikataulussa mennään ja 19 v menty.

        Ei isoja sairauksia ja jos tulee niin sairauskuluvakuutuksen pitäisi hoitaa.
        Toiminnan keskeytysvakuutus takaa 100€/ vrk jos tulee isompaa remppaa.

        Yellillä samoissa niin konkurssi tulisi

        Kyllähän se noin lienee.
        Onhan tuo hieman kalliimpi kuin em YEL. Se on määräaikainen 6-12 vuotta. Tuolla tuotto-oletuksella siitä saa sinun laskelmasi mukaan todella hyvän eläkkeen tuolle määräajalle. Jos oletukset toteutuvat. Nykyisin nuo tuottoprosentit ovat aika kovia, mutta kysehän on pitkäaikaisesta säästöstä.
        Määräajan jälkeen, jos vielä on tässä ulottuvuudessa tallaamassa, tilanne muuttuu, mutta eiköhän tuosta märräaikaisesta eläkkeestä jää jotain sen jälkeisille vuosillekin.

        Sinulla on sius tuon eläkevakuutuksen rinnalla täydentäviä vakuutuksia. Niistä kustannuksista et maininnut.
        Sairaskuluvakuutus korvaa sairaskulut, keskeytysvakuutus toiminnan keskeytymisen kustannukset. Näitähän ei YEL korvaakaan. Onko niissä kattoa?

        Korvaako joku vakuutuksistasi mahdollisen pysyvän työkyvyttömyyden? Mikäs sen kustannus? YEL:ssä on tämä vakuutus mukana kustannuksissa ja se on niinikään ajallisesti rajoittamaton tarvittaessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän se noin lienee.
        Onhan tuo hieman kalliimpi kuin em YEL. Se on määräaikainen 6-12 vuotta. Tuolla tuotto-oletuksella siitä saa sinun laskelmasi mukaan todella hyvän eläkkeen tuolle määräajalle. Jos oletukset toteutuvat. Nykyisin nuo tuottoprosentit ovat aika kovia, mutta kysehän on pitkäaikaisesta säästöstä.
        Määräajan jälkeen, jos vielä on tässä ulottuvuudessa tallaamassa, tilanne muuttuu, mutta eiköhän tuosta märräaikaisesta eläkkeestä jää jotain sen jälkeisille vuosillekin.

        Sinulla on sius tuon eläkevakuutuksen rinnalla täydentäviä vakuutuksia. Niistä kustannuksista et maininnut.
        Sairaskuluvakuutus korvaa sairaskulut, keskeytysvakuutus toiminnan keskeytymisen kustannukset. Näitähän ei YEL korvaakaan. Onko niissä kattoa?

        Korvaako joku vakuutuksistasi mahdollisen pysyvän työkyvyttömyyden? Mikäs sen kustannus? YEL:ssä on tämä vakuutus mukana kustannuksissa ja se on niinikään ajallisesti rajoittamaton tarvittaessa.

        Ei kai tuota voi sanoa kalliimmaksi kuin YEL? Itse maksan YEListä enemmän kuin 8500/v. Onko siinä järkeä vai ei? En tiedä.

        Eikös noissa vapaaehtoisissa ole myös ongelmana se, ettei se turvaa kuolemalta eikä myöskään työkyvyttömyydeltä. Vai rakentaako joku vakuutuksesi sinulle sekä lopun työiän korvaukset että eläkkeen? Mitä se vakuutus maksaa? Saako puolisosi tai lapsesi jotain, jos kuolet? Tuokin kai vaatii vakuutuksen. Mitä se maksaa. Eipä toki YEL;kään paljoa perheelle jätä.

        Sijoituksiin verratessa pitää myös muistaa inflaatio ja elintason nousu. YEL:n tuomat eläkkeet nousevat indeksillä, joka on noihin sidottu, siis enemmän kuin inflaatio, jos elintaso nousee. Sijoitukselle laskettu tuotto tai edes realituotto ei ole vertailukelpoinen.

        YEL ei ole lainkaan sijoitus. Sillähän maksetaan nyt eläkkeellä olevien vakuutuksia ja se sisältää lupauksen, että tuleva sukupolvi maksaa vastavuoroisesti sinun eläkkeesi. Lisäksi tuo sairaus- ja työkyvyttömyysturva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän se noin lienee.
        Onhan tuo hieman kalliimpi kuin em YEL. Se on määräaikainen 6-12 vuotta. Tuolla tuotto-oletuksella siitä saa sinun laskelmasi mukaan todella hyvän eläkkeen tuolle määräajalle. Jos oletukset toteutuvat. Nykyisin nuo tuottoprosentit ovat aika kovia, mutta kysehän on pitkäaikaisesta säästöstä.
        Määräajan jälkeen, jos vielä on tässä ulottuvuudessa tallaamassa, tilanne muuttuu, mutta eiköhän tuosta märräaikaisesta eläkkeestä jää jotain sen jälkeisille vuosillekin.

        Sinulla on sius tuon eläkevakuutuksen rinnalla täydentäviä vakuutuksia. Niistä kustannuksista et maininnut.
        Sairaskuluvakuutus korvaa sairaskulut, keskeytysvakuutus toiminnan keskeytymisen kustannukset. Näitähän ei YEL korvaakaan. Onko niissä kattoa?

        Korvaako joku vakuutuksistasi mahdollisen pysyvän työkyvyttömyyden? Mikäs sen kustannus? YEL:ssä on tämä vakuutus mukana kustannuksissa ja se on niinikään ajallisesti rajoittamaton tarvittaessa.

        On niissä joku katto oltava enkä niitä tarkkaan muista . Oisiko sairaushoitokulujen osalta joku
        50 k hoitojen osalta . Muistaakseni päiväraha 100 € jollain 20 päivän omavastuulla .
        Siinä oli kattona 365 korvauspäivää max.

        Pysyvän työkyvyttömyyden korvaa ainakin yrittäjän tapaturmavakuutus siis tapaturman osalta. Taisi hoitokuluvakuutuksessakin olla joku osa siihen liittyvänä , mutta täytyypä tarkistaa.

        Vapaa-ajan vakuutuksissa on sitten lisä pysyvät työkyvyttömyydet ja kuolemanvaraturvat.

        Henkivakuutukset tulee vapaaehtoisen eläkevakuutuksen sivussa ja vapaa-ajan osalta kanssa.

        Jos heittää lusikat nurkkaan. Iin vaimo saa 150 k henkivakuutusta ja säästetyt eläkkeet toisin kuin Yellissä.

        Jos saisi jonkun vakavan sairauden niin en usko , että vakuutukset korvaisi nykyisellään.
        Silloin tulisi kynsille kunYelli on minimissä. Siltä osin riskillä mennään .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mää en kyllä ole maininnut työtulon määristä yhtään mitään. Älä sekoita kirjoittajia :)

        Pahoittelut. Puhelimessa liian pieni näyttö : )


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole katsonut paljon sillä 30 k työtulolla eläkettä saa , mutta jos maksut
        On tuon arvion mukaan esim 7,5 k x yrittämisen esimerkki aika 25 v niin maksat
        187500€ indeksikorotukset. Tuosta summasta itselle kertyy eläkettä 1,5 % ja
        loppusumma menee muiden eläkkeisiin.
        Vanhan yrittäjänä otin aikanaan eläkevakuutuksen jonka maksut saa vähentää
        yrityksen tuloksesta. Se on korvaava ratkaisu Yel vakuutuksille. Paremmin se vapaaehtoinen on tuottanut kuin Yelli olisi .Tosin vaatii sijoitusten seurantaa ja rahastojen vaihtoja aika ajoin. Tapaturma , keskeytys,
        sairaus ja hoitokuluvakuutukset korvaa menetetyt sairaus ym kulut tarvittaessa.
        Kun firma tekee tulosta on mielestäni järkevämpää sijoittaa varat vanhuuden varalle
        Ennen kuin ostelee turhaa tavaraa mitä ei loppupeleissä tarvitse.
        Kun saavuttaa eläkeiän niin purkaa firman ja syö sen pois .

        Kaksikymmentä vuotta näin olen tehnyt enkä tule tarvitsemaan koko
        Yel eläkettä kun eläkeaika koittaa.

        Yhteishyvä sanaa entunne enkä aio siihen tutustua.

        No, olet ihan ekana pyytämänsä sitä eläkettä kun sen aika koittaa. Nähty on nuo kohkaamiset ettei tartte eläkettä. Jos missä niin noissa eläkesäästämisissä on politiikan pelinappula toimineet: piti olla ansiotuloverotuksen, sitten eläketuloverotus, nyt pääomatuloverotus , prosentti yli 34%, - kun yli 30000/ vuosi! Huhun, ja säästötkin hupenee ja säästöihin tehdään kysymättä uusia sääntöjä, pakko nostaa tai nostorajoja, Onneksi pääsin eroon koko eläkesäästämistä- ja hienoa olla eläkeiässä ja tehdä hommia täysillä!

        Ihan oikeesti olen iloinen yelliläinen; sairaskarenssi yksi päivä ja saikkupäiviltä kunnon korvaus. Mukavasti korvaa nuo tapaturma yms vakuutukset. Matkavakuutuskin menee toiminnan vakuutuksen kyljessä. Pärjätty on näillä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No, olet ihan ekana pyytämänsä sitä eläkettä kun sen aika koittaa. Nähty on nuo kohkaamiset ettei tartte eläkettä. Jos missä niin noissa eläkesäästämisissä on politiikan pelinappula toimineet: piti olla ansiotuloverotuksen, sitten eläketuloverotus, nyt pääomatuloverotus , prosentti yli 34%, - kun yli 30000/ vuosi! Huhun, ja säästötkin hupenee ja säästöihin tehdään kysymättä uusia sääntöjä, pakko nostaa tai nostorajoja, Onneksi pääsin eroon koko eläkesäästämistä- ja hienoa olla eläkeiässä ja tehdä hommia täysillä!

        Ihan oikeesti olen iloinen yelliläinen; sairaskarenssi yksi päivä ja saikkupäiviltä kunnon korvaus. Mukavasti korvaa nuo tapaturma yms vakuutukset. Matkavakuutuskin menee toiminnan vakuutuksen kyljessä. Pärjätty on näillä!

        Hyvä jos pärjäät sillä Yellillä ja saat sairaspäivärahat ym.
        Yrittäjähän ei tosiasiassa sairaspäiviä vietä jollei ole jalka poikki tai jotain muuta vakavaa ja silloinkin voi tehdä osan töistä etänä.
        Itse en ole sairaspäivärahoja kysellyt kertaakaa
        Yrittäjäuran aikana vaikka olisin kuulemma niitä saanut. Yrittäjänä olen toiminut 19 v .
        Jos johonkin sairaspäivärahaan alkaa yrittäjänä
        tukeutumaan niin suosittelen menemään ulkopuoliselle töihin.
        Riippuu tietysti yrittämisestä , mutta jos pistää vaikka olkipukki myymälän Triplaan tai luomupuodin Rediin niin niitä sairaspäivärahoja hermojen menetyksen vuoksi tarvitaan.
        Kerkee sitä parit Yellit maksaa niin sas päivärahan.


        Mainitsit, että olisin ensimmäisenä pyytämässä
        Eläkettä. No, en ole .
        Voisin jo nyt jäädä pois töistä ja pärjäisin ihan hyvin ilman , että saisin penniäkään eläkettä.

        Sanoivat sillon 90 luvulla, että meillä oli lama eikä töitä kuulemma ollut. En viitsinyt jäädä kerjäämään niin lähdin Norjaan töihin , mutta nehän kuulemma maksoi oikein kotiin päivärahaa eikä olisi tarvinnut lähteä mihinkään.
        Jumalauta, kantoivat rahaa kotiin ! Hölmöhän sitä oli kun sinne lähti ja vielä niin nuorena ettei oikeen osannu mitään niin kaikki paskaduunit ne sitten anto eli ne mitä eivät itte viittineet tehdä. .
        Majottivatkin asuntovaunuun kun ei oikeen kämppiä kuulemma ollu vapaana, mutta oli siinä kassulämmitys. Sitä ihmettelin , että miksi sinne ei enempää tullu porukkaa kun ei Suomessa ollu niitä töitä , mutta se selvis myöhemmin kun kuulin , että ne kantaa rahaa kotiin.

        Hyviä sairaspäiväraha päiviä sinulle ja onnea yrittämiseen !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuota, yrittäjille on kyllä työkyvyttömyysvakuutus ihanerikseen, eikä se liity YEL:iin mitenkään.

        Kyllä liittyy vai tarkoitatko tapaturmaeläkettä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai tuota voi sanoa kalliimmaksi kuin YEL? Itse maksan YEListä enemmän kuin 8500/v. Onko siinä järkeä vai ei? En tiedä.

        Eikös noissa vapaaehtoisissa ole myös ongelmana se, ettei se turvaa kuolemalta eikä myöskään työkyvyttömyydeltä. Vai rakentaako joku vakuutuksesi sinulle sekä lopun työiän korvaukset että eläkkeen? Mitä se vakuutus maksaa? Saako puolisosi tai lapsesi jotain, jos kuolet? Tuokin kai vaatii vakuutuksen. Mitä se maksaa. Eipä toki YEL;kään paljoa perheelle jätä.

        Sijoituksiin verratessa pitää myös muistaa inflaatio ja elintason nousu. YEL:n tuomat eläkkeet nousevat indeksillä, joka on noihin sidottu, siis enemmän kuin inflaatio, jos elintaso nousee. Sijoitukselle laskettu tuotto tai edes realituotto ei ole vertailukelpoinen.

        YEL ei ole lainkaan sijoitus. Sillähän maksetaan nyt eläkkeellä olevien vakuutuksia ja se sisältää lupauksen, että tuleva sukupolvi maksaa vastavuoroisesti sinun eläkkeesi. Lisäksi tuo sairaus- ja työkyvyttömyysturva.

        Kyllä eläkkeet maksetaan kerätrystä rahastoista ja niiden tuotolla. Esim viime vuonna tuotoilla maksettiin puolet eläkkeistä ja toinen puoli rahastosta,Maksetut vakkutustulot rahastoitiin ja rahastot kasvoivat muistaakseni 5 miljardia. Kuitenkin tulevaisuudessa eläkemenot pienentyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä eläkkeet maksetaan kerätrystä rahastoista ja niiden tuotolla. Esim viime vuonna tuotoilla maksettiin puolet eläkkeistä ja toinen puoli rahastosta,Maksetut vakkutustulot rahastoitiin ja rahastot kasvoivat muistaakseni 5 miljardia. Kuitenkin tulevaisuudessa eläkemenot pienentyy.

        Viime vuonna eläkerahastot tuottivat poikkeuksellisen paljon hyvän pörssivuoden ansiosta. Keskimäärin tuotto on vain 1/3 tuosta, jos sitäkään.

        Tuotto sijoitettiin rahastoon. Eläkkeet maksettiin pääosin kerätyillä eläkemaksuilla. Pieni osa otettiin eläkerahastosta ja pieni osa valtion budjetista.

        https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/

        2018 eläkerahasto ei tuottanut lainkaan.
        https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Tyoelakkeiden-rahoitus-vuonna-2018.pdf&ved=2ahUKEwjHqpza6bzpAhXm0qYKHWFYCPgQFjADegQIBxAV&usg=AOvVaw0Y64VBV9RV_NQhl4fno1qu


    • Anonyymi

      >> Yel maksut ja maksuista kertyneet hyödyt on laillistettu ryöstö .
      Maksuprosentti on jotain 25% arvioidusta työtulosta >>

      Aivan yhtä kamalaa ryöstöä, kuin palkansaajien TyEL-maksut yhteensä, yli 25%. On se niin p--seestä, jos muutkin joutuvat maksamaan saman.

      • Anonyymi

        Josta työtekijän osuus 7,15 - 8,65 % . Loppuosuus on yrityksen maksettava osuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Josta työtekijän osuus 7,15 - 8,65 % . Loppuosuus on yrityksen maksettava osuus.

        Niin, palkastahan yritys maksaa 100%.
        Tuossa sentään työntekijäkin maksaa osan palkkaedusta omasta kukkarostaan. Näin siis vuoden 1996 eläkeuudistuksen jälkeen, jossa päätettiin tukea palkansaajan kukkarosta työnantajaa tuolla prosentilla. Sitä ennenhän työnantaja maksoi tuonkin palkkaosuuden 100%.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, palkastahan yritys maksaa 100%.
        Tuossa sentään työntekijäkin maksaa osan palkkaedusta omasta kukkarostaan. Näin siis vuoden 1996 eläkeuudistuksen jälkeen, jossa päätettiin tukea palkansaajan kukkarosta työnantajaa tuolla prosentilla. Sitä ennenhän työnantaja maksoi tuonkin palkkaosuuden 100%.

        Jeps, "työnantaja sen maksaa" on lapsellinen selitys. Kun duunari saa 2000 euroa brutto, niin työnantaja laskee duunarin kustannukseksi vähintään sen 2500 euroa. Kyllä työnantaja osaa nyt sen verran laskea. Jos mitään eläkemaksuja ei olisi, niin palkkataso olisi korkeampi. Näinhan on monessa maassa, korkeammat palkat, mutta jokainen hoitaa eläkkeensä itse tavalla tai toisella. Meillä on tämä pakkosäästämismenetelmä, joka on epäilemättä meille parempi. Kuinka moni oikeasti osaisi/pystyisi/haluaisi hoitaa eläketurvansa omin päin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeps, "työnantaja sen maksaa" on lapsellinen selitys. Kun duunari saa 2000 euroa brutto, niin työnantaja laskee duunarin kustannukseksi vähintään sen 2500 euroa. Kyllä työnantaja osaa nyt sen verran laskea. Jos mitään eläkemaksuja ei olisi, niin palkkataso olisi korkeampi. Näinhan on monessa maassa, korkeammat palkat, mutta jokainen hoitaa eläkkeensä itse tavalla tai toisella. Meillä on tämä pakkosäästämismenetelmä, joka on epäilemättä meille parempi. Kuinka moni oikeasti osaisi/pystyisi/haluaisi hoitaa eläketurvansa omin päin?

        Kyllä jokaisen palkansaajan pitäisi saada itse päättää omista vakuutuksista,
        Työnantaja maksaisi palkan sekä ennakonpidätykset ja pakolliset vakuutukset työntekijälle tai vaikka omaveroon. Tms ja sieltä työntekijä sai SI ihan vapaasti valita mihin haluaa rahansa jakaa: itselle, verottajalle, mihin eläkeyhtiön, mihin tapaturmavakuutusyhtiöstä jne.
        nythän vakuutusedustajana palkansaajalle toimii työnantaja, miksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä jokaisen palkansaajan pitäisi saada itse päättää omista vakuutuksista,
        Työnantaja maksaisi palkan sekä ennakonpidätykset ja pakolliset vakuutukset työntekijälle tai vaikka omaveroon. Tms ja sieltä työntekijä sai SI ihan vapaasti valita mihin haluaa rahansa jakaa: itselle, verottajalle, mihin eläkeyhtiön, mihin tapaturmavakuutusyhtiöstä jne.
        nythän vakuutusedustajana palkansaajalle toimii työnantaja, miksi.

        "sieltä työntekijä sai SI ihan vapaasti valita mihin haluaa rahansa jakaa"
        "nythän vakuutusedustajana palkansaajalle toimii työnantaja, miksi."

        Tämä järjestelmä on osa pohjoismaalaista ja suomalaista sosiaaliturvaa ja sen ovat käytännössä sopineet keskenään sekä työnantaja- että työntekijäliitot.

        Syy on hyvin yksinkertainen. Jos tällaista "pakkososiaaliturvaa" ei olisi, niin suuri osa työntekijöistä ei tekisi mitään. Ei säästäisi, ei sijoittaisi, ei hankkisi vakuutuksia. Kuinka moni 30-nen miettii vakavissaan omaa eläkettään jonnekin 40 vuoden päähän? Vai onko asunnon vaihto, auton osto, kesämökki, perheen lomamatka asioita, jotka hoidetaan nyt ja se eläkeasia sitten "myöhemmin" - eli ei hoideta...

        Jos tulee tapaturma, niin sitten tämä väki ulvoo kuin vesikauhuinen susi apua yhteiskunnalta. Kun työuran jälkeen tulot loppuvat ja seurakunnan leipäjono kutsuu, niin taas heinäsirkka itkee yhteiskuntaa apuun = selkokielellä: jonkun toisen pitää maksaa tällaisen parasiitin elämä.

        Meillä on pohjoismaalainen järjestelmä, jossa ihmisen elämää tuetaan ja autetaan vaikka väkisin. Se myös rahoitetaan, vaikka väkisin. Kyllä minulle sopisi neoliberaalinenkin järjestelmä. Sosiaaliturva pois, eläkkeet pois, asumistuki pois, Kelan tuet pois, julkinen terveydenhoito pois, ilmainen koulutus pois, kunnalliset lastantarhat pois, jne. Ne jotka pärjäävät, ne pärjäävät. Ne jotka tuhoutuvat, ne tuhoutuvat. "Luonnollinen valinta", siis. Mutta tällä tavalla henkilö saa "ihan vapaasti valita mihin rahansa jakaa" - se on tärkeä arvo monelle. Jotkut toiset arvostavat hyvinvointiyhteiskunnan mallia. Se on poliittinen näkemys, joten vaaleissa tavataan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, palkastahan yritys maksaa 100%.
        Tuossa sentään työntekijäkin maksaa osan palkkaedusta omasta kukkarostaan. Näin siis vuoden 1996 eläkeuudistuksen jälkeen, jossa päätettiin tukea palkansaajan kukkarosta työnantajaa tuolla prosentilla. Sitä ennenhän työnantaja maksoi tuonkin palkkaosuuden 100%.

        Tuohon työntekijän osuuteen pakotettiin tuolla 4 vuoden säännöllä jolla määrättiin eläkkeen suuruus, ei karttumisperusteisesti, Ryöstäjät maksoivat 4 viimeisenä vuonna ylisuurta vakuutusmaksua näin saivat ylisuuret eläkkeet, Tämä porsaanreikä on nyt tukossa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeps, "työnantaja sen maksaa" on lapsellinen selitys. Kun duunari saa 2000 euroa brutto, niin työnantaja laskee duunarin kustannukseksi vähintään sen 2500 euroa. Kyllä työnantaja osaa nyt sen verran laskea. Jos mitään eläkemaksuja ei olisi, niin palkkataso olisi korkeampi. Näinhan on monessa maassa, korkeammat palkat, mutta jokainen hoitaa eläkkeensä itse tavalla tai toisella. Meillä on tämä pakkosäästämismenetelmä, joka on epäilemättä meille parempi. Kuinka moni oikeasti osaisi/pystyisi/haluaisi hoitaa eläketurvansa omin päin?

        Ei meillä mitäänpakkosäästö systeemiä ole vaan työnantajan on tehtävä eläkevakuutus ja myös maksaa se


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä jokaisen palkansaajan pitäisi saada itse päättää omista vakuutuksista,
        Työnantaja maksaisi palkan sekä ennakonpidätykset ja pakolliset vakuutukset työntekijälle tai vaikka omaveroon. Tms ja sieltä työntekijä sai SI ihan vapaasti valita mihin haluaa rahansa jakaa: itselle, verottajalle, mihin eläkeyhtiön, mihin tapaturmavakuutusyhtiöstä jne.
        nythän vakuutusedustajana palkansaajalle toimii työnantaja, miksi.

        Siksi koska työnantaja maksaa vakuutusmaksut


    • Anonyymi

      Itsellä matkaa eläkeikään tämän hetkisen laskelman mukaa 20v
      Ei sitä voi tietää minne tämä hyvinvointivaltio suomi menee siinä ajassa kun itse jään mahdollisesti eläkkeelle.

      Kyllä tämä yrittäminen on tehty vaikeaksi Suomessa ei voisi edes kuvitella minkälaisia etuja saa palkansaaja vs yrittäjä.

      Jos yrittäjällä loppuu työt sattuneesta syystä. Niin kyllä olet puilla paljoilla ja te-keskuksen ja Kelan kanssa on tosi vaikeaa/ja takkuista oman työttömyysturvan kanssa.
      Jos saisin valita uudelleen en ikänä yrittäjäksi Suomessa.

      • Anonyymi

        "...Jos yrittäjällä loppuu työt sattuneesta syystä. Niin kyllä olet puilla paljoilla ja te-keskuksen ja Kelan kanssa on tosi vaikeaa/ja takkuista oman työttömyysturvan kanssa. .."

        Näin se on. Jos haluaa valita haluamansa rusinat sekä yrittäjäpullasta että työntekijäpullasta, niin vaikeaahan se on.


    • Anonyymi

      Kysymys = yrittäjäntyöttömyysturvasta jota maksetaan aivan samalla lailla niinkuin sinä työntekijänä!!!yrittäjällä se on vaikeaa .

    • Anonyymi

      Mites jos jotain sattuu vaikkapa silloin kun lapset on päiväkoti-iässä ja yrittäjä on vetänyt maksut minimiin eikä enää kykene tuomaan leipää pöytään?

      • Anonyymi

        Työkyvyttömyyseläkkeesi laskettaisiin sen mukaisena mitä olit ilmoittanut työtuloksesi, eli minimimääräksi. Sitä kuitenkin maksettaisiin sinulle lopun ikääsi. Kyllä minimilmaksullesi tulisi kova ’tuotto’, jos elinpäiviä riittäisi keskimääräisen eliniän verran. Silti elämiseen se saattaa olla kovin niukkaa.

        Olisihan siinä tietysti apuna ne muut kovatuottoiset runsaat säästöön kertyneet säästöt ja sijoitukset, joilla täällä usein perustellaan yel:in pitämistä minimissään. Toivottavasti niitä on silloin tarpeeksi seuvaavan ehkäpä 40 vuoden tarpeisiin.


    • Anonyymi

      Oma tilanteeni on seuraava. Alimpaan eläkeikään 15 vuotta, eläkettä kertynyt pääosin TyeListä, viime vuodet YEListä.

      Kertymä nyt 1628 €. YEL-työtulo 64200. Tuolla tuleva eläke ilman korotuksia alimmalla eläkeiällä 2757 € ja tavoiteiällä 3200. Jos nyt jäisin työkyvyttömäksi, saisin loppuelämän tuota 2757 €. Sairauspäiväraha 96, tapaturmapäiväraha 178, ansiopäiväraha 105 (en maksa kassaan eli en saisi), vanhempainraha 122 (ei enää ajankohtainen). Maksu 1290 €/kk, Oy maksaa.

      Jos tiputattaisin YEL-työtulon minimiin eli 8000 €, olisi tulevat eläkkeet 1769 (minimi) ja 1964 (tavoite). Työkyvyttömyyseläke olisi tuo 1769, sairauspäiväraha 29, tapaturmapäiväraha 22, ansiopäiväraha 0 ja vanhempainpäiväraha 29. Maksu 161 €/kk.

      Yritys siis säästäisi 1129 €/kk täysin vähennyskelpoista maksua. Jos ottaisin sen palkkana, saisin siitä ehkä 600 €/kk enemmän käteen, joilla voin sitten tehdä sijoituksia tms. Jos jättäisin yritykseen, tuosta menisi ensin yhteisövero, jonka jälkeen jäisi yritykselle 903 €/kk, jolla voisi tehdä sijoituksia.

      Tuolla 600 €/kk voisi kai saada n. 150 000 € potin 15 vuodessa. Tuolla voisi maksaa n. 13 vuotta puuttuvaa eläkettä. Veroa menisi jossain välissä 30%, joka on samaa suuruusluokkaa kuin eläkkeestäkin. Tuohon verrattuna ei siis YEL ole lainkaan huono sijoitus, varsinkin jos sattuu elämään yli 13 vuotta eläkkeellä.

      Yritykseen voisi saada hiukan isomman potin, mutta ei sieltäkään veroitta omaan käyttöön niitä saa.

      YELissä tuo työkyvyttömyys on selkeä etu. Aika pulassa olisin, jos nyt tulot tippuisi tuonne alle 1800 € loppuelämäksi. Ei olisi varaa nykyiseen asumiseen jne.

      • Anonyymi

        Ihan hyvin ajateltu kun noin tekee . Tuossa sinun esimerkissä toisin oli ne aikaisemmat työeläkkeet laskettu yhteen . Yellin osuus tuosta eläkkeestä tulee olemaan siis reilu 1000 €
        Ja loppu on vanhoja jo kertyneitä eläkkeitä.

        Ymmärrän kyllä jos haluaa pelata varman päälle varsinkin kun on lapsia.

        Itsellä kun ei ole niin olen tehnyt toisin ja jättänyt yellin melko minimiin eli maksut n . 13 k €
        Mukaan.

        Samalla kuitenkin saanut maksettu asunnon ,mökin ja auton eikä velkaa ole.
        Kaiken yrityksen tuottaman voiton olen sijoittanut osakkeisiin ja rahastoihin.
        Niitä on nyt kertynyt n 750 k € ja omia sijoituksia n 100 k € .

        Lisäksi yritys on maksanut vapaaehtoista eläkevakuutusta sen maksimin mukaan
        Ja sitä on kertynyt n 250 k € . Tätä ei saa multa pois vaikka yritys menisi nurin .
        Nämä säästetyt eläkevarat menee vaimolle jos heitän veivit toisin kuin Yellissä

        Nyt kun lainat on maksettu eikä uusia tarvita nostan palkkaa mahdollisimman
        Vähän ja kerään yritykselle voittovaroja josta voin nostaa osinkoina pienemmän henk kohtaisen verotuksen mukaan . Niitä voitoista yritys on toki maksanut yhteisöverot.

        Kunhan aika koittaa ja päätän lopettaa työt niin voin joko syödä yrityksen tai myydä sen .
        Ei ole aikomustakaan työskennellä siihen määrättyyn 65 vuoden ikään eikä edes siihen
        vapaaehtoisen eläkevakuutuksen määräämään 62 vuoden ikään.
        Toki jotain hommia voi tehdä silloin kun huvittaa ,mutta silloin ei ole enää tarkoitus juosta kuin hullu.

        Ajatuksissa lopettaa työt ennen kuin täytän 55 v ja siihen on reilu 5 v aikaa.

        Tuo mainitsemasi 903 € x 12 kk 15 v on korkoa korolle ilmiön mukaan 4% tuottoodotuksella
        224 604 €

        Matalakuluiset indeksirahastot tuottivat n 9 % /v viimeisen kymmenen vuoden aikana .
        Tässä sama sillä 9% tuotolla on 347 720 € 15:sta vuoden aikana

        Voihan tietysti käydä niinkin , että pörssit romahtaa tai jotain muuta paskaa sattuu
        ja suunnitelmat menee uusiksi , mutta sitten jatketaan töitä ja tehdään uudet suunnitelmat.

        Pääasia , että yrittää !!!

        Kaikkee hyvää kuiteski !


    • Anonyymi

      >>Aika pulassa olisin, jos nyt tulot tippuisi tuonne alle
      1800 € loppuelämäksi. Ei olisi varaa nykyiseen asumiseen jne.>>

      Vertailun vuoksi, tällaiset ovat suomalaisten keskimääräiset bruttoeläkkeet:

      Miehet: 1.898 €/kk
      Naiset: 1 499 €/kk
      Kaikki: 1 680 €/kk

      Nuoremmalle työikäiselle 1800€/kk elämisraha on kauhistuttavan pieni rahasumma.
      Jos asunnot ja mökit on jo omat ja maksetut, niin eläkeikäisenä 1800...2000€/kk eläke tuntuu toisaalta riittävän ihan kohtuullisesti.

      • Anonyymi

        Kaikki riippuu siitä mihin on tottunut (ja missä asuu). Ei minun ansiotulotkaan ole keskimääräiset, joten miksi riittäisi keskimääräinen eläke. Entiset kollegat ovat valitelleet, kun eläke on vain 3,5-4 tonnia kuussa.

        Mökkiä ei ole ja asunto ei tule olemaan velaton eläkkeelle jäädessä näillä näkymin. Toisaalta on kyllä sijoitusasunto velattoma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki riippuu siitä mihin on tottunut (ja missä asuu). Ei minun ansiotulotkaan ole keskimääräiset, joten miksi riittäisi keskimääräinen eläke. Entiset kollegat ovat valitelleet, kun eläke on vain 3,5-4 tonnia kuussa.

        Mökkiä ei ole ja asunto ei tule olemaan velaton eläkkeelle jäädessä näillä näkymin. Toisaalta on kyllä sijoitusasunto velattoma.

        Kun ansiotulosikaan ei ole keskimääräiset, niin ei myöskään eläkkeesi tule olemaan keskimääräinen. Sinun ei siis tarvitse olla huolissasi keskimääräisestä eläkkeestä.
        Se on varmaa, että eläkeaikainen tulosi tulee reilusti pienenemään, jos tulolähteitä ei tule lisää ja tulosi koostuu vain eläkkeestä. Niin muuten kulutkin, vaikkei sitä hevin uskoisikaan, jos jatkaa elämistä jokseenkin samaan tyyliin kuin ennen eläköitymistäkin.

        Itse asun pk-seudulla omakotitalossa ja saan eläkettä hieman vajaat 4000€/kk. Se on roimasti pienempi kuin palkkani aikoinaan, mutta riittää erinomaisesti elämiseen. Ei elämisen laadussani ole tapahtunut materiaalisestikaan mitään romahdusta.
        Omistan edelleen myös mökin ja auton ja pidempiä lomamatkojakin teen pari kertaa vuodessa. Auto on ehkä vaatimattomampi, kun sen uutena ostin eläkkeelle jäätyäni, mutta oikein hyvin on riittänyt nämä kohta kolme eläkkevuottani.

        Ainoa erikseen varautumiseni eläkeaikaan oli velottomuus ja se toteutui. Muuta ihmeellistä tavoitteellista säästämistä eläkeaikaa varten en tehnyt. Velattomuus ja itselle tarpeellisen krääsän hankkiminen ennen eläköitymistä onkin yksi parhaista varautumisista eläkeaikaan. Se takaa kyllä normaalin eläkkeen riittävyyden käytännössä lähes samanlaiseen elämään kuin ennen eläköitymistäkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun ansiotulosikaan ei ole keskimääräiset, niin ei myöskään eläkkeesi tule olemaan keskimääräinen. Sinun ei siis tarvitse olla huolissasi keskimääräisestä eläkkeestä.
        Se on varmaa, että eläkeaikainen tulosi tulee reilusti pienenemään, jos tulolähteitä ei tule lisää ja tulosi koostuu vain eläkkeestä. Niin muuten kulutkin, vaikkei sitä hevin uskoisikaan, jos jatkaa elämistä jokseenkin samaan tyyliin kuin ennen eläköitymistäkin.

        Itse asun pk-seudulla omakotitalossa ja saan eläkettä hieman vajaat 4000€/kk. Se on roimasti pienempi kuin palkkani aikoinaan, mutta riittää erinomaisesti elämiseen. Ei elämisen laadussani ole tapahtunut materiaalisestikaan mitään romahdusta.
        Omistan edelleen myös mökin ja auton ja pidempiä lomamatkojakin teen pari kertaa vuodessa. Auto on ehkä vaatimattomampi, kun sen uutena ostin eläkkeelle jäätyäni, mutta oikein hyvin on riittänyt nämä kohta kolme eläkkevuottani.

        Ainoa erikseen varautumiseni eläkeaikaan oli velottomuus ja se toteutui. Muuta ihmeellistä tavoitteellista säästämistä eläkeaikaa varten en tehnyt. Velattomuus ja itselle tarpeellisen krääsän hankkiminen ennen eläköitymistä onkin yksi parhaista varautumisista eläkeaikaan. Se takaa kyllä normaalin eläkkeen riittävyyden käytännössä lähes samanlaiseen elämään kuin ennen eläköitymistäkin.

        Jos pistän YEL-työtulon minimiin eläkkeeni jää keskimääräiseksi. Erityisen hyväksi sitä ei enää saa kuin tekemällä töitä pitkästi yli alimnan eläkeiän. Siitä pitää huolen elinaikakerroin jne. suurten ikäluokkien jälkeisten sukupolvien eläkkeitä syövät toimet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos pistän YEL-työtulon minimiin eläkkeeni jää keskimääräiseksi. Erityisen hyväksi sitä ei enää saa kuin tekemällä töitä pitkästi yli alimnan eläkeiän. Siitä pitää huolen elinaikakerroin jne. suurten ikäluokkien jälkeisten sukupolvien eläkkeitä syövät toimet.

        Minimityötulolla saat minimieläkkeen. Hyvä eläke edellyttää hyvää työtuloa vuosikymmenien ajan. Et voi nostaa eläkettäsi merkittävästi muutaman viime vuoden korkeilla työtuloilla, jos aiemmin olet maksanut minimityötulon mukaista vakuutusmaksua.

        Elinaikakerroin on siksi, että elinikä on noussut keskimäärin noin kymmenellä vuodella sen jälkeen kun eläkejärjestelmä luotiin ja tuo pidentyminen kohdistuu oikeastaan vain ja ainoastaan eläkkeelläoloaikaan. Samasta syystä osin myös eläköitymisikää nostetaan ja vakuutusmaksuprosenttia korotetaan. Elinaikakertoimen muutaman prosentin vaikutuksen voi helposti itse kukin halutessaan eliminoida työskentelemällä hiukan pidempään. Aina voi jälkikäteen keskustella olisiko elinaikakerroin pitänyt ottaa jo aiemmin käyttöön ja mitä ilmeisimmin olisi varsinkin, kun nyt tiedetään syntyvyyden romahduksen suuruus eli vakuutusmaksajien romahtaminen muutaman vuosikymmenen päästä, kun nykyiset työikäiset ovat eläkkeellä.

        Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo vuosikausia, nuorimmatkin heistä jo yli viisi vuotta. He ’pääsevät’ pois eläkkeeltä seuraavan vuosikymmenen aikana pääosin. Elinaikakerrointa eivät suuret ikäluokat ole luoneet, vaan heidän jälkeensä tulleet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minimityötulolla saat minimieläkkeen. Hyvä eläke edellyttää hyvää työtuloa vuosikymmenien ajan. Et voi nostaa eläkettäsi merkittävästi muutaman viime vuoden korkeilla työtuloilla, jos aiemmin olet maksanut minimityötulon mukaista vakuutusmaksua.

        Elinaikakerroin on siksi, että elinikä on noussut keskimäärin noin kymmenellä vuodella sen jälkeen kun eläkejärjestelmä luotiin ja tuo pidentyminen kohdistuu oikeastaan vain ja ainoastaan eläkkeelläoloaikaan. Samasta syystä osin myös eläköitymisikää nostetaan ja vakuutusmaksuprosenttia korotetaan. Elinaikakertoimen muutaman prosentin vaikutuksen voi helposti itse kukin halutessaan eliminoida työskentelemällä hiukan pidempään. Aina voi jälkikäteen keskustella olisiko elinaikakerroin pitänyt ottaa jo aiemmin käyttöön ja mitä ilmeisimmin olisi varsinkin, kun nyt tiedetään syntyvyyden romahduksen suuruus eli vakuutusmaksajien romahtaminen muutaman vuosikymmenen päästä, kun nykyiset työikäiset ovat eläkkeellä.

        Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo vuosikausia, nuorimmatkin heistä jo yli viisi vuotta. He ’pääsevät’ pois eläkkeeltä seuraavan vuosikymmenen aikana pääosin. Elinaikakerrointa eivät suuret ikäluokat ole luoneet, vaan heidän jälkeensä tulleet.

        Elinaikakerroin luotiin 2005 samalla tehtiin muutoksia, jotka säilyttivät tai jopa paransivat suuren ikäluokan eläkkeitä. Suuri ikäluokka oli tuolloin vahvasti töissä ja vallankahvassa. Tehdyt päätökset maksavat nyt töissä olevat, joiden eläkkeitä huononnettiin 2005 elinaikakertoimella ja uudestaan 2017-muutoksilla.

        En olisi aivan vakuuttunut, että suurta ikäluokkaa myöhemmät ikäluokat oikeasti elävät pidempään ja varsinkaan ovat eläkkeellä pidempään. USAssa eliniänodote on jo kääntynyt laskuun.

        Suuri ikäluokka pääsi täydelle eläkkeelle 63 vuotiaana. Ennen heitä päästiin vasta 65-vuotiaana. Pian päästään vasta 70-vuotiaana vastaavalle eläketasolle kuin he.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elinaikakerroin luotiin 2005 samalla tehtiin muutoksia, jotka säilyttivät tai jopa paransivat suuren ikäluokan eläkkeitä. Suuri ikäluokka oli tuolloin vahvasti töissä ja vallankahvassa. Tehdyt päätökset maksavat nyt töissä olevat, joiden eläkkeitä huononnettiin 2005 elinaikakertoimella ja uudestaan 2017-muutoksilla.

        En olisi aivan vakuuttunut, että suurta ikäluokkaa myöhemmät ikäluokat oikeasti elävät pidempään ja varsinkaan ovat eläkkeellä pidempään. USAssa eliniänodote on jo kääntynyt laskuun.

        Suuri ikäluokka pääsi täydelle eläkkeelle 63 vuotiaana. Ennen heitä päästiin vasta 65-vuotiaana. Pian päästään vasta 70-vuotiaana vastaavalle eläketasolle kuin he.

        Elinaikakerroin koski myös suuria ikäluokkia eli ensimmäinen eläköityvä ikäluokka, jolle elinaikakerroin pienensi kuukausieläkettä oli 1948 syntyneet.
        V2005 tuli voimaan joustava elökeikä, eläkkeelle siirtyminen alaraja 63 ja yläraja 68. Jos jäi eläkkeelle tuon alarajan mukaisesti, niin eläke oli jopa yli 20% pienempi kuin jos jäi 68 vuotiaana.
        Aiemmin yleinen eläkeikä oli 65v siihen tosin oli runsaasti poikkeamia eri ammattiryhmille aina jopa 45ikävuodesta alkaen ja ellen nyt ihan väärin muista taisipa jollakin ammattiryhmällä olla vain 15 vuoden työhistoria mahdollinen ennen eläköitymistä. Itse asiassa käytännössä vähemmistö työvoimasta lähti eläkkeelle vasta65 vuotiaana. Muutoksen yhteydessä nämä poikkeukset poistuivat ja yleisesti eläköitymisikä lähtikin heti nousuun eikä laskenut, vaikka yleisen eläkeiän alaraja laskikin.
        Näistä sai suuret ikäluokat ’nauttia’ täysimääräisesti. Poikkeuksena vanhimmat suuriin ikäluokkiin kuuluvat eli heti sodan päättymisen jälkeen syntyneet pari ikäluokkaa. Heitä muutokset eivät ehtineet koskettaa.

        Eliniän jatkuva keskimääräinen kasvu on ollut tosiasia koko ajan. Se on siis todettu fakta eikä ennusteiden perusteellakaan ole muutosta lähivuosina näköpiirissä. Jos kuitenkin elinikä lyhenisi, niin se vaikuttaa myös elinaikakertoimeen päinvastoin eli pienentää kerrointa. Eläköitymisikäkin nousee nyt takaisin 65 v ja sen jälkeen nousu riippuun eliniän kasvusta. Näin olen asian ymmärtänyt.

        Minusta on jokseenkin naurettavaa olla kateellisia suurille ikäluokille ja heidän eläkkeilleen, keskimääräinen bruttoeläkkeen suuruus lienee noin 1600€/kk. Nyt kun eläkkeelle pääsee nuorempia ikäluokkia, niin keskimääräinen bruttoeläke kasvaa koko ajan. Ja sen euromääräinen kasvu jatkuu koko ajan, kun nuorempia pääsee eläkkeelle.
        Mustia pilviä on näköpiirissä ja ne edellyttävät jatkuvaa kehittämistä ja tarkistuksia, joita nykyiset vallassaolevat ovat velvollisia tekemään. Eikä vain eläkejärjestelmäön, vaan koko yhteiskuntaan. Ei suurten ikäluokkien 1600€/kk eläkkeet ole se iso ongelma eikä ratkaisua mihinkään löydy niistä, vaikka ne lopetettaisiin kokonaan.

        Ja ihan vaan tiedoksi: en kuulu suuriin ikäluokkiin itse eikä minulla ole minkäänlaista omaa ’lehmää ojassa’ näiden asioiden kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elinaikakerroin koski myös suuria ikäluokkia eli ensimmäinen eläköityvä ikäluokka, jolle elinaikakerroin pienensi kuukausieläkettä oli 1948 syntyneet.
        V2005 tuli voimaan joustava elökeikä, eläkkeelle siirtyminen alaraja 63 ja yläraja 68. Jos jäi eläkkeelle tuon alarajan mukaisesti, niin eläke oli jopa yli 20% pienempi kuin jos jäi 68 vuotiaana.
        Aiemmin yleinen eläkeikä oli 65v siihen tosin oli runsaasti poikkeamia eri ammattiryhmille aina jopa 45ikävuodesta alkaen ja ellen nyt ihan väärin muista taisipa jollakin ammattiryhmällä olla vain 15 vuoden työhistoria mahdollinen ennen eläköitymistä. Itse asiassa käytännössä vähemmistö työvoimasta lähti eläkkeelle vasta65 vuotiaana. Muutoksen yhteydessä nämä poikkeukset poistuivat ja yleisesti eläköitymisikä lähtikin heti nousuun eikä laskenut, vaikka yleisen eläkeiän alaraja laskikin.
        Näistä sai suuret ikäluokat ’nauttia’ täysimääräisesti. Poikkeuksena vanhimmat suuriin ikäluokkiin kuuluvat eli heti sodan päättymisen jälkeen syntyneet pari ikäluokkaa. Heitä muutokset eivät ehtineet koskettaa.

        Eliniän jatkuva keskimääräinen kasvu on ollut tosiasia koko ajan. Se on siis todettu fakta eikä ennusteiden perusteellakaan ole muutosta lähivuosina näköpiirissä. Jos kuitenkin elinikä lyhenisi, niin se vaikuttaa myös elinaikakertoimeen päinvastoin eli pienentää kerrointa. Eläköitymisikäkin nousee nyt takaisin 65 v ja sen jälkeen nousu riippuun eliniän kasvusta. Näin olen asian ymmärtänyt.

        Minusta on jokseenkin naurettavaa olla kateellisia suurille ikäluokille ja heidän eläkkeilleen, keskimääräinen bruttoeläkkeen suuruus lienee noin 1600€/kk. Nyt kun eläkkeelle pääsee nuorempia ikäluokkia, niin keskimääräinen bruttoeläke kasvaa koko ajan. Ja sen euromääräinen kasvu jatkuu koko ajan, kun nuorempia pääsee eläkkeelle.
        Mustia pilviä on näköpiirissä ja ne edellyttävät jatkuvaa kehittämistä ja tarkistuksia, joita nykyiset vallassaolevat ovat velvollisia tekemään. Eikä vain eläkejärjestelmäön, vaan koko yhteiskuntaan. Ei suurten ikäluokkien 1600€/kk eläkkeet ole se iso ongelma eikä ratkaisua mihinkään löydy niistä, vaikka ne lopetettaisiin kokonaan.

        Ja ihan vaan tiedoksi: en kuulu suuriin ikäluokkiin itse eikä minulla ole minkäänlaista omaa ’lehmää ojassa’ näiden asioiden kanssa.

        Joo elinaikakerroin vaikuttaa n. 1% nuorimpien suuren ikäluokan eläkkeisiin. Siitä se kasvaa ollen pian yli 10%. Suuri ikäluokka sai nauttia 1,9% kertymästä, joka poistettiin 2017. He saivat tuloihinsa nähden loistavan eläkkeen jo 63-vuotiaana. Useat jo 60-vuotiaana (mm. monessa valtioyhtiössä). Kyllä 65 oli vakio eläkeikä ennen 2005 muutoksia. Tietysti silloin oli ja on edelleen ammattiryhmiä, jotka pääsevät reilusti aiemmin täydelle eläkkeelle.

        Keskimääräinen eläke ei toki ole kovin suuri suurella ikäluokalla, mutta valtavasti suurempi kuin heitä aiemmilla. Samoissa työtehtävissä ja vastaavia palkkoja saaneita verratessa suuri ikäluokka veti selvästi pidemmän korren. He saivat tyypillisesti 60, jopa 66% loppuajan palkastaan. Myöhemmät ikäluokat joutuvat tyytymään 50% paikkeilla olevaan eläkkeeseen. Tämä johtuu sekä elinaikakertoimesta että koko työhistorian laskemisesta vuositasolla mukaan. Siis alku-uran huonot palkat laskevat eläkettä. Ennenhän eläke laskettiin loppuajan palkasta.

        Nykyiset eläkkeethän ovat syynä siihen, että eläkemaksut ovat 25% ja pian nousevat lisää, kun eläkeläiset ovat "liian kauan" elossa. Eläkemaksuthan menevät suoraan eläkkeiden maksamiseen.

        Olisi siis pitänyt nostaa eläkemaksuja paljon aiemmin tai laskea eläketasoa jo suurelle ikäluokalle.

        Tulotilastoista näkyy jo ihmeellisyyksiä, kun jotkut eläkeikäluokat tienaavat enemmän kuin jotkut työikäiset. Kertoo selkeästä epäsuhdasta!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo elinaikakerroin vaikuttaa n. 1% nuorimpien suuren ikäluokan eläkkeisiin. Siitä se kasvaa ollen pian yli 10%. Suuri ikäluokka sai nauttia 1,9% kertymästä, joka poistettiin 2017. He saivat tuloihinsa nähden loistavan eläkkeen jo 63-vuotiaana. Useat jo 60-vuotiaana (mm. monessa valtioyhtiössä). Kyllä 65 oli vakio eläkeikä ennen 2005 muutoksia. Tietysti silloin oli ja on edelleen ammattiryhmiä, jotka pääsevät reilusti aiemmin täydelle eläkkeelle.

        Keskimääräinen eläke ei toki ole kovin suuri suurella ikäluokalla, mutta valtavasti suurempi kuin heitä aiemmilla. Samoissa työtehtävissä ja vastaavia palkkoja saaneita verratessa suuri ikäluokka veti selvästi pidemmän korren. He saivat tyypillisesti 60, jopa 66% loppuajan palkastaan. Myöhemmät ikäluokat joutuvat tyytymään 50% paikkeilla olevaan eläkkeeseen. Tämä johtuu sekä elinaikakertoimesta että koko työhistorian laskemisesta vuositasolla mukaan. Siis alku-uran huonot palkat laskevat eläkettä. Ennenhän eläke laskettiin loppuajan palkasta.

        Nykyiset eläkkeethän ovat syynä siihen, että eläkemaksut ovat 25% ja pian nousevat lisää, kun eläkeläiset ovat "liian kauan" elossa. Eläkemaksuthan menevät suoraan eläkkeiden maksamiseen.

        Olisi siis pitänyt nostaa eläkemaksuja paljon aiemmin tai laskea eläketasoa jo suurelle ikäluokalle.

        Tulotilastoista näkyy jo ihmeellisyyksiä, kun jotkut eläkeikäluokat tienaavat enemmän kuin jotkut työikäiset. Kertoo selkeästä epäsuhdasta!

        Tässä on kerrottu 2005 eläkeuudistuksesta ja sen vaikutuksesta. https://yle.fi/uutiset/3-11033614

        Nopeasti en löytänyt mikä on suuren ikäluokan keskieläke, mutta varmasti se on suurempi kuin tuo 1680 keskieläke, joka on noussut vauhdilla suuren ikäluokan tullessa eläkkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo elinaikakerroin vaikuttaa n. 1% nuorimpien suuren ikäluokan eläkkeisiin. Siitä se kasvaa ollen pian yli 10%. Suuri ikäluokka sai nauttia 1,9% kertymästä, joka poistettiin 2017. He saivat tuloihinsa nähden loistavan eläkkeen jo 63-vuotiaana. Useat jo 60-vuotiaana (mm. monessa valtioyhtiössä). Kyllä 65 oli vakio eläkeikä ennen 2005 muutoksia. Tietysti silloin oli ja on edelleen ammattiryhmiä, jotka pääsevät reilusti aiemmin täydelle eläkkeelle.

        Keskimääräinen eläke ei toki ole kovin suuri suurella ikäluokalla, mutta valtavasti suurempi kuin heitä aiemmilla. Samoissa työtehtävissä ja vastaavia palkkoja saaneita verratessa suuri ikäluokka veti selvästi pidemmän korren. He saivat tyypillisesti 60, jopa 66% loppuajan palkastaan. Myöhemmät ikäluokat joutuvat tyytymään 50% paikkeilla olevaan eläkkeeseen. Tämä johtuu sekä elinaikakertoimesta että koko työhistorian laskemisesta vuositasolla mukaan. Siis alku-uran huonot palkat laskevat eläkettä. Ennenhän eläke laskettiin loppuajan palkasta.

        Nykyiset eläkkeethän ovat syynä siihen, että eläkemaksut ovat 25% ja pian nousevat lisää, kun eläkeläiset ovat "liian kauan" elossa. Eläkemaksuthan menevät suoraan eläkkeiden maksamiseen.

        Olisi siis pitänyt nostaa eläkemaksuja paljon aiemmin tai laskea eläketasoa jo suurelle ikäluokalle.

        Tulotilastoista näkyy jo ihmeellisyyksiä, kun jotkut eläkeikäluokat tienaavat enemmän kuin jotkut työikäiset. Kertoo selkeästä epäsuhdasta!

        Tänä vuonna eläkkeellejäävien elinaikakerroin leikkaa noin 4.6% eläkkeestä. Totta on, ettei nykyisin enää yli 52- vuotiaat voi saada 1.9% kertymään, heillä se on nykyisin 1.7%. Eipä tuo 0,2% ero nyt tainut niin loistavaa eläkettä tuoda. Alle 53- vuotiailla se oli aiemmin 1.5 kuten nykyisinkin. V2095 jälkeen oli mahdollisuus saada loistava eläke, jos jatkoi 68 vuotiaaksi työelämässä. Nk superkarttuma, hyvinkin reipas 4%:n karttuma, alkoi kertyä ikävuoden 63 jälkeen, jos oli täysipäiväisenä työelämässä. Se poistui v 2017 eläkeuudistuksessa.

        Todellinen keskimääräinen eläköitymisikä oli alle 60 vuotta ennen 2005 eläkeuudistusta, jolloin alin eläkeikä laskettiin 65:stä 63:een. Sen jälkeen se nousi nopeasti ja nykyistä todellista eläköitymisikää en tiedä.

        Työeläkejärjestelmä tuli voimaan 1961, jolloin vuoden 1961 jälkeen työelämään tulleilla vasta olikin mahdollisuus saada täysi työeläke. Osuu aika tarkasti vanhimpien suuren ikäluokan kohdalle. Heitä vanhemmilla ei siten ollut mahdollisuuttakaan hankkia täyttä työeläkettä. Se tietysti näkyy pienempinä eläkkeinä, aika luonnollinen seuraus.

        Totta on, että aiemmin eläkkeen määrä laskettiin työsuhteen viimeisten vuosien palkkojen perusteella, kun nykyisin se lasketaan koko työhistorian perusteella. Tuo kunkin työsuhteen viimeiset ajat muuttuivat nekin ’loppua’ kohti eli neljästä viimeisestä vuodesta kymmeneen viimeiseen vuoteen ennenkuin siirryttiin nykyiseen koko työhistorian huomioimiseen. Tästä hyötyi tietysti ne, keiden palkka oli parhaimmillaan ennen eläkeikää/työsuhteen päättymistä ja kärsivät ne joiden palkka pieneni ennen eläkeikää/ työsuhteen päättymistä. Rakennusalalla ja muutamalla muullakin lyhyiden työsuhteiden tyyppialoilla, sekä yrittäjillä asia ei ollut näin, vaan heillä eläke laskettiin koko työhistorian ajalta.

        Näin jälkikäteen nykytiedoin on selvää, että muutoksia olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, niin ne olisivatolleet lievempiä.
        Ei tämä ole miksikään muuttunut nykypäiväön nähden. Kyllä nytkin tiedetään, itse asiassa tiedetään varmasti ja jo tapahtuneiden faktojen perusteella, että muutoksia pitäisi tehdä nopeasti.
        Tässä mielessä tilanne nykypäättäjillä on selkeämpi ja tieto varmempaa kuin aiempina vuosikymmeninä, joten päätösten teko siinä mielessä on helpompaa.

        No tuleeko niitä päätöksiä helpommin? Homma on nykypäättäjien käsissä, ei voi paeta jatkuvasti aiempien sukupolvien selän taakse syyttämällä heitä joistain väärinarvioinneista, kun valta ja huomattavasti parempi faktatieto ja ennustustieto on nyt omalla sukupolvella. Nykyiset nähtävissä olevat ongelmat vuosikymmenten päässä ovat huonattavasti suurempia eikä niihin sen paremmin syyllistä kuin ratkaisua löydy historiasta.

        Rutista voi vaikka kuinka ja syytellä menneitä sukupolvia, mutta ei se mitään auta. Päinvastoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on kerrottu 2005 eläkeuudistuksesta ja sen vaikutuksesta. https://yle.fi/uutiset/3-11033614

        Nopeasti en löytänyt mikä on suuren ikäluokan keskieläke, mutta varmasti se on suurempi kuin tuo 1680 keskieläke, joka on noussut vauhdilla suuren ikäluokan tullessa eläkkeelle.

        Kyllä keskimääräinen eläke on nykyisin juuri tuo reilu 1600€/kk. Se nousi voimakkaasti suuren ikäluokan jäätyä eläkkeelle, koska suuri ikäluokka oli ensimmäinen ikäluokka käytännössä, jolla edes oli mahdollista saavuttaa täysi eläke.
        No nyt jatkossa uusia suuren ikäluokan edustajia ei juuri tule enää eläkkeelle eikä ole tullut enää kuuteen vuoteen, joten sen puolesta vaikutus oli tässä.
        Tietysti vanhimmassa eläkeläisjoukossa on vielä paljon suurta ikäluokkaa vanhempia (yli 75 vuotiaita) pientä eläkettä saavia ja heidän poistumisensa joiltain osin nostanee keskimääräistä eläkettä, mutta tuskin läheskään niin paljoa kuin uusien nuorempien eläkeläisten eläkkeet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänä vuonna eläkkeellejäävien elinaikakerroin leikkaa noin 4.6% eläkkeestä. Totta on, ettei nykyisin enää yli 52- vuotiaat voi saada 1.9% kertymään, heillä se on nykyisin 1.7%. Eipä tuo 0,2% ero nyt tainut niin loistavaa eläkettä tuoda. Alle 53- vuotiailla se oli aiemmin 1.5 kuten nykyisinkin. V2095 jälkeen oli mahdollisuus saada loistava eläke, jos jatkoi 68 vuotiaaksi työelämässä. Nk superkarttuma, hyvinkin reipas 4%:n karttuma, alkoi kertyä ikävuoden 63 jälkeen, jos oli täysipäiväisenä työelämässä. Se poistui v 2017 eläkeuudistuksessa.

        Todellinen keskimääräinen eläköitymisikä oli alle 60 vuotta ennen 2005 eläkeuudistusta, jolloin alin eläkeikä laskettiin 65:stä 63:een. Sen jälkeen se nousi nopeasti ja nykyistä todellista eläköitymisikää en tiedä.

        Työeläkejärjestelmä tuli voimaan 1961, jolloin vuoden 1961 jälkeen työelämään tulleilla vasta olikin mahdollisuus saada täysi työeläke. Osuu aika tarkasti vanhimpien suuren ikäluokan kohdalle. Heitä vanhemmilla ei siten ollut mahdollisuuttakaan hankkia täyttä työeläkettä. Se tietysti näkyy pienempinä eläkkeinä, aika luonnollinen seuraus.

        Totta on, että aiemmin eläkkeen määrä laskettiin työsuhteen viimeisten vuosien palkkojen perusteella, kun nykyisin se lasketaan koko työhistorian perusteella. Tuo kunkin työsuhteen viimeiset ajat muuttuivat nekin ’loppua’ kohti eli neljästä viimeisestä vuodesta kymmeneen viimeiseen vuoteen ennenkuin siirryttiin nykyiseen koko työhistorian huomioimiseen. Tästä hyötyi tietysti ne, keiden palkka oli parhaimmillaan ennen eläkeikää/työsuhteen päättymistä ja kärsivät ne joiden palkka pieneni ennen eläkeikää/ työsuhteen päättymistä. Rakennusalalla ja muutamalla muullakin lyhyiden työsuhteiden tyyppialoilla, sekä yrittäjillä asia ei ollut näin, vaan heillä eläke laskettiin koko työhistorian ajalta.

        Näin jälkikäteen nykytiedoin on selvää, että muutoksia olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, niin ne olisivatolleet lievempiä.
        Ei tämä ole miksikään muuttunut nykypäiväön nähden. Kyllä nytkin tiedetään, itse asiassa tiedetään varmasti ja jo tapahtuneiden faktojen perusteella, että muutoksia pitäisi tehdä nopeasti.
        Tässä mielessä tilanne nykypäättäjillä on selkeämpi ja tieto varmempaa kuin aiempina vuosikymmeninä, joten päätösten teko siinä mielessä on helpompaa.

        No tuleeko niitä päätöksiä helpommin? Homma on nykypäättäjien käsissä, ei voi paeta jatkuvasti aiempien sukupolvien selän taakse syyttämällä heitä joistain väärinarvioinneista, kun valta ja huomattavasti parempi faktatieto ja ennustustieto on nyt omalla sukupolvella. Nykyiset nähtävissä olevat ongelmat vuosikymmenten päässä ovat huonattavasti suurempia eikä niihin sen paremmin syyllistä kuin ratkaisua löydy historiasta.

        Rutista voi vaikka kuinka ja syytellä menneitä sukupolvia, mutta ei se mitään auta. Päinvastoin.

        Poistuneen superkarttuman tilallehan tuli lykkäyskorotus. Se on 0,4% jokaista kuukautta kohti, jolla myöhennetään eläkkeelle siirtoa. Lisäksi se lasketaan suoraan ansaitusta eläkkeestä ja pistetään sen päälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä keskimääräinen eläke on nykyisin juuri tuo reilu 1600€/kk. Se nousi voimakkaasti suuren ikäluokan jäätyä eläkkeelle, koska suuri ikäluokka oli ensimmäinen ikäluokka käytännössä, jolla edes oli mahdollista saavuttaa täysi eläke.
        No nyt jatkossa uusia suuren ikäluokan edustajia ei juuri tule enää eläkkeelle eikä ole tullut enää kuuteen vuoteen, joten sen puolesta vaikutus oli tässä.
        Tietysti vanhimmassa eläkeläisjoukossa on vielä paljon suurta ikäluokkaa vanhempia (yli 75 vuotiaita) pientä eläkettä saavia ja heidän poistumisensa joiltain osin nostanee keskimääräistä eläkettä, mutta tuskin läheskään niin paljoa kuin uusien nuorempien eläkeläisten eläkkeet.

        Et lukenut lainaamaasi viestiä. Kirjoittaja sanoi suurten ikäluokkien keskimääräinen eläke ja sinä edelleen käytät lukemaa kaikkien eläkeläisten keskimääräisestä eläkkeestä.

        Jos haluttaisiin käyttää vieä paremmin aiheeseen liittyviä lukuja tulisi tarkastella suurten ikäluokkien keskimääräista työeläkettä ja YEL:iä, koska niistähän täällä on puhe eikä kansaneläkkeen tasosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et lukenut lainaamaasi viestiä. Kirjoittaja sanoi suurten ikäluokkien keskimääräinen eläke ja sinä edelleen käytät lukemaa kaikkien eläkeläisten keskimääräisestä eläkkeestä.

        Jos haluttaisiin käyttää vieä paremmin aiheeseen liittyviä lukuja tulisi tarkastella suurten ikäluokkien keskimääräista työeläkettä ja YEL:iä, koska niistähän täällä on puhe eikä kansaneläkkeen tasosta.

        Kyllä huomasin tuon suurten ikäluokkiin kohdistuneen jutun. Ja totesinhan senkin, että suuret ikäluokat olivat ensimmäinen ikäluokka, jolla oli mahdollisuus saada järjestelmästä täysimääräinen eläke. Ja sehän luonnollisesti tarkoittaa, että heidän eläkkeensä on suurempi kuin edeltävien sukupolvien. Ja näinhän käy nytkin koko ajan eli mitä nuorempi sukupolvi siirtyy eläkkeelle, niin sitä suurempi on saatu keskimääräinen euromääräinen eläke. Se johtuu tietysti palkkatason noususta.
        Tällä hetkellä kaikki suureen ikäluokkaan kuuluvat ovat jo eläkkeellä ja heidän eläkkeensä sisältyy tuohon keskimääräiseen määrään. Sen lisäksi suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat, joita on jo kohta kuusi, on myös mukana tuossa keskimäärässä, ja jokaisen ikäluokan saama eläke on keskimäärin hieman suurempi kuin edeltävän. Nämä nostavat osaltaan tuon keskimääräisen eläkkeen määrää.

        Totta, tämähän on YEL-keskustelu, joten kohde kaiketi piäisi olla yrittäjäeläkkeet. (Muuten työeläke on eri juttu kuin kansaneläke ja tuossa edellä oli puhe työeläkkeistä).
        Yel-eläkkeen määrä taasen on kokolailla yrittäjän itsensä määrättävissä, joten sen vertailu eri ikäluokkien välillä kuvastaakin lähinnä eri sukupolvien omaa halua varmistaa itselleen yel-eläkkeen suuruus. Vaihtoehtoinahan yrittäjillä on helpommin ottaa riski ja turvata vanhuuttaan tässäkin keskusteluissa jatkuvasti esiintulevat erilaisilla sijoitus- ja säästämiskeinoilla lakisääteisen yel-vakuutuksen sijasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä huomasin tuon suurten ikäluokkiin kohdistuneen jutun. Ja totesinhan senkin, että suuret ikäluokat olivat ensimmäinen ikäluokka, jolla oli mahdollisuus saada järjestelmästä täysimääräinen eläke. Ja sehän luonnollisesti tarkoittaa, että heidän eläkkeensä on suurempi kuin edeltävien sukupolvien. Ja näinhän käy nytkin koko ajan eli mitä nuorempi sukupolvi siirtyy eläkkeelle, niin sitä suurempi on saatu keskimääräinen euromääräinen eläke. Se johtuu tietysti palkkatason noususta.
        Tällä hetkellä kaikki suureen ikäluokkaan kuuluvat ovat jo eläkkeellä ja heidän eläkkeensä sisältyy tuohon keskimääräiseen määrään. Sen lisäksi suurten ikäluokkien jälkeiset ikäluokat, joita on jo kohta kuusi, on myös mukana tuossa keskimäärässä, ja jokaisen ikäluokan saama eläke on keskimäärin hieman suurempi kuin edeltävän. Nämä nostavat osaltaan tuon keskimääräisen eläkkeen määrää.

        Totta, tämähän on YEL-keskustelu, joten kohde kaiketi piäisi olla yrittäjäeläkkeet. (Muuten työeläke on eri juttu kuin kansaneläke ja tuossa edellä oli puhe työeläkkeistä).
        Yel-eläkkeen määrä taasen on kokolailla yrittäjän itsensä määrättävissä, joten sen vertailu eri ikäluokkien välillä kuvastaakin lähinnä eri sukupolvien omaa halua varmistaa itselleen yel-eläkkeen suuruus. Vaihtoehtoinahan yrittäjillä on helpommin ottaa riski ja turvata vanhuuttaan tässäkin keskusteluissa jatkuvasti esiintulevat erilaisilla sijoitus- ja säästämiskeinoilla lakisääteisen yel-vakuutuksen sijasta.

        Täältä voi nähdä keskimääräiset eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet:https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__120tyoelakkeensaajat__50tyoelakkeelle_siirtyneiden_elake/elsiel_t01_laji.Px/?rxid=83e50dd8-92e1-4935-b697-a8bc3a03466f

        2014 oli suurin keskimääräinen varsinainen eläke, ainoa vuosi jolloin keskieläke oli yli 1800 €. Valtava nousu vuoteen 2014 ja siitä hienoista laskua.

        YEL tuli vasta 70-luvulla, joten sen kautta ei aivan täyttä eläkettä ole voinut kauaa saada, mutta TyeListä on. Ennen sotaa syntyneet vanhempani saivat täyden eläkkeen. Isäni osin YELin avulla. Molemmat saivat yli 60% loppuajan palkastaan. 10-luvulla synteneet isovanhempanikin saivat kohtuullisen eläkkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täältä voi nähdä keskimääräiset eläkkeelle siirtyneiden eläkkeet:https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__120tyoelakkeensaajat__50tyoelakkeelle_siirtyneiden_elake/elsiel_t01_laji.Px/?rxid=83e50dd8-92e1-4935-b697-a8bc3a03466f

        2014 oli suurin keskimääräinen varsinainen eläke, ainoa vuosi jolloin keskieläke oli yli 1800 €. Valtava nousu vuoteen 2014 ja siitä hienoista laskua.

        YEL tuli vasta 70-luvulla, joten sen kautta ei aivan täyttä eläkettä ole voinut kauaa saada, mutta TyeListä on. Ennen sotaa syntyneet vanhempani saivat täyden eläkkeen. Isäni osin YELin avulla. Molemmat saivat yli 60% loppuajan palkastaan. 10-luvulla synteneet isovanhempanikin saivat kohtuullisen eläkkeen.

        Tuon taulukon yksittäisiä poimintakriteereitä hiukan muuttamalla tulee hieman erilaisia lukuja. Totta kuitenkin, että suurten ikäluokkien eläköitymisaikoina keskieläkkeet kasvoivat. Syitähän edellä on jo arvioitukin eli mahdollisuus täyteen eläkkeeseen, mitä järjestelmästä voi saada.
        Suuret ikäluokat eläköityvät vuosina 2007-2013 ja silloin kasvu oli voimakkainta, satasissa, ja sen jälkeen tasaantunut. Sitäkin voi perustella sillä, että kaikilla on mahdollisuus täyteen eläkkeeseen, jolloin suurta hyppäystä ylöspäin ei enää tule. Itse sain suurimman euromäärän vuodelle 2012. Sen jälkeen hieman laskenut. Kyse on kuitenkin kymppien luokkaa.

        Kyllähän eläkkeitä aina jossain muodossa on maksettu, mutta työeläkejärjestelmä tuli voimaan vuonna 1961 ja silloin täyteen eläkkeeseen vaadittiin 40 vuoden työskentelyaika, joten vuonna 2001 ensimmäiset järjestelmän mukaiset täydet tyel-peruseläkkeet pystyi saamaan. Alkuaikoina oli kuitenkin lisäeläkemahdollisuus, jos työnantaja sellaisen otti. Se mahdollisti korkeamman eläkkeen vaikkei ’täysiä vuosia’ ollutkaan.
        Tuolloin vielä oli palkansaajien eläkkeissä eläkekatto eli tuo max 60%, mutta ei enää. Yrittäjäeläkkeissähän eläkekatto on vieläkin.

        Yel:ssä ja (myellissä) täydet on voinut saada vasta 2010.

        Lisäksi valtiolla ja kunnilla taisi olla omia järjestelmiään jo tuolloin ja niissä eläkekatto oli max 66%.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuon taulukon yksittäisiä poimintakriteereitä hiukan muuttamalla tulee hieman erilaisia lukuja. Totta kuitenkin, että suurten ikäluokkien eläköitymisaikoina keskieläkkeet kasvoivat. Syitähän edellä on jo arvioitukin eli mahdollisuus täyteen eläkkeeseen, mitä järjestelmästä voi saada.
        Suuret ikäluokat eläköityvät vuosina 2007-2013 ja silloin kasvu oli voimakkainta, satasissa, ja sen jälkeen tasaantunut. Sitäkin voi perustella sillä, että kaikilla on mahdollisuus täyteen eläkkeeseen, jolloin suurta hyppäystä ylöspäin ei enää tule. Itse sain suurimman euromäärän vuodelle 2012. Sen jälkeen hieman laskenut. Kyse on kuitenkin kymppien luokkaa.

        Kyllähän eläkkeitä aina jossain muodossa on maksettu, mutta työeläkejärjestelmä tuli voimaan vuonna 1961 ja silloin täyteen eläkkeeseen vaadittiin 40 vuoden työskentelyaika, joten vuonna 2001 ensimmäiset järjestelmän mukaiset täydet tyel-peruseläkkeet pystyi saamaan. Alkuaikoina oli kuitenkin lisäeläkemahdollisuus, jos työnantaja sellaisen otti. Se mahdollisti korkeamman eläkkeen vaikkei ’täysiä vuosia’ ollutkaan.
        Tuolloin vielä oli palkansaajien eläkkeissä eläkekatto eli tuo max 60%, mutta ei enää. Yrittäjäeläkkeissähän eläkekatto on vieläkin.

        Yel:ssä ja (myellissä) täydet on voinut saada vasta 2010.

        Lisäksi valtiolla ja kunnilla taisi olla omia järjestelmiään jo tuolloin ja niissä eläkekatto oli max 66%.

        Aikamoista poukkoilua tuo eläkejärjestelmän kehitys on ollut. 1961 kertymä oli vain 1% ja tavoite 40%. 70-luvun puolivälissä tuo nostettiin 1,5 ja 60%. Sitten vielä 2005 tuli 1,9% melko lailla suurelle ikäluokalle kohdennettuna. 2017 tuo loppuajan 1,9 laski 1,7 ja 2025 se tulee laskemaan 1,5%. Elinaikakertoimien kasvaessa ja alentuneilla kertoimilla ollasn pian taas lähellä 40% tasoa. Varsinkin kun huomioidaan kertymän aloitus jo 17 vuotiaana eli kertymästä suuri osa tulee nuoreeden pienpalkkatyöstä.

        En voi kyllä käsittää noita 2005 päätöksiä. Parennettiin merkittävästi eläkkeitä (63 V, 1,9%, superkertymä jne), vaikka "eläkepommi" oli jo varsin hyvin tiedossa. 2017 muutokset olisi pitänyt tehdä jo silloin eikä päästää 63 vuotiaana täydelle eläkkeelle.

        Sääliksi käy nykynuoria. Itse vielä sentään pääsen alle 70-vuotiaana kohtuu eläkkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikamoista poukkoilua tuo eläkejärjestelmän kehitys on ollut. 1961 kertymä oli vain 1% ja tavoite 40%. 70-luvun puolivälissä tuo nostettiin 1,5 ja 60%. Sitten vielä 2005 tuli 1,9% melko lailla suurelle ikäluokalle kohdennettuna. 2017 tuo loppuajan 1,9 laski 1,7 ja 2025 se tulee laskemaan 1,5%. Elinaikakertoimien kasvaessa ja alentuneilla kertoimilla ollasn pian taas lähellä 40% tasoa. Varsinkin kun huomioidaan kertymän aloitus jo 17 vuotiaana eli kertymästä suuri osa tulee nuoreeden pienpalkkatyöstä.

        En voi kyllä käsittää noita 2005 päätöksiä. Parennettiin merkittävästi eläkkeitä (63 V, 1,9%, superkertymä jne), vaikka "eläkepommi" oli jo varsin hyvin tiedossa. 2017 muutokset olisi pitänyt tehdä jo silloin eikä päästää 63 vuotiaana täydelle eläkkeelle.

        Sääliksi käy nykynuoria. Itse vielä sentään pääsen alle 70-vuotiaana kohtuu eläkkeelle.

        Onhan se poukkoillut, mutta niinhän oikeastaan kaikki muukin yhteiskunnassa ja tietysti syynä on Suomen ja koko maailman poukkoilut.
        Virheitä on tehty ja varsinkin jälkiviisaana ne huomataan helposti, kun tuolloin päästösten pohjana olleet tuonajan ennusteet tulevasta ovat toteutuneet eri tavalla kuin aikanaan ennustettiin.
        Työeläkejärjestelmää on kyllä käytetty politiikankin avuksi vastoin työeläkejärjestelmän tarkoitusta, esim työllisyyden hoidossa. Ja vastahan ex-pääministeri vaati työeläkejärjestelmää avuksi omien vappupuheessaan antamien vaalilupaustensa täyttämisessä. Ei nämä varmasti vähennä poukkoilua.

        Nykyisin eläkettä kertyy jo 17- vuotiaasta alkaen, aiemmin se oli joskus 21- vuotiaana vai oliko peräti myöhemminkin. Kerryttämisaikaa on siten tullut 4-5 vuotta lisää ja se kai on kaikinpuolin hyvä asia, vaikka aluksi palkat ovatkin pieniä ja kertymä sen vuoksi pieni. On se kuitenkin lisää. Ei se mistään pois ole.
        Ja nykyisin käytännössä kaikki ansiot kertyttävät ja heti. Joskus muinoin taisi olla useankin kuukauden ’omavastuu’ ja lisäksi tietty aika korkeakin rahamäärä ennenkuin eläkettä alkoi kertyä.

        Elinaikakertoimen perimmäinen tarkoitus on jo tullut monta kertaa esille eli sillä pyritään vähentämään pidentyneen eläkkeelläoloajasta johtuvia kustannuksia, kun ansaittu eläkekertymä ei kuitenkaan ole huomioinut tätä pidentynyttä aikaa. Elinikähän on kasvanut noin kymmenellä vuodella työeläkejärjestelmän voimassaoloaikana ja koko tuo lisäöntynyt aika on kohdistunut eläkkeelläoloaikaan. Nyt siitä johtuvaa kustannusten noisua hillitsee myös alimman eläkeiän nosto vaiheittain takaisin 65:een ja sen jälkeen eläkeikä kytketään eliniän kasvuun. Eläkejärjestelmän kannalta virhe olikin laskea se 63:een ja eläkkeeksi siihen mennessä ansaittu, mutta sekin taisi olla poliittisesti perusteltu päätös, jolla siirrettiin iso osa pitkäaikaistyöttömistä eläkkeelle rasittamasta työttömyystilastoja. Muistaakseni silloin pääministeri Vanhasen ’Rukan hangilla’ syntynyt ajatus.....

        Jos maailma ja Suomi vähänkin pysyy järjissään, niin ei nykynuorilla ole hätää eläkejärjestelmän suhteen. Edelleenkin heillä tulee eläkkeelläoloaika selvästi pidemmäksi kuin mitä järjestelmä oli alkujaan käyttänyt perusteena. Selvästikin. Siis keskimäärin. Eläketasokin on käytännössä suurempi kuin alunperin oli suunniteltu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan se poukkoillut, mutta niinhän oikeastaan kaikki muukin yhteiskunnassa ja tietysti syynä on Suomen ja koko maailman poukkoilut.
        Virheitä on tehty ja varsinkin jälkiviisaana ne huomataan helposti, kun tuolloin päästösten pohjana olleet tuonajan ennusteet tulevasta ovat toteutuneet eri tavalla kuin aikanaan ennustettiin.
        Työeläkejärjestelmää on kyllä käytetty politiikankin avuksi vastoin työeläkejärjestelmän tarkoitusta, esim työllisyyden hoidossa. Ja vastahan ex-pääministeri vaati työeläkejärjestelmää avuksi omien vappupuheessaan antamien vaalilupaustensa täyttämisessä. Ei nämä varmasti vähennä poukkoilua.

        Nykyisin eläkettä kertyy jo 17- vuotiaasta alkaen, aiemmin se oli joskus 21- vuotiaana vai oliko peräti myöhemminkin. Kerryttämisaikaa on siten tullut 4-5 vuotta lisää ja se kai on kaikinpuolin hyvä asia, vaikka aluksi palkat ovatkin pieniä ja kertymä sen vuoksi pieni. On se kuitenkin lisää. Ei se mistään pois ole.
        Ja nykyisin käytännössä kaikki ansiot kertyttävät ja heti. Joskus muinoin taisi olla useankin kuukauden ’omavastuu’ ja lisäksi tietty aika korkeakin rahamäärä ennenkuin eläkettä alkoi kertyä.

        Elinaikakertoimen perimmäinen tarkoitus on jo tullut monta kertaa esille eli sillä pyritään vähentämään pidentyneen eläkkeelläoloajasta johtuvia kustannuksia, kun ansaittu eläkekertymä ei kuitenkaan ole huomioinut tätä pidentynyttä aikaa. Elinikähän on kasvanut noin kymmenellä vuodella työeläkejärjestelmän voimassaoloaikana ja koko tuo lisäöntynyt aika on kohdistunut eläkkeelläoloaikaan. Nyt siitä johtuvaa kustannusten noisua hillitsee myös alimman eläkeiän nosto vaiheittain takaisin 65:een ja sen jälkeen eläkeikä kytketään eliniän kasvuun. Eläkejärjestelmän kannalta virhe olikin laskea se 63:een ja eläkkeeksi siihen mennessä ansaittu, mutta sekin taisi olla poliittisesti perusteltu päätös, jolla siirrettiin iso osa pitkäaikaistyöttömistä eläkkeelle rasittamasta työttömyystilastoja. Muistaakseni silloin pääministeri Vanhasen ’Rukan hangilla’ syntynyt ajatus.....

        Jos maailma ja Suomi vähänkin pysyy järjissään, niin ei nykynuorilla ole hätää eläkejärjestelmän suhteen. Edelleenkin heillä tulee eläkkeelläoloaika selvästi pidemmäksi kuin mitä järjestelmä oli alkujaan käyttänyt perusteena. Selvästikin. Siis keskimäärin. Eläketasokin on käytännössä suurempi kuin alunperin oli suunniteltu.

        Nämä on ihan hyviä pointteja , mutta alkuperäiset viestit liittyivät Yel eläkkeen kannattavuuteen eikä yleisiin eläke asioihin.

        Pysyisttekö aiheessa

        Kiitos .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki riippuu siitä mihin on tottunut (ja missä asuu). Ei minun ansiotulotkaan ole keskimääräiset, joten miksi riittäisi keskimääräinen eläke. Entiset kollegat ovat valitelleet, kun eläke on vain 3,5-4 tonnia kuussa.

        Mökkiä ei ole ja asunto ei tule olemaan velaton eläkkeelle jäädessä näillä näkymin. Toisaalta on kyllä sijoitusasunto velattoma.

        Jos ei kelpaa keskimääräinen eläke tai tuleva eläke niin pitää tehdä jotain sen eteen jo työuran aikana. Tulevan eläkkeen saa selville muutamalla klikkauksella, joten turha väittää, että tuo tulee yllätyksenä. Tai yllätyksenä eläkkeen määrä voi toki tulla, jos on laiska ja välinpitämätön.

        Jos haluaa paremman eläkkeen, pitää sitä varten säästää itse erikseen. Nykyinen järjestelmä ei vain kestä pitkällä tähtäimellä, jos eläkkeiden määriä nostettaisiin nykyisestä paljon. Pikemminkin eläkkeitä tullaan tulevaisuudessa laskemaan, ainakin korkeimpia eläkkeitä.

        Tämä pätee siis sekä yrittäjiin että työntekijöihin. Tapoja eläkkeeseen säästämiseen on monta ja siitä voi kiistellä, mutta itsellä on aina myös vastuu omasta eläkkeestä.

        Ja on niitäkin eläkeläisiä, joille jopa tonni riittää hyvin elämiseen. Joten tämä on ihan henkilöstä kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo elinaikakerroin vaikuttaa n. 1% nuorimpien suuren ikäluokan eläkkeisiin. Siitä se kasvaa ollen pian yli 10%. Suuri ikäluokka sai nauttia 1,9% kertymästä, joka poistettiin 2017. He saivat tuloihinsa nähden loistavan eläkkeen jo 63-vuotiaana. Useat jo 60-vuotiaana (mm. monessa valtioyhtiössä). Kyllä 65 oli vakio eläkeikä ennen 2005 muutoksia. Tietysti silloin oli ja on edelleen ammattiryhmiä, jotka pääsevät reilusti aiemmin täydelle eläkkeelle.

        Keskimääräinen eläke ei toki ole kovin suuri suurella ikäluokalla, mutta valtavasti suurempi kuin heitä aiemmilla. Samoissa työtehtävissä ja vastaavia palkkoja saaneita verratessa suuri ikäluokka veti selvästi pidemmän korren. He saivat tyypillisesti 60, jopa 66% loppuajan palkastaan. Myöhemmät ikäluokat joutuvat tyytymään 50% paikkeilla olevaan eläkkeeseen. Tämä johtuu sekä elinaikakertoimesta että koko työhistorian laskemisesta vuositasolla mukaan. Siis alku-uran huonot palkat laskevat eläkettä. Ennenhän eläke laskettiin loppuajan palkasta.

        Nykyiset eläkkeethän ovat syynä siihen, että eläkemaksut ovat 25% ja pian nousevat lisää, kun eläkeläiset ovat "liian kauan" elossa. Eläkemaksuthan menevät suoraan eläkkeiden maksamiseen.

        Olisi siis pitänyt nostaa eläkemaksuja paljon aiemmin tai laskea eläketasoa jo suurelle ikäluokalle.

        Tulotilastoista näkyy jo ihmeellisyyksiä, kun jotkut eläkeikäluokat tienaavat enemmän kuin jotkut työikäiset. Kertoo selkeästä epäsuhdasta!

        Sinulla näyttää olevan väärrää tietoa, Viime vuonnakin eläkerahastot kasvoivat 6 miljardia vaikka eläkemenot on suurimillaan ku eläkeelä on suuret ikäluokat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänä vuonna eläkkeellejäävien elinaikakerroin leikkaa noin 4.6% eläkkeestä. Totta on, ettei nykyisin enää yli 52- vuotiaat voi saada 1.9% kertymään, heillä se on nykyisin 1.7%. Eipä tuo 0,2% ero nyt tainut niin loistavaa eläkettä tuoda. Alle 53- vuotiailla se oli aiemmin 1.5 kuten nykyisinkin. V2095 jälkeen oli mahdollisuus saada loistava eläke, jos jatkoi 68 vuotiaaksi työelämässä. Nk superkarttuma, hyvinkin reipas 4%:n karttuma, alkoi kertyä ikävuoden 63 jälkeen, jos oli täysipäiväisenä työelämässä. Se poistui v 2017 eläkeuudistuksessa.

        Todellinen keskimääräinen eläköitymisikä oli alle 60 vuotta ennen 2005 eläkeuudistusta, jolloin alin eläkeikä laskettiin 65:stä 63:een. Sen jälkeen se nousi nopeasti ja nykyistä todellista eläköitymisikää en tiedä.

        Työeläkejärjestelmä tuli voimaan 1961, jolloin vuoden 1961 jälkeen työelämään tulleilla vasta olikin mahdollisuus saada täysi työeläke. Osuu aika tarkasti vanhimpien suuren ikäluokan kohdalle. Heitä vanhemmilla ei siten ollut mahdollisuuttakaan hankkia täyttä työeläkettä. Se tietysti näkyy pienempinä eläkkeinä, aika luonnollinen seuraus.

        Totta on, että aiemmin eläkkeen määrä laskettiin työsuhteen viimeisten vuosien palkkojen perusteella, kun nykyisin se lasketaan koko työhistorian perusteella. Tuo kunkin työsuhteen viimeiset ajat muuttuivat nekin ’loppua’ kohti eli neljästä viimeisestä vuodesta kymmeneen viimeiseen vuoteen ennenkuin siirryttiin nykyiseen koko työhistorian huomioimiseen. Tästä hyötyi tietysti ne, keiden palkka oli parhaimmillaan ennen eläkeikää/työsuhteen päättymistä ja kärsivät ne joiden palkka pieneni ennen eläkeikää/ työsuhteen päättymistä. Rakennusalalla ja muutamalla muullakin lyhyiden työsuhteiden tyyppialoilla, sekä yrittäjillä asia ei ollut näin, vaan heillä eläke laskettiin koko työhistorian ajalta.

        Näin jälkikäteen nykytiedoin on selvää, että muutoksia olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, niin ne olisivatolleet lievempiä.
        Ei tämä ole miksikään muuttunut nykypäiväön nähden. Kyllä nytkin tiedetään, itse asiassa tiedetään varmasti ja jo tapahtuneiden faktojen perusteella, että muutoksia pitäisi tehdä nopeasti.
        Tässä mielessä tilanne nykypäättäjillä on selkeämpi ja tieto varmempaa kuin aiempina vuosikymmeninä, joten päätösten teko siinä mielessä on helpompaa.

        No tuleeko niitä päätöksiä helpommin? Homma on nykypäättäjien käsissä, ei voi paeta jatkuvasti aiempien sukupolvien selän taakse syyttämällä heitä joistain väärinarvioinneista, kun valta ja huomattavasti parempi faktatieto ja ennustustieto on nyt omalla sukupolvella. Nykyiset nähtävissä olevat ongelmat vuosikymmenten päässä ovat huonattavasti suurempia eikä niihin sen paremmin syyllistä kuin ratkaisua löydy historiasta.

        Rutista voi vaikka kuinka ja syytellä menneitä sukupolvia, mutta ei se mitään auta. Päinvastoin.

        Jos oli täyttänyt 23 vuotta 1961 tuli täysi eläke


    • Anonyymi

      aika hyvin on juttua tullut tänne huomioiden sen että aloitus tehtiin kännissä

      • Anonyymi

        Kyllä eläkkeet kiinnostaa ja niistä voi keskustella selvänäkin, jolloin pysytään paremmin asiassakin.


      • Anonyymi

        Näistä kirjoituksista on 85 - 90% yhden ja saman tyypin juttuja, tällä on jokin rooli eläkevakuutusyhtiössä ja haluaa palstalla vuodesta toiseen tuoda esiin, miten välttämätön mahdollisimman kallis yel-vakuutus on yrittäjälle. Että lukekaa siltä pohjalta näitä keskusteluja.

        Monelta on mennyt hukkaan kaikki maksetut yel-maksut, jotkut ovat hyötyneet, useilla hyöty on merkityksetön. Jos on kykyä ja osaamista sijoittamiseen, kannattaa antaa mahdollisimman vähän rahojaan jonkin kovapalkkaisia johtajia omaavan yhtiön haltuun, rahojasi hallitsee silloin myös poliitikot nyt ja tulevaisuudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näistä kirjoituksista on 85 - 90% yhden ja saman tyypin juttuja, tällä on jokin rooli eläkevakuutusyhtiössä ja haluaa palstalla vuodesta toiseen tuoda esiin, miten välttämätön mahdollisimman kallis yel-vakuutus on yrittäjälle. Että lukekaa siltä pohjalta näitä keskusteluja.

        Monelta on mennyt hukkaan kaikki maksetut yel-maksut, jotkut ovat hyötyneet, useilla hyöty on merkityksetön. Jos on kykyä ja osaamista sijoittamiseen, kannattaa antaa mahdollisimman vähän rahojaan jonkin kovapalkkaisia johtajia omaavan yhtiön haltuun, rahojasi hallitsee silloin myös poliitikot nyt ja tulevaisuudessa.

        Minusta kirjoittelut puolesta ja vastaan ovat olleet pääosin hyvinkin asiallisia eri näkökulmista katsoen. En nyt kyllä mitään asiatonta propagandaa näe missään kirjoituksessa yel:n puolesta.
        Kyllä lähes kaikki puolesta ja vastaan kirjoitukset on perusteltu ihan hyvin ja jopa helposti itse kunkin ymmärrettävissä ja jopa tarkistettavissakin.

        Jos sinä löydät jotain ei-paikkansa pitävää tms tai josta olet eri mieltä, niin olisi fiksumpaa kommentoida sitä eikä yleisesti jotain epämääräistä kirjoittajista, joiden kirjoituksista olet eri mieltä. Ei luulisi olevan vaikeaa tuoda omaa paremmaksi uskomaansa vaihtoehtoa tai näkemystään esille. Vai onko?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minusta kirjoittelut puolesta ja vastaan ovat olleet pääosin hyvinkin asiallisia eri näkökulmista katsoen. En nyt kyllä mitään asiatonta propagandaa näe missään kirjoituksessa yel:n puolesta.
        Kyllä lähes kaikki puolesta ja vastaan kirjoitukset on perusteltu ihan hyvin ja jopa helposti itse kunkin ymmärrettävissä ja jopa tarkistettavissakin.

        Jos sinä löydät jotain ei-paikkansa pitävää tms tai josta olet eri mieltä, niin olisi fiksumpaa kommentoida sitä eikä yleisesti jotain epämääräistä kirjoittajista, joiden kirjoituksista olet eri mieltä. Ei luulisi olevan vaikeaa tuoda omaa paremmaksi uskomaansa vaihtoehtoa tai näkemystään esille. Vai onko?

        Sinä olet tuo trolli ja puolustelet taas omia sepustuksia, olevinaan kuin kuka tahansa. Jo kommenttien määrä lyhyessä ajassa ja niiden samankaltaisuus kertoo sinun olevan niiden takana.

        Tiedä vaikka tuo ketjun avauskin olisi sinun tekosia, harvoin noin kömpelöä edes näkee, että muka humalainen saa päähänsä tulla keskellä yötä kyselemään YEL-asioita. Ja heti aamulla joku tyyppi (sinä) on ylistämässä, miten YEL on pelastanut suurinpiirtein koko elämän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä olet tuo trolli ja puolustelet taas omia sepustuksia, olevinaan kuin kuka tahansa. Jo kommenttien määrä lyhyessä ajassa ja niiden samankaltaisuus kertoo sinun olevan niiden takana.

        Tiedä vaikka tuo ketjun avauskin olisi sinun tekosia, harvoin noin kömpelöä edes näkee, että muka humalainen saa päähänsä tulla keskellä yötä kyselemään YEL-asioita. Ja heti aamulla joku tyyppi (sinä) on ylistämässä, miten YEL on pelastanut suurinpiirtein koko elämän.

        Ei muuta kuin asiallisia vasta-argumentteja ja niitä oikeita näkemyksiä vaan esittämään, jos sulla jotain esitettävää on. Niistä kyllä keskustelua syntyy.
        Ei pidä suuttua tai ärsyyntyä, jos joku on eri mieltä. Se on keskustelussa ihan normaalia ja siksihän näitä keskustelupalstoja alunperin on luotukin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei muuta kuin asiallisia vasta-argumentteja ja niitä oikeita näkemyksiä vaan esittämään, jos sulla jotain esitettävää on. Niistä kyllä keskustelua syntyy.
        Ei pidä suuttua tai ärsyyntyä, jos joku on eri mieltä. Se on keskustelussa ihan normaalia ja siksihän näitä keskustelupalstoja alunperin on luotukin.

        Kerro nyt kerrankin rehellisesti, kuka sinulle maksaa palstalla päivystämisestä ja tuon yellin mainostamisesta? Sinun kirjoituksia samasta aiheesta, samalla tyylillä ja painotuksella löytyy tältä palstalta satoja kappaleita. Kukaan ei tee sellaista pelkästä intohimosta asiaa kohtaan.

        Ketjua on luettu tällä hetkellä 107 kertaa ja sille on kirjoitettu 74 kertaa. Melkoista yksinpuhelua olet käynyt itsesi kanssa. Ketään ei kiinnosta typerä jankkaamisesi, mitään uutta näkökulmaa et ole pystynyt tuomaan esiin ja epärehellisyytesi takia uskottavuutesi on 0.

        Mene pois pilaamasta keskusteluja, mainosta asiaasi rehellisesti ja mielummin joissakin muissa yhteyksissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro nyt kerrankin rehellisesti, kuka sinulle maksaa palstalla päivystämisestä ja tuon yellin mainostamisesta? Sinun kirjoituksia samasta aiheesta, samalla tyylillä ja painotuksella löytyy tältä palstalta satoja kappaleita. Kukaan ei tee sellaista pelkästä intohimosta asiaa kohtaan.

        Ketjua on luettu tällä hetkellä 107 kertaa ja sille on kirjoitettu 74 kertaa. Melkoista yksinpuhelua olet käynyt itsesi kanssa. Ketään ei kiinnosta typerä jankkaamisesi, mitään uutta näkökulmaa et ole pystynyt tuomaan esiin ja epärehellisyytesi takia uskottavuutesi on 0.

        Mene pois pilaamasta keskusteluja, mainosta asiaasi rehellisesti ja mielummin joissakin muissa yhteyksissä.

        En nyt kyllä tiedä kenelle purkauksesi tarkkaanottaen osoitit, mutta minä olen ollut eläkkeellä jo viisi ja puoli vuotta ja kirjoituksiani on tuossa edellä muutama eikä niissä yhdessäkään ole mainostettu tai oikeastaan otettu edes kantaa yel:n hyvyyteen tai huonouteen. Ei minulla ole henkilökohtaista intressiä puoleen jos toiseenkaan. Satun vain pitämään asiallisista keskusteluista, joissa aihe on mielenkiintoinen. Kommentoitu lähinnä puhtaasti asiaasioita eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Tämä olikin ihan hyvä ja asiaan keskittyvä kirjoitussarja, jota sinäkin näköjään olet jaksanut seurata ja ehkä kommentoinutkin, mutta syystä tai toisesta päädyit sitten olemaan poikkeus asialinjasta.
        Siihen sinulla varmasti on omat syysi ja ehkä pätevätkin omasta mielestäsi.

        No asian puolestahan tämä keskustelu näyttääkin jo hiipuvan. Voit halutessasi jatkaa omalla aloittamallasi tyylilläsi ja ehkä se joitain kiinnostaa, mutta minua ei.


    • Anonyymi

      Kuka on vielä yrittäjänä, NIIN VIETÄVIS !. Että maksaa nyt jotain olematonta Yrittäjä eläkettä-. Osta vaikka Sijoitus asunto, siitä tulo sinulle joskus enempi, kuin eläke sijoituksesta,missä kaiken laisia konkeloita myöhemmin. Kokemusta on.

      • Anonyymi

        Se velaksi ostettu sijoitusasunto ei auta yhtään mitään, jos sairastut vakavasti vaikka 30...40 vuotiaana, ja loppuelämä meneekin työkyvyttömänä.

        YEL-eläkevakuutuksesta saa YEL-vakuutusmäärään suhteutettua eläkettä. Eli eläke on karkeasti 60% palkkatulon määrästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se velaksi ostettu sijoitusasunto ei auta yhtään mitään, jos sairastut vakavasti vaikka 30...40 vuotiaana, ja loppuelämä meneekin työkyvyttömänä.

        YEL-eläkevakuutuksesta saa YEL-vakuutusmäärään suhteutettua eläkettä. Eli eläke on karkeasti 60% palkkatulon määrästä.

        On todellä typerää, että työkyvyttömyysvakuutus on sotkettu eläkkeisiin vaikka näillä ei ole mitään tekemistä keskenään., Harmillista kyllä näin asia yhteiskunnassamme on.
        Erillisiäkin työkyvyttömyysvakuutuksia saa, mutta nykytuotteet on tarkoitettu lähinnä lisäsuojaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se velaksi ostettu sijoitusasunto ei auta yhtään mitään, jos sairastut vakavasti vaikka 30...40 vuotiaana, ja loppuelämä meneekin työkyvyttömänä.

        YEL-eläkevakuutuksesta saa YEL-vakuutusmäärään suhteutettua eläkettä. Eli eläke on karkeasti 60% palkkatulon määrästä.

        60% taso normaalilla eläkeiällä tai työkyvyttömyyseläkkeellä edellyttää nuorena aloitettua YEL/TyELiä samalla tasolla kuin nyt. Jos nyt laskee vaikkapa tällä: https://www.tyoelake.fi/yrittajan-elaketurva/yrittajaelakkeen-maara-ja-maksut/
        käyttäen "yleinen ansiotaso ei muutu", pitää aloittaa 22-vuotiaana vakiotulotasolla, jotta pääsee 60% tasoon. Silloin tulee yli 46 vuoden työhistoria, että pääsee siihen mihin ennen pääsi 40 vuodessa tai suuri ikäluokka alle 40 vuodessa.

        Erittäin harva on täysipäiväisesti töissä/yrittäjänä 22-vuotiaana ja varsinkin erittäin harvalla on tuolloin hyvä palkka tai varaa maksaa kunnon YELilä. 60% jää kaukaiseksi haaveeksi useimmille. Itselleni tuo on esimerkiksi nyt 51%. Normaali eläkeikä tulee vuoden 2034 lopussa ja täysipäiväisesti töitä olen tehnyt 24-vuotiaasta saakka, mikä on varsin nuori aloitusikä akateemisesti koulutetulle. YELiä maksanut täysimääräisesti vuodesta 2014 sitä ennen TyELin piirissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On todellä typerää, että työkyvyttömyysvakuutus on sotkettu eläkkeisiin vaikka näillä ei ole mitään tekemistä keskenään., Harmillista kyllä näin asia yhteiskunnassamme on.
        Erillisiäkin työkyvyttömyysvakuutuksia saa, mutta nykytuotteet on tarkoitettu lähinnä lisäsuojaksi.

        Jos noiden erillisten työkyvyttömyyseläkkeiden korvaus olisi YEL:n tasoinen, niin niiden hinta taitaisi olla niin korkea, ettei käytännössä niitä monikaan pystyisi maksamaan.

        Se, että yel-vakuutus kattaa myös muitakin kuin vain vanhuuseläkkeen, tuo mukanaan mahdollisuuden pitää niiden hintoja kohtuullisina verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki olisivat erillisiä ja varsinkin vapaaehtoisia vakuutuksia. Mitä enemmän vakuutuksen maksajia eli riskin kantajia niin sitä kohtuullisemmat hinnat.

        Vakuutus on varmastikin parempi tapa hoitaa eri eläkkeitä kuin niiden maksaminen suoraan veroissa jo siitäkin syystä, että vakuutusmaksut ovat korvamerkittyä rahaa eikä poliitikot niihin pääse yhtä helposti käsiksi kuin korvamerkitsemmättömiin verotuloihin. Yrityksiä poliittikkojen taholta on ollut jatkuvasti, viimeksi Rinne yritti maksattaa vaalilupauksensa näillä eläkkeisiin korvamerkityillä rahoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        60% taso normaalilla eläkeiällä tai työkyvyttömyyseläkkeellä edellyttää nuorena aloitettua YEL/TyELiä samalla tasolla kuin nyt. Jos nyt laskee vaikkapa tällä: https://www.tyoelake.fi/yrittajan-elaketurva/yrittajaelakkeen-maara-ja-maksut/
        käyttäen "yleinen ansiotaso ei muutu", pitää aloittaa 22-vuotiaana vakiotulotasolla, jotta pääsee 60% tasoon. Silloin tulee yli 46 vuoden työhistoria, että pääsee siihen mihin ennen pääsi 40 vuodessa tai suuri ikäluokka alle 40 vuodessa.

        Erittäin harva on täysipäiväisesti töissä/yrittäjänä 22-vuotiaana ja varsinkin erittäin harvalla on tuolloin hyvä palkka tai varaa maksaa kunnon YELilä. 60% jää kaukaiseksi haaveeksi useimmille. Itselleni tuo on esimerkiksi nyt 51%. Normaali eläkeikä tulee vuoden 2034 lopussa ja täysipäiväisesti töitä olen tehnyt 24-vuotiaasta saakka, mikä on varsin nuori aloitusikä akateemisesti koulutetulle. YELiä maksanut täysimääräisesti vuodesta 2014 sitä ennen TyELin piirissä.

        Noinhan se lienee, jos laskee eläketasoa viimeisestä, ehkä muutamia vuosia ennen eläkkeelle siirtymistä nostetusta selkeästi aiempaa korkeammasta työtulosta. Silloin harvoin, jos koskaan voi saada tuota 60%:n tasoa. Varsinkin yel:ssä, jossa on ’eläkekattokin’, ei viimeisten vuosienkaton mukainen maksimityötulokaan enää ehdi merkittävästi nostaa koko työelämä/yrittäjäaikanasi kertynyttä eläkettä.

        Tulevan eläkkeen laskeminen normitapauksessa on periaatteessa nykyisin erittäin yksinkertaita, kuten linkistäsikin ilmenee. Pääsääntö on 1,5% työtulostasi/vuosi. Näin joka vuosi ja sitten lasket yrittäjävuosiesi summat yhteen ja siinä on vuosieläkkeesi.
        Sen päälle tulee sitten vielä tyel-eläkkeesi, jos olet jossain vaiheessa ollut palkansaajanakin,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noinhan se lienee, jos laskee eläketasoa viimeisestä, ehkä muutamia vuosia ennen eläkkeelle siirtymistä nostetusta selkeästi aiempaa korkeammasta työtulosta. Silloin harvoin, jos koskaan voi saada tuota 60%:n tasoa. Varsinkin yel:ssä, jossa on ’eläkekattokin’, ei viimeisten vuosienkaton mukainen maksimityötulokaan enää ehdi merkittävästi nostaa koko työelämä/yrittäjäaikanasi kertynyttä eläkettä.

        Tulevan eläkkeen laskeminen normitapauksessa on periaatteessa nykyisin erittäin yksinkertaita, kuten linkistäsikin ilmenee. Pääsääntö on 1,5% työtulostasi/vuosi. Näin joka vuosi ja sitten lasket yrittäjävuosiesi summat yhteen ja siinä on vuosieläkkeesi.
        Sen päälle tulee sitten vielä tyel-eläkkeesi, jos olet jossain vaiheessa ollut palkansaajanakin,

        Tuosta 1,5% lähtee pois elinaikakertoimella jotain, joka selviää nuoremmille vasta tulevaisuudessa. Ilman tuota eläkkeeni olisi se aikanaan luvattu 60%.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta 1,5% lähtee pois elinaikakertoimella jotain, joka selviää nuoremmille vasta tulevaisuudessa. Ilman tuota eläkkeeni olisi se aikanaan luvattu 60%.

        Tuosta 1,5%:sta ei häviä mitään, mutta kokonaiseläkkeestäsi vähennetään eläköitymisikäsi vuodelle lasketun elinikäkertoinen mukainen prosenttiosuus. Sen vaikutuksen tietysti voi helposti kompensoida työskentelemällä hetki kauemmin, kuin eläkeikäsi on.
        Tänä vuonna tuo ansaittua kokonaiseläkettä pienentävä prosentti oli jotain 4,6%. Eli eläkkeesi ilman lisäaikaa jäi siten 55,4%:ksi.
        Aika helppo on laskea kuinka kauan pidempään työskentelemällä tuo kompensoituu takaisin 60%:ksi.


    • Anonyymi

      >> Yrittäjä ei voi olla henkilö, joka tekee ratkaisuja pelkästään siltä pohjalta, että maksimoi sosiaalietunsa, jos jotakin sattuu mahdollisesti tapahtumaan tulevaisuudessa. >>

      Yrittäjän jos kenen pitää yritystoiminnassaan varautua sellaiseen, että "jotakin" negatiivista mahdollisesti tapahtuu lähitulevaisuudessa. Ei voi olettaa että kysyntä jatkuu ennallaan, eikä uusia kilpailijoita tule jne. Oma firma voi olal nurin 5 vuoden kuluttua, ja niskassa jättivelat.

      Oman, kaukaisenkin eläkeiän suhteen pätee ihan sama järkevä, tulevaisuuteen varautumisen tarve.

      >>Tietysti yrittäjän kannattaa ottaa se mistä on maksanut, nostaa yel korkealle tasolle, jos sairaudet alkaa antamaan merkkejä. >>

      Ei ne sairaudet ala antamaan merkkejä, jos vaikka auto kolaroi, tai vedät uintireissulla henkeen vettä.

      Ja yrittäjä jos kuka ei usko. Ei ensimmäisestä eikä vielä toisestakaan keuhkovaltimon ahtaumasta ota opikseen. Että nyt äkkiä YEL-maksut turvaavasti ja pysyvästi kattoon. Yrittäjä ei vaan usko, että kolmatta slaagia millään vois enää tulla.

      >>Eläkesysteemi on sellainen pyrämidihuijaus, ettei pahemmasta ole väliä. Edes sinne kerrytetyt varat eivät ole suojassa, vaan niitä on ryöstetty pienemmäksi elinikäodotteen perusteella ja eläkeikää nostetaan koko ajan. >>

      Kaikissa Euroopan maissa nostetaan eläkeikää jatkuvasti, kun elinajan odotteet pitenevät. Toistaiseksi ei ole tarjolla varmempaakaan menetelmää kuin eläkevakuutttaminen, joten näillä noin 95% yrityksistä menee.

      Ainahan joku 5% Pelle Peloton porukka, joka uskoo, että ostan vaan jonkun sijoitusasunnon. Saan siitä myydessä paljon isommat rahat kuin eläkekassaan makselemalla. Nähtäväksi aina jää, että kuinka käy,.

    • Anonyymi

      Tossa oli ajatusta. Toivottavasti nuoret yrittäjät ottivat opiksi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Cynthia Woods

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 ­­­N­­y­m­­­f­o­­m­­a­­a­­­n­i -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�
      YIT-Yhtymä
      2
      14871
    2. Aimee Dvorak

      😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 ­­N­­­y­­­m­­f­o­m­a­a­n­­­i -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋
      0
      3059
    3. Stephanie Love

      😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ ­­N­y­­­m­f­­o­­m­­­a­a­­n­­­i -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️
      Lappi
      0
      3056
    4. Molly Graham

      😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 ­­N­­­y­­m­­­f­­­o­­m­­a­a­n­i -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️
      Puhelimet
      0
      3055
    5. Rachelle Reynolds

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 ­N­­­y­­m­f­­­o­­m­­­a­­a­n­i -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️
      Etelä-Savo
      0
      3055
    6. Becky Steele

      🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 ­­N­y­­­m­­f­­­o­­­m­­a­a­­­n­­i -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️
      Arkkitehtuuri
      0
      3055
    7. Allison Queen

      🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ ­N­­­y­m­­­f­­­o­­m­a­a­­­n­­­i -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞
      Vedonlyönti
      0
      3054
    8. Pamela Orr

      😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 ­­­N­y­­m­f­­o­­­m­a­­­a­­­n­­­i -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
      Star Wars
      0
      3054
    9. Lakeisha Coleman

      🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 ­­N­y­­­m­f­­o­­m­a­­­a­n­­i -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞
      Synnytys
      0
      3050
    10. Nancy Taylor

      😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ ­­­N­­­y­m­­­f­o­m­­­a­­­a­n­­­i -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋
      Kauris
      0
      3044
    Aihe