Hyökkäysvaiheesta 1941 muodostui Suomen sotahistorian verisin vaihe, jossa kaatui puolessa vuodessa enemmän suomalaisia kuin talvisodassa tai jatkosodan vetäytymisvaiheessa 1944: 26 355 miestä.
Muistan lukeneeni, että Mannnergeim, tuo tunnettu keskustalainen poliitikko ja generallissimus oli kovin kauhuissaan asiasta.
Muistan lukeneeni, että Mannnergeim, tuo tunnettu keskustalainen poliitikko ja generallissimus oli kovin kauhuissaan asiasta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mannergeimiä epäiltiin jossain vaiheessa venäjän vakoojaksi jonka koodinimi oli timo. Vai oliko se Vennamo? Kekkonen päätti kuitenkin, ettei rajajoen yli mennä Leningradiin ja Mannergeimin oli tyydyttävä tähän.
Mannerheim oli käytännössä melko "pönttö" mutta periaatteellinen.
Sodanjohto oli älykkäämmissä Valo Nihtilän käsissä. Mannergeimu pani vain puumerkkinsä siihen.
HUIPPUSOTILAS
Tuotakaan et siis tiennyt. Mikä oli arvattavissa aiemman epä-älyllisyytesi vuoksi. Mannergeimin läheisiä ympärillä olevia alaisia olivat jalkaväenkenraali Erik Heinrichs, tykistön tarkastaja, kenraali Vilho Petter Nenonen, päämajoitusmestari, kenraaliluutnantti Aksel Fredrik Airo, komentoesikunnan päällikkö, kenraalimajuri Viljo Einar Tuompo sekä tiedustelujaoston päällikkö, eversti Aladár Paasonen.
Muodollisesti Heinrichs oli tämän ns. sisärenkaan muiden jäsenten esimies, mutta käytännössä kukin esitteli oman vastuualueensa asiat itsenäisesti ylipäällikölle. Heinrichsin vastuulla olivat sotilas- ja yleispoliittiset sekä siviilihallinnon kysymykset, Nenosella tykistö ja ampumatarvikehuolto, Airolla operatiiviset asiat, Tuompolla komentoasiat sekä Paasosella tiedustelu ja vastavakoilu. Aseman yhtenä merkkinä oli päivittäinen pöytätoveruus ylipäällikön kanssa.
Esittelijäportaasta seuraava oli niin sanottu osastopäällikköporras, jonka vaikutusvaltaisimpia hahmoja oli operatiivisen osaston päällikkö Valo Nihtilä, jota onkin kutsuttu lisänimellä "Päämajan eversti". Osastopäälliköiden asiat menivät eteenpäin operatiivisen osaston ja Nihtilän kautta.
Epäilen, että jos Kapi olisi ollut tuolloin armeijassa olisi hän ilman muuta ollut osa Mikkelin päämajaa. Ei hänen kaltaistaan esikunta-lahjakkuutta olisi kannattanut tuhlata joukko-osastoissa.
Juu, kapista kirjoitat. Huomattu on. Mutta kun sitä teet 24/7 joka päivä aamuyöstä iltayölle antaa se vahvan vaikutelman, että sinulla on pakkomielle ja sen, ettei sinulla ole lainkaan muuta elämää. Samalla yrität kerskailla näillä asiantuntijuuksillasi mutta kaikki palstalla sen ovat huomanneet pelkäksi trollaukseksi.
Majurihan se olisi rättimikon kokemuksellaan kaatanut koko Venäjän otettuaan ensin vähän pervitiiniä.
Palsta-Ossin Matrix-höpinät...
Vetelä-Suomen sanomissa taas vapaapäivä, kun aivovammaisuus tuolla tavalla kukkii palstalla.
Arvelen että Mannnergeim osasi arvioida hyökkäyskesän 1941 tappiot aika hyvin. Vanhana sotakonkarina vähintään tiesi, että hyökkääminen vaatii enemmän uhreja kuin puolustautuminen. Näin on yleensä aina ollut ja on aina oleva. Tuskin siis ainakaan kauhuissaan oli. Taisi olla jopa juuri se jeppe, joka osasi varoittaa esimiehiään eli poliitikkoja, ettei Leningradia kannata mennä piirittämään, eikä Muurmannin rataa lähteä tosissaan katkaisemaan, koska se voisi haitata imperialistien ja kommunistien keskinäistä aseveljeyttä Suomen kaltaisia maita vastaan.
Siitä kai kaikki samaa mieltä että Sipilän Keskusta on hyvin lähellä lahtareita. Nyt ehkä oli pakko toimia hiukan toisin kun aikanaan mutta ajatus oli sama. Vai voiko joku toisin väittää?
Talvisota kesti 101 päivää. Jos hyökkäysvaiheen 6 kuukaudessa kaatui suurin piirtein sama määrä kuin talvisodassa, niin talvisodan tappiot olivat aikaan verrattuna huomattavasti suurimmat.
Talvisodassa kuoli 25 904 suomalaista, jatkosodan hyökkäysvaiheessa kuoli 26 355 suomalaista ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä kesällä 1944 kuoli 12 932 suomalaista.
Yhteensä 65 191 suomalaista kuoli em. tapahtumissa.
Vastapuolen tappioista on vain arvioita mutta niiden mukaan talvisodassa kuoli n. 180000, jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 kuoli n. 100000 ja 1944 suurhyökkäyksessä kuoli 40000.
320000 vihollista sai siis surmansa em. kahinoissa. Pyöreästi yhtä kaatunutta suomalaista kohti sai 5 vihollista kokea kuoleman.
On se vaan mukavampaa elää rauhassa