Rakkaus ja lesken elämä !

Anonyymi

Vuosi vaihtuu,
jatain uutta on keksittävä, kun emme kuolekkaan,

olemme yhteiskunnan silmin katsottuna vanuksia,
moni meistä on jääny leskeksi puolison kuoltua,

puolison kuolemasta on kulunu keskimäärin seitsemän vuotta,
kaikesta huolimatta olen vielä elossa,
suru taustalla on hellä muisto heijastus ja vain toteamus ,
hän on lopullisesti pois,

nyt kun vuosi vaihtuu ja olemme edeleen elossa,
on kesittävä jotain uutta
kotiin ei ihan kokonaan kannata jäädä
on päästävä ulos ihmisten ilmoille,

mikä olis parasta,

olisi hyvä löytää oma sydän ystävä,
siis oma kaveri ja myös on hetero,

samankaton alle asumaan ei ole enään suotavaa,

mutta vakituinen kaveri jonkakanssa vois tavata säännöllisesti
vaikka jokapäivä,

tehdä yhdessä mukavia asioita,
ruokaa,
ehkä ulkoilla,
tai olla vain kahdestaan,

meidän vanhojen ei pitäisi antaa vielä periksi elämälle,
jos vähänkin veri vielä virtaa
ja ajatus lentää uusiin svääreihin,

sanonkin teille kaikille jotka olette jääneet yksin:

KEKSITÄÄ jotain uutta,

LÖYTÄKÄÄMME toisemme !

Hyvää tulevaa uuttavuotta 2020 kaikille,,,,, jaksellaan,,,,

93

188

Vastaukset

  • Olipa hyvä avaus,
    Ihmisen ikävä toisen luo:kertoo iskelmä muistaakseni Mikko Alatalo?
    No minä ihmisenä olen menettänyt jo liianpajon,ettei rikkinäistä sydäntäni
    kukaan voi paikata.
    Taivasikävästä kertoi aikoinaan mummoni hän oli menettänyt ukin viisikymppisenä.
    Hän menetti sodassa kaksi poikaansa ja hän vain jaksoi antaa anteeksi ne menetykset.

  • Mikäs sen mukavampaa, jos löytäisi vielä kivan kumppanin, jonka kanssa viettäisi aikaansa. Yksin kun ei tule lähdettyä oikein mihinkään.

    • Niimpä,
      ei ku tuumasta toimeen,,
      kuka keksii mistä voisi etsiä kivaa kumppania,

      tärkein juttu:
      kuinka lähestyä jos joku näyttää mukavalta ihmiseltä,
      ettei vai olisi varattu,
      pitää olla leski kuten etsijäki on,
      eihän varatusta saa omaa kaveria, ei ole sopivaa,
      siinä vasta pulma,

      meikä on " ujo " vaikka en ujo olekkaan
      mutt en tiedä kuinka lähestyä`
      ja kuinka uskaltaa lähteä esm. kahville tuntemattoman kanssa,

      taitaa olla liian vaikeeta tutustua kehenkään,
      vaikka kuinka mukavan näkönen joku olisiki,

      siitä on niiiiiiiiin kauan kymmeniä vuosia kun nuorena isestään selvyytenä törmäili mukaviin ihmisiin,

      ei varmaankaan osaa enään,
      ne taidot on kai ruostuneet,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Niimpä,
      ei ku tuumasta toimeen,,
      kuka keksii mistä voisi etsiä kivaa kumppania,

      tärkein juttu:
      kuinka lähestyä jos joku näyttää mukavalta ihmiseltä,
      ettei vai olisi varattu,
      pitää olla leski kuten etsijäki on,
      eihän varatusta saa omaa kaveria, ei ole sopivaa,
      siinä vasta pulma,

      meikä on " ujo " vaikka en ujo olekkaan
      mutt en tiedä kuinka lähestyä`
      ja kuinka uskaltaa lähteä esm. kahville tuntemattoman kanssa,

      taitaa olla liian vaikeeta tutustua kehenkään,
      vaikka kuinka mukavan näkönen joku olisiki,

      siitä on niiiiiiiiin kauan kymmeniä vuosia kun nuorena isestään selvyytenä törmäili mukaviin ihmisiin,

      ei varmaankaan osaa enään,
      ne taidot on kai ruostuneet,

      Itse olen tullut iän myötä rohkeammaksi. Esim. tansseissa voin hakea miestä, kysäisen suoraan onko varattu. Sitten noissa rakkausjutuissa on kuten nuorenakin, ykskaks leimahtaa ja senkun menoks. Kokemusta on, tielleni on osunut hienoja tyyppejä. Vinkkejä: järjestötoiminnasta löytyy.


  • Oli tänään vahingossa tv auki kun astrologi kertoi naisille heidän tulevaisuudestaan. Naiset soittivat tvhen kalliin puhelun. Yksi nainen toivoi menokaveria. Astrologi löysikin tarotkorteista jo kohta puoliin uroksen naiselle jo 2020 aikana. Kyllä kiinnostaisi tietää toteutuuko.

    • Uskaltaisikohan kuulla mitä ennustaja kertoo näin vanhalle tulevasti,

      mua pikkusen pelottaa ajatuski,

      olen senverran taikauskoinen,

      aikoinaan joku katsoi korteista mitä tulevassa tapahtuu,
      se tavallaan totutui täysi, huh huh,

      onkohan raamatun sanan mukaan lupaa kysellä ennustajilta tulevasta
      vai kieltääkö jumalan sana ennustajien käytön ihmiseltä,
      kysymys hieman askarrutta,,,
      tietääkö asiasta joku paremmin,,, miten on,,,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Uskaltaisikohan kuulla mitä ennustaja kertoo näin vanhalle tulevasti,

      mua pikkusen pelottaa ajatuski,

      olen senverran taikauskoinen,

      aikoinaan joku katsoi korteista mitä tulevassa tapahtuu,
      se tavallaan totutui täysi, huh huh,

      onkohan raamatun sanan mukaan lupaa kysellä ennustajilta tulevasta
      vai kieltääkö jumalan sana ennustajien käytön ihmiseltä,
      kysymys hieman askarrutta,,,
      tietääkö asiasta joku paremmin,,, miten on,,,,

      Minä en tota raamattua nyt sotkis tähän jos haluaisin seuraa .
      Olihan Jeesuksellakin ne opetuslapset,joten tuskin hän poti seuranpuutetta.
      Taas täältä sähköt pois,että jos kirjoitusvirheitä,niin en oikein nää ja toi kaihikin vielä.

      Joskus tekis mieli ja toisinaan taas ei,kaiketi Rauli Badingin filosofiaa?
      Kun ajattelee tätä loppuelämän kujanjuoksua niin ajattelen hyvää en saa ja huonoa en halua
      ajatella aman


    • rituliini_38 kirjoitti:

      Minä en tota raamattua nyt sotkis tähän jos haluaisin seuraa .
      Olihan Jeesuksellakin ne opetuslapset,joten tuskin hän poti seuranpuutetta.
      Taas täältä sähköt pois,että jos kirjoitusvirheitä,niin en oikein nää ja toi kaihikin vielä.

      Joskus tekis mieli ja toisinaan taas ei,kaiketi Rauli Badingin filosofiaa?
      Kun ajattelee tätä loppuelämän kujanjuoksua niin ajattelen hyvää en saa ja huonoa en halua
      ajatella aman

      ai jaaa,
      mulle kelpaisi ihan tavallinen ihminen,
      symppis, lämminhenkinen mies, vikoineen,
      samanlainen kuin itte olen, nainen, - 38 synt v.
      rehellinen , sympaattinen , ihminen ihmiselle,
      ystäväksi, kaveriksi, mentäis, tultais tai oltais vaan vaikka hiljaa,


    • Anonyymi kirjoitti:

      ai jaaa,
      mulle kelpaisi ihan tavallinen ihminen,
      symppis, lämminhenkinen mies, vikoineen,
      samanlainen kuin itte olen, nainen, - 38 synt v.
      rehellinen , sympaattinen , ihminen ihmiselle,
      ystäväksi, kaveriksi, mentäis, tultais tai oltais vaan vaikka hiljaa,

      Tavallinen taitaa olla vähän muuta kuin 19:3 kuvailema symppis.
      Monen kokemukset ovat toiset.

      Salaa juova ja rahojaan piilotteleva machomies on hyvin yleinen aviomiestyyppi, joka tarvitsee vaimon tarpeittensa tyydyttämiseen.
      Tällainen mies tarvitsee naisen pitämään talouden kunnossa, hoitamaan talousasiat, eli maksamaan mukisematta perheen vuokrat, ruokalaskut ja lasten vaatteet, uskomaan mielikuvitukselliset selitykset syistä, jotka johtivat siihen, että perintätoimisto lähettää miehelle jo kolmannen huomautuksen. Vaimon tulee myös uskoa, että seinistä pitelevä mies on niin väsynyt päivän töistä, että ei kieli käänny eikä jalat kanna.. Vaimon velvollisuus on uskoa, koska mies on perheen pää.
      Mies tarvitsee kuulijan, johon uppoaa miehen mielipiteet politiikasta, maailmansodan syistä, pakolaisista, tieosuuskunnassa tapahtuneista vääryyksistä, vääristä parkkisakoista, palkkapussin katoamisesta.

      Kukapa ei tällaista miestä riemumielin ottaisi elämäänsä sulostuttamaan. Haikein mielin kun on 40 v jälkeen edellisen elämän sulostuttajan joutunut hautaamaan.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tavallinen taitaa olla vähän muuta kuin 19:3 kuvailema symppis.
      Monen kokemukset ovat toiset.

      Salaa juova ja rahojaan piilotteleva machomies on hyvin yleinen aviomiestyyppi, joka tarvitsee vaimon tarpeittensa tyydyttämiseen.
      Tällainen mies tarvitsee naisen pitämään talouden kunnossa, hoitamaan talousasiat, eli maksamaan mukisematta perheen vuokrat, ruokalaskut ja lasten vaatteet, uskomaan mielikuvitukselliset selitykset syistä, jotka johtivat siihen, että perintätoimisto lähettää miehelle jo kolmannen huomautuksen. Vaimon tulee myös uskoa, että seinistä pitelevä mies on niin väsynyt päivän töistä, että ei kieli käänny eikä jalat kanna.. Vaimon velvollisuus on uskoa, koska mies on perheen pää.
      Mies tarvitsee kuulijan, johon uppoaa miehen mielipiteet politiikasta, maailmansodan syistä, pakolaisista, tieosuuskunnassa tapahtuneista vääryyksistä, vääristä parkkisakoista, palkkapussin katoamisesta.

      Kukapa ei tällaista miestä riemumielin ottaisi elämäänsä sulostuttamaan. Haikein mielin kun on 40 v jälkeen edellisen elämän sulostuttajan joutunut hautaamaan.

      Sinullahan kamala mies on ollu, aivan kauheeta, ,,,

      mä en voi noin moittia omaa miestäni,
      miunki puoliso on kuollu,
      yli viiskyt vuoden avion päätteeksi, alzhaimeriin,
      hänessäki oli hyvät ja huonot puolensa,
      kukapa täällä on täydellinen, ei kuaan,
      mutta kokonaisuutena katsoen hän oli HYVÄ mies,
      olimme suhteellisen hyvä varakas perhe,
      en voi k os k a a n moittia häntä,
      vaikka inhimillisiä vikojaki oli,
      mutta ihminen ku on vain ihminen,
      eihän maanpäällä täydellistä OLE OLEMASSAKAAN,

      puolisoni oli elämäni TÄRKEIN ihminen,
      hän oli elämäni oikea rakkaus,

      hänen kuolema oli erittäin vaikea, surullinen,
      itken vieläki,

      aina kun muistelen hänen viimeisiä vaiheita
      viiltää viiltää viiltää viiltää viiltää viiltääää, sileussa,
      nyyhh, aivan kauheeta,
      en ikinä olisi tahtonu hänen käesivän niikuin hän kärsi taudin kourissa,
      taudin loppuvaiheessa, ennekuin kuolema armahti,

      uutta en ole hetkeäkään katellu, enkä kattele,
      jos kohdalle sattuu sen on luoja niin tahtonu,

      yksin kuolen yhteisten jälkeläistemme saattelemana aikanaan,


    • Anonyymi kirjoitti:

      ai jaaa,
      mulle kelpaisi ihan tavallinen ihminen,
      symppis, lämminhenkinen mies, vikoineen,
      samanlainen kuin itte olen, nainen, - 38 synt v.
      rehellinen , sympaattinen , ihminen ihmiselle,
      ystäväksi, kaveriksi, mentäis, tultais tai oltais vaan vaikka hiljaa,

      Samoin!

      "mulle kelpaisi ihan tavallinen ihminen,
      symppis, lämminhenkinen mies, vikoineen,
      samanlainen kuin itte olen, nainen, -
      rehellinen , sympaattinen , ihminen ihmiselle!"

      Miehen ei tarvitsi olla kaunis, mutta hyvin hoidettu,
      urheilullinen, huumorintajuinen ja rakastava.


    • Anonyymi kirjoitti:

      ai jaaa,
      mulle kelpaisi ihan tavallinen ihminen,
      symppis, lämminhenkinen mies, vikoineen,
      samanlainen kuin itte olen, nainen, - 38 synt v.
      rehellinen , sympaattinen , ihminen ihmiselle,
      ystäväksi, kaveriksi, mentäis, tultais tai oltais vaan vaikka hiljaa,

      Samoin!

      "mulle kelpaisi ihan tavallinen ihminen,
      symppis, lämminhenkinen mies, vikoineen,
      samanlainen kuin itte olen, nainen, -
      rehellinen , sympaattinen , ihminen ihmiselle!"

      Miehen ei tarvitsi olla kaunis, mutta hyvin hoidettu,
      urheilullinen, huumorintajuinen ja rakastava.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Samoin!

      "mulle kelpaisi ihan tavallinen ihminen,
      symppis, lämminhenkinen mies, vikoineen,
      samanlainen kuin itte olen, nainen, -
      rehellinen , sympaattinen , ihminen ihmiselle!"

      Miehen ei tarvitsi olla kaunis, mutta hyvin hoidettu,
      urheilullinen, huumorintajuinen ja rakastava.

      Rakkaus on valoisa tunne, joka herättää ihmisessä hyvän mielen, vilkastuttaa verenkierron ja ajatukset, auttaa hymyilemään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Rakkaus on valoisa tunne, joka herättää ihmisessä hyvän mielen, vilkastuttaa verenkierron ja ajatukset, auttaa hymyilemään.

      Niinpä ,,, kuhan olis vapaa mies johon rakasrua,

      enimmäkseen tahtovatolla varattuja
      jopa aviossa,
      silloin onkin parree pysyä miehestä kaukana
      vaikka kuinka ihana olisi,
      harmi,,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Rakkaus on valoisa tunne, joka herättää ihmisessä hyvän mielen, vilkastuttaa verenkierron ja ajatukset, auttaa hymyilemään.

      Niinpä ,,, kuhan olis vapaa mies johon rakasrua,

      enimmäkseen tahtovatolla varattuja
      jopa aviossa,
      silloin onkin parree pysyä miehestä kaukana
      vaikka kuinka ihana olisi,
      harmi,,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Samoin!

      "mulle kelpaisi ihan tavallinen ihminen,
      symppis, lämminhenkinen mies, vikoineen,
      samanlainen kuin itte olen, nainen, -
      rehellinen , sympaattinen , ihminen ihmiselle!"

      Miehen ei tarvitsi olla kaunis, mutta hyvin hoidettu,
      urheilullinen, huumorintajuinen ja rakastava.

      Saahan sitä unelmoida, mutta omaan mieheeni, jo pilvien yläpuolella olevaan
      aina palaan. Hän oli ' minun elämäni MIES '
      .


    • Anonyymi kirjoitti:

      Niinpä ,,, kuhan olis vapaa mies johon rakasrua,

      enimmäkseen tahtovatolla varattuja
      jopa aviossa,
      silloin onkin parree pysyä miehestä kaukana
      vaikka kuinka ihana olisi,
      harmi,,,

      Silloin pysyn kyllä kaukana jos on sormus,
      kodinrikkojaksi en halua, kammoan ajatustakin!
      !!


  • HUOMENTA,,,

    herätys vanhukset,
    vieläkö nukutte,
    onko kissa vieny kielen,,, ku palstalla on näin hiljaista,,,

    rakkaus on ikuista ,,, sitä voi keskustella ikuisesti,,,,
    jos vain jaksaa ja haluaa,,,

    jutelaan jotain,,, mitä vain mukavaaa,,,

    • Rakkaus on aiheena hyvä, se liittyy elämään rikastuttavana ja eheyttävänä tunteena. Jo aloituksen jälkeen kertoi Rituliini mummostaan, joka jaksoi rakastaa ja antaa anteeksi/ummärtää kovia menetyksiään.
      Koen iästäni huolimatta rakkauden tunteita päivittäin, en voisi varmaan elääkään, jos ei tielleni olisi osunut ihmisiä, joita voi sekä kunnioittaa, että ihmisinä rakastaakin.
      Juuri tuo miehiä ihmisenä, onkin avainsana minulle, kumppania kun en vierelleni enään kaipaa. Elämän täyttymyksen koettuaan, ei ihminen "jaga efter vind mera"= tarvitse tuulta tavoitella,...

      Voin rakastaa muistoissanikin tapaamiani ihmisiä, ihmisiä jotka antoivat hyvyyttä ja aikaansa minulle, täällä palstallakin -kun sitä tarvitsin.
      Kiitollisuudella muistaen, ja eteenpäin iloiten 😊))


    • sini.s kirjoitti:

      Rakkaus on aiheena hyvä, se liittyy elämään rikastuttavana ja eheyttävänä tunteena. Jo aloituksen jälkeen kertoi Rituliini mummostaan, joka jaksoi rakastaa ja antaa anteeksi/ummärtää kovia menetyksiään.
      Koen iästäni huolimatta rakkauden tunteita päivittäin, en voisi varmaan elääkään, jos ei tielleni olisi osunut ihmisiä, joita voi sekä kunnioittaa, että ihmisinä rakastaakin.
      Juuri tuo miehiä ihmisenä, onkin avainsana minulle, kumppania kun en vierelleni enään kaipaa. Elämän täyttymyksen koettuaan, ei ihminen "jaga efter vind mera"= tarvitse tuulta tavoitella,...

      Voin rakastaa muistoissanikin tapaamiani ihmisiä, ihmisiä jotka antoivat hyvyyttä ja aikaansa minulle, täällä palstallakin -kun sitä tarvitsin.
      Kiitollisuudella muistaen, ja eteenpäin iloiten 😊))

      Kumma kyllä
      mikä mahtaa minua vaivata
      kun en halua menneitä muistella,
      kokoajan suunittelen mitä tänään tapahtuu,
      mihin menen,
      mitä teen seuraavaksi esm. käsityönä,

      vaikka meneisyydessä oli paljon rakkaita ihmisiä jotkut lapsuuteni parhaat ystävät ovet vielä elossaki,
      jostain syystä minulla on tarve hyljätä heidät elämään omaa elämäänsä,
      en kaipaa heitä enään vaikka nytkin jouluna ottivat puhelimella yhteyttä,

      sama omituinen piirre on omassa vuoliitossani, puoliso kuoli jokunen aika sitten suru alkaa jo muuttua hyväksytyksi tunteeksi, hän on lopullisesti pois, ja se siitä,
      en halua muistella lähes kuuskyt vuotta kestänyttä liittoa, pistän sen kuvaannollisesti paksun muurin taa, olkoon siellä siellä oli oikea monipuolinen elämä, mutta se on menneisyyttä ei nykyisyyttä en halua piehtaroida menneisyydessä, muistona tietenki on aikuiset lapset perheineen, mutta heillä on oma elämänsä elettävänään, en juurikaa enään liity heisinkään koska lapsen lapsetki ovat jo aikuisia omassa elämässään,

      jotenki kiukuttaa se kun en pysty enään luomaan uutta toimivaa elämää, täytyy vaan koittaa näillävoimilla touhuta sen mitä vielä jaksaa ja jaksanhan minä mutta hitaasti heh no se on nyt mun elämää,

      meneisyys oli monipuolista rikasta mun elämää, sitä ei ole enään,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kumma kyllä
      mikä mahtaa minua vaivata
      kun en halua menneitä muistella,
      kokoajan suunittelen mitä tänään tapahtuu,
      mihin menen,
      mitä teen seuraavaksi esm. käsityönä,

      vaikka meneisyydessä oli paljon rakkaita ihmisiä jotkut lapsuuteni parhaat ystävät ovet vielä elossaki,
      jostain syystä minulla on tarve hyljätä heidät elämään omaa elämäänsä,
      en kaipaa heitä enään vaikka nytkin jouluna ottivat puhelimella yhteyttä,

      sama omituinen piirre on omassa vuoliitossani, puoliso kuoli jokunen aika sitten suru alkaa jo muuttua hyväksytyksi tunteeksi, hän on lopullisesti pois, ja se siitä,
      en halua muistella lähes kuuskyt vuotta kestänyttä liittoa, pistän sen kuvaannollisesti paksun muurin taa, olkoon siellä siellä oli oikea monipuolinen elämä, mutta se on menneisyyttä ei nykyisyyttä en halua piehtaroida menneisyydessä, muistona tietenki on aikuiset lapset perheineen, mutta heillä on oma elämänsä elettävänään, en juurikaa enään liity heisinkään koska lapsen lapsetki ovat jo aikuisia omassa elämässään,

      jotenki kiukuttaa se kun en pysty enään luomaan uutta toimivaa elämää, täytyy vaan koittaa näillävoimilla touhuta sen mitä vielä jaksaa ja jaksanhan minä mutta hitaasti heh no se on nyt mun elämää,

      meneisyys oli monipuolista rikasta mun elämää, sitä ei ole enään,

      Ei tässä vaihteessa enää rakkautta kaipaa. Kunhan vain olisi vastakkaiseen sukupuoleen kuuluva ihminen, jonka voi päästää lähelleen.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei tässä vaihteessa enää rakkautta kaipaa. Kunhan vain olisi vastakkaiseen sukupuoleen kuuluva ihminen, jonka voi päästää lähelleen.

      Kyllähän siihen aina rakkauski jotenki liittyy,,,
      JOS uskaltaa jonkun päätää lähelleen,
      ainaki minä rakastun,,,
      liianki herkästi,
      sitten pitää vain se kiinostus ja rakkauden TUNNE SALATA,
      kun ei uskalla tutustua lähemminin kiehtovaan milenkintoa herättävään ukkeliin,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllähän siihen aina rakkauski jotenki liittyy,,,
      JOS uskaltaa jonkun päätää lähelleen,
      ainaki minä rakastun,,,
      liianki herkästi,
      sitten pitää vain se kiinostus ja rakkauden TUNNE SALATA,
      kun ei uskalla tutustua lähemminin kiehtovaan milenkintoa herättävään ukkeliin,,

      Voisit edetä tuossa asiassa, jos tapaisit tuon "ukkelin": vaikkapa tansseissa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Voisit edetä tuossa asiassa, jos tapaisit tuon "ukkelin": vaikkapa tansseissa.

      voi voi voi ,,,,, taitaa haaveeksi jäädä,,,,,,,

      jospa 2020 toisi vielä jotain uutta elämään,

      jotta elämän halu säilyisi,,,
      jää nähtäväksi,,,,


    • Rakkaus on valoisa tunne, joka herättää ihmisessä hyvän mielen, vilkastuttaa verenkierron ja ajatukset, auttaa hymyilemään.
      Nuorena, hyvin nuorena näin kerran eräässä isossa fimassa nuoren vahtimestarin, rennon, hymyilevän ja iloisen,. En puhunut hänen kansaan mitään, enkä nähnyt häntä siellä toista kertaa, mutta tiesin kuitenkin, että oli rakkaus iskenyt, Hänen hymynsä nousi aina joskus mieleeni ankeina hetkinä, ja se fiilis palasi. Hetki jolloin rakastuin. Lämpö.
      Vaikka emme koskaan enää kohdanneet, on se fiilis antanut minulle hyvän mielen koko elämäni ajaksi.
      Kyllä sanon minäkin, että rakkaus on ikuista.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Rakkaus on valoisa tunne, joka herättää ihmisessä hyvän mielen, vilkastuttaa verenkierron ja ajatukset, auttaa hymyilemään.
      Nuorena, hyvin nuorena näin kerran eräässä isossa fimassa nuoren vahtimestarin, rennon, hymyilevän ja iloisen,. En puhunut hänen kansaan mitään, enkä nähnyt häntä siellä toista kertaa, mutta tiesin kuitenkin, että oli rakkaus iskenyt, Hänen hymynsä nousi aina joskus mieleeni ankeina hetkinä, ja se fiilis palasi. Hetki jolloin rakastuin. Lämpö.
      Vaikka emme koskaan enää kohdanneet, on se fiilis antanut minulle hyvän mielen koko elämäni ajaksi.
      Kyllä sanon minäkin, että rakkaus on ikuista.

      onhan se,,,

      mutta jos yllättäin rakastuu, ihastuu, eikä tiedä kuinka ottaa yhteyttä,

      eikä uskalla ottaa yhtettä,

      kyll `` on järisyttävä tunne,

      vanhalle tulee mieleen,,, pakoon pakooon pakoooooon


  • Usein puhutaan kumppanin kaipuusta sinkulla, leskiä ja eronneilla,
    Tosi asiassa moni avioliitossa oleva kokee, että yhteiselämästä puuttuu parisuhde. Syynä on se, että puolisosta on tullut vastenmielinen.
    Siinä syntyy ajan myötä tarve etsiä läheisyyden tarpeen täyttävää kumppania.

    • sinulle " usein puhutaan kumppanin"

      ihminen on kummallinen olento,

      ootahan ku sinunki inhokki puoliso kuolee
      et sinä haluakkaa todellisuudessa uutta,
      yllättäin tajuatki oman vanhan kummpanin arvon aivan eritavalla,

      olet itsekki vanha,
      ehkä inhoatki itseäsiki,
      et vain vielä tajua sitä, huomaat oikeesti olevasi vanha,
      kyllä se vielä sinulle valkenee,

      vanhuus on ihmisen elämän pahinta inhottavinta aikaa,
      tulet sen huomamaan myös omalla kohdallasi,


    • Anonyymi kirjoitti:

      sinulle " usein puhutaan kumppanin"

      ihminen on kummallinen olento,

      ootahan ku sinunki inhokki puoliso kuolee
      et sinä haluakkaa todellisuudessa uutta,
      yllättäin tajuatki oman vanhan kummpanin arvon aivan eritavalla,

      olet itsekki vanha,
      ehkä inhoatki itseäsiki,
      et vain vielä tajua sitä, huomaat oikeesti olevasi vanha,
      kyllä se vielä sinulle valkenee,

      vanhuus on ihmisen elämän pahinta inhottavinta aikaa,
      tulet sen huomamaan myös omalla kohdallasi,

      Voi kamalaa, pitäiskö muka inhota itseään ikää myöten ? Eikä mitään, taisi vaan kirjoittaja hieman kiukustua kun edellinen moitti miestään,...epäkypsää kylläkin.

      Minusta elämä on kaikista (kiviä kengässsä) huolimatta mukavaa, tassutellaan vaikka paljain jaloin, eihän minusta leskenä olo ole iäkkäänä muuta kuin luonnollista!
      Kahviakin on mukissa ja Finn Crisp hapankorppu maistuu liiankin hyvin ! Armas aurinkokin on noussut Uutena Vuotena ensimmäiseen aamuun. Voidaan hyvin!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Voi kamalaa, pitäiskö muka inhota itseään ikää myöten ? Eikä mitään, taisi vaan kirjoittaja hieman kiukustua kun edellinen moitti miestään,...epäkypsää kylläkin.

      Minusta elämä on kaikista (kiviä kengässsä) huolimatta mukavaa, tassutellaan vaikka paljain jaloin, eihän minusta leskenä olo ole iäkkäänä muuta kuin luonnollista!
      Kahviakin on mukissa ja Finn Crisp hapankorppu maistuu liiankin hyvin ! Armas aurinkokin on noussut Uutena Vuotena ensimmäiseen aamuun. Voidaan hyvin!

      höpön höpö, kuka sanoi PITÄÄ,
      ei tietenkään pidä,
      lue uudelleen siinä kysytään tai arvaillaan,
      siis pelkää arvailua,

      vanhuus ny ei ole elämän parasta aikaa,
      ainkaan minulla,


  • Kyllä näilläkin kymmenillä rakkaus voi roihahtaa. En kyllä viitsisi jonkun kanssa olla ellei rakkautta olisi. Ei nuorenakaan napsittu noita rakkauksia tosta vaan, kyllä harvinaista oli, että osui kohdalle, nyt oon vielä harvinaisempaa. Mutta se tulee, jos on tullakseen, ei kannata haeskella.

    • Olishan se hassua jos tässä ijässä rakastuis
      alkais seurustella, höpön höpö,
      empä usko että se on kellekkään näin vanhalle mahdollista,

      mutta ajatuksen kuitenkin ihana,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olishan se hassua jos tässä ijässä rakastuis
      alkais seurustella, höpön höpö,
      empä usko että se on kellekkään näin vanhalle mahdollista,

      mutta ajatuksen kuitenkin ihana,

      Kokenut tietää, kyllä kaikki on mahdollista ja ihanaa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olishan se hassua jos tässä ijässä rakastuis
      alkais seurustella, höpön höpö,
      empä usko että se on kellekkään näin vanhalle mahdollista,

      mutta ajatuksen kuitenkin ihana,

      En jaksais alkaa taas paapomaan sitä leskimiestä, joka on oppinut syömään omasta ruokakupistaan.
      Koiran saisin oppimaan,enkä sitäkään aio hankkia.
      Minä tiedän saan taas saastaa ,mutta meillä on onneksi valintoja


    • Nuorena oli luonnollista solmia parisuhde, etsiä sitä oikeaa. Moni ahdistui kun ei löytänyt. Moni avioitui päästäkseen ahdistavan kodin ilmapiiristä. Monet avioituivat, koska oli helpompi saada asunto vuokralautakunnasta. Syitä oli, ylimpänä kuitenkin toivottavasti rakkaus ja sen oikean löytyminen.
      Tänä päivänä ei seniori-ikäisen ole pakko etsiä uutta kumppania. Kukaan ei ihmettele ja kysy uusista suhteista.
      Hyvillä mielin voi kuitenkin solmia uuden suhteen, jos oikea sattuu eteen. Tässä iässä kuitenkin jaksaa harkita asiaa huomattavasti rauhallisemmin ja ottaa huomioon myös taloudelliset seikat ja jälkikasvujen mielipiteet.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olishan se hassua jos tässä ijässä rakastuis
      alkais seurustella, höpön höpö,
      empä usko että se on kellekkään näin vanhalle mahdollista,

      mutta ajatuksen kuitenkin ihana,

      Eikö olisi mukavaa, jos olisi kuitenkin sellainen kampraati olemassa, jonka kanssa voisi mennä tilaisuuksiin, jonka kanssa keskustella syvällisiä, jonka kanssa voisi mennä lounaalle kivaan paikkaan, kävellä iltakävelyjä. Pitääkö aina "seurustella"?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö olisi mukavaa, jos olisi kuitenkin sellainen kampraati olemassa, jonka kanssa voisi mennä tilaisuuksiin, jonka kanssa keskustella syvällisiä, jonka kanssa voisi mennä lounaalle kivaan paikkaan, kävellä iltakävelyjä. Pitääkö aina "seurustella"?

      Minäkin haluaisin kaverin teatteri- ja konserttiseuraksi. En enää välitä yhdessä asumisesta ja passaamaan ryhtymisestä. Hyvä kun tässä itsestään jaksaa vielä huolen pitää. Olen jo niin kauan yksikseni asunut, etten osaa edes kuvitella, että joku vieressäni kylkeään kääntää.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö olisi mukavaa, jos olisi kuitenkin sellainen kampraati olemassa, jonka kanssa voisi mennä tilaisuuksiin, jonka kanssa keskustella syvällisiä, jonka kanssa voisi mennä lounaalle kivaan paikkaan, kävellä iltakävelyjä. Pitääkö aina "seurustella"?

      Sitä mieltä,,
      rakastuminen ei ole mahdollista enään tässä ijässä, varsinkaan suhteen kiinteän suhteen muodostaminen,
      meikä ainaki suuniittelee kuolevansa yksi,
      ei jaksa suunitella uusia suhteita,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö olisi mukavaa, jos olisi kuitenkin sellainen kampraati olemassa, jonka kanssa voisi mennä tilaisuuksiin, jonka kanssa keskustella syvällisiä, jonka kanssa voisi mennä lounaalle kivaan paikkaan, kävellä iltakävelyjä. Pitääkö aina "seurustella"?

      +Kyllä sellainen kaveri voisi olla ihan hyvä ratkaisu. Sen ohella olisi sitten varsinainen seurustelukumppani.
      Jos noiden ohella on vielä virallisesti aviopuoliso, niin alkaakin olla aika usein tiukalla.


  • "Liian vähän tunnetta ja taikaa", näin kertoi Rahkonen linkin kautta, näin se arki usein on.
    Kun kuolema erottaa, se on niin lopullista, jää aikaa miettiä mitä kaikki olikaan?
    Pitkän taipaleen (46 vuotta) yhdessä kuljimme, siinä mentiin ylä ja alamäkeä, kasvettiin yhteen, hiouduttiin ja kestettiin myrskytkin.

    Toisen pois meno oli järkytys, kesti kaksi vuotta yhtä itkeskelyä ja tuskaa, siitä sitten pikku hiljaa alkoi normaali elämä sujumaan, tosin kaikessa yksin.
    Joku kirjoitta muistot hautaavansa muurin taakse, minulle ne on ollut voimavara ja mikä ihmeellisintä onkaan, hyvin vähän ikäviä muistoja esiin tulee.
    Nyt yksin eläen katumusta tunnen, miksi en osannut sanoa miten tärkeä ihminen oli rinnallani, kaikki kunnioitus on saanut uudet ulottuvaisuudet, rakkaus nyt vasta on tullut oikealla tapaa esiin.
    Rakkautta se oli, kaikki arkinen touhu ja yhdessä olo rakkaudeksi muodostui, kun sitä nyt ajattelen.

    Rakkaus on kaiken vaativa ollakseen täydellistä, ne huonotkin asiat siihen liittyvät, kiukun ja ehkä vihankin tunteiden jälkeen rakkaus kaiken anteeksi antaa.

    Onko kaikki nyt sitten rakkauden osalta ohi, ehkä niin on, mutta uuden ystävän voi löytää ja jatkaa kulkuaan kunnioituksen ja ymmärryksen polkua, rakkaus saattaa kasvaa, jos niin on tarkoitettu.
    Samaa elämä ei voi olla, ei tarvitsekaan, mutta uuteen ihmiseen tutustuminen tuo myös omaan elämään arvoja lisää, kanssa käyminen poistaa yksinäisyyttä mikä eittämättä menetyksen johdosta on sijaa saanut.

    En koskaan sano ei, jos elämä toisin päättää, rohkeasti vaan haasteen vastaan otan, vielä tämänkin ikäisenä, etsimisen kyllä olen jättänyt.
    Jos satu prinssi luokseni ratsuineen saapuu, sanon, tervetuloa, mitä siitä seuraisi on sitten sen ajan kysymys;)D

    • Mulla kului neljä vuotta ja rakkaus roihahti. Kesti 4 vuotta ja tämäkin kumppani katosi yläilmoihin. Taas kului 4 vuotta ja rakkaus roihahti. Alkaa olla näitä bonuslapsia ja lapsenlapsia niin paljon, että yhtä tapaamista on suunniteltu pari vuotta. Loppiaisena järjestynee. Ei sitä tiedä, mitä esim. alkanut vuosi Sinulle tuo. Itse en voinut 15 vuotta sitten kuvitellakaan tällaista myllerrystä.


    • En tiedä olenko niin kipeä menneen elämän tuomista myrskyistä ja ihanistakin päivistä
      en ole kyenny uuteen suhteeseen kenekään kanssa,
      en ole ollenkaan hakenukkaa,

      sanoit että et koskaan sanoisi ei ,, jos ihmeen kohtaisit,, ilmestyisi tarjolle,

      -- puolisoni sairasti kauan,
      oli loppuajan laitoshoidossa,
      kuoli alzhaimerin murtaessa elämän mahdollisuuden,
      olin myös vuosia omaishoitajana, sen minkä jaksoin,
      lopulta piti luopua siitä tehtävästä,

      -- minulle on tullu yllättäin kahvikutuja , useamman kerran samalta,
      oli todella mielenkiintoinen henkilö, suorastaan ihana, MUTTA,
      en uskaltanu antautua uuteen tuttavuuteen, sanoin EI,

      on myös pitkäaikainen puhekaveri,
      oikea ystävä,
      hänekään lähempään suhteeseen en ole kyenny, en päästäny,
      olen sanonu EI,
      onneksi kaveruus ei kuitenkaan ole katkennu,
      pidämme jatkuvasti puheyhteyttä yllä,
      puheyhteys ei katkea ilmeisesti koskaan , oletan,
      ---
      elän yksin
      tietenkin on haaveita, mutta ne on vain haaveita,
      meikäläiseltä puuttuu rohkeus , olen kai niin karrella pitkän elämän tuomista kokemuksista,
      te sanoitte toipuneenne 2v kuluttua puolison kuolemasta,
      meikä ei toivu ilmeisesti koskaan,
      vaikka suru on hieman taantunu taustalle toteamukseksi, hän on lopullisesti pois,
      ---
      kuten aikasemmin kirjoitin
      menneisyyden olen pistäny paksun muurin taa,
      en muistele pitkän elämän tuomia hyviä ja pahoja kokemuskia, se on menneisyyttä tavallaan sitä ei ole olemassakaan,
      on vain jälkeläiset perheineen muistona menneisyydestä
      heillä on ihan oma elämänsä elettävänään,

      --
      kaikesta huolimatta elän nyt ja tässä,
      isekki sairaana, syd. uuvuttaa,

      vain
      haaveitteni lintu on vapaa,
      vapaa lentämään , salaten haavemaailmansa,

      varmaa on kuitenkin,, elämä loppuu jokatapauksessa ,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mulla kului neljä vuotta ja rakkaus roihahti. Kesti 4 vuotta ja tämäkin kumppani katosi yläilmoihin. Taas kului 4 vuotta ja rakkaus roihahti. Alkaa olla näitä bonuslapsia ja lapsenlapsia niin paljon, että yhtä tapaamista on suunniteltu pari vuotta. Loppiaisena järjestynee. Ei sitä tiedä, mitä esim. alkanut vuosi Sinulle tuo. Itse en voinut 15 vuotta sitten kuvitellakaan tällaista myllerrystä.

      Niinpä niin, koskaan ei voi sanoa "ei koskaan", mutta kynnys on jo melko korkea, vähäisten kokemusten pohjalta;)

      Eihän yksin elämäkään hankalaa ole, joutuu vaan kinaamaan itsensä kanssa ja eihän siitä mitään synny;)D
      Voisiko sivuuttaa suvun ja elää vain kaksistaan se aika minkä ehtii, itsekästä tietenkin, mutta voimia ei enää kaikkeen kanssa käymiseen riitä.
      Toivoa on torstai täynnä, joten en menetä sitä minäkään.


    • SkillaN kirjoitti:

      Niinpä niin, koskaan ei voi sanoa "ei koskaan", mutta kynnys on jo melko korkea, vähäisten kokemusten pohjalta;)

      Eihän yksin elämäkään hankalaa ole, joutuu vaan kinaamaan itsensä kanssa ja eihän siitä mitään synny;)D
      Voisiko sivuuttaa suvun ja elää vain kaksistaan se aika minkä ehtii, itsekästä tietenkin, mutta voimia ei enää kaikkeen kanssa käymiseen riitä.
      Toivoa on torstai täynnä, joten en menetä sitä minäkään.

      olenki todennut, totuus on,,,

      haaveet parasta tässäijässä,

      haaveitteni lintu lentäköön niin kauas kuin jaksaa,

      minä olen tässä ja nyt,
      kuuntelen kaunista musiikkia
      nautin kuulemastani,


    • Puhut viisaita.Mieheni kuoli 1 1/2 sitten .Olin hänen hoitajansa .hän sai olla kotona kuolemaan asti.Alussa oli helpottava olo kun häneltä loppuivat kivut.Nyt tunnen suurta ikävää muistan vain hyvät asiat.olimme aviossa 35 vuotta
      Käyn useasti haudalla. Tunnen syyllisyyttä etten kertonut hänelle että rakastin häntä.Sen sanominen oli meille molemmille vaikeaa.Teoillani ja huolenpidollani näytin rakkauteni. Onneksi meillä on lapsia ja lapsenlapsia.Tulevaisuutta ajatellen voisihan sitä uuden ystävän löytää.


  • Aloitushan on tietenkin mielenkiintoinen sikäli, mikäli kukin on leskeksi jäänyt ja millaista elämää on siihen saakka elänyt, siis oliko se puoliso valinta onnistunut jollain "ikuisella rakkaudella", johon minä en usko.

    Omalta kohdaltani nämä kaikki rakkauden haaveet, tai uudet puolisot peräti ovat utopiaa ja varppina voin todeta, että ei koskaan.

    Siskoni sitävastoin oli eri maata, kolmesti hän vaihtoi puolisoa, siis yhdessä asumista, mutta vain kahdesti aviossa ja näihin viimeisiin vihkisiäisii ei kutsunut minua, josta ikuinen härmänkähtämä.

    Mieheni kuoli 28.1.2019, mutta en ole viellä rohjennut mennä sinne meidän kotiin, koska niin surullisin mielin sieltä ( 2016) lähdin tyttäreni luokse, joka todellain tarvitsi siloin apuani oman lapsensa hoitoon ja ainakin niihin pyykin silityksiin, joista olen usein kirjoittanut Kahvipirtiinkin, koska nuo nuo roskat on edelleen tuolla auton takakontissa viemättä!DD

    Mites olisi Skillan, jos avaisitkin uuden Kotipirtin tänne? Se entinenhän oli aivan livenä sielä Porintien varresa, josta olen kai usein kertoillut mutta Kotipirtti on kotikyläni entinen Maamies-seuran talo.

    Siellä on upea tanssilattia ja pieni keittiökin, koska siellä asui aina sellainen talonmies.

    Pianhan se muttoauto tuo ainakin keinun ja kissat sinne ja sinulla on varmasti ne tekstiilit tallella, millä katat pöydän koreaksi meille

  • Tanssi on monessakin mielessä hyvä harrastus.
    Siin tapaa terveitä, iloisia ja hyväntuulisia ihmisiä

  • Moni kertoo täällä, että menee yhdessä (miehen kanssa) kahville, mutta ei halua lähempään suhteeseen. Sitä vastoin se, joka sitä haluaa, ei tulee asiaansa tänne julistamaan.

    • Tanssimista haluan edelleen, haaveissani tanssin vielä mieheni kanssa sylikkäin, kuten olohuoneessamme matolla tapasimme tehdä. Hän oli poikkeuksellisen ihana mies.

      Hiukan olen ihmetellyt sitä, miten vieläkin kaipaan hänen hyväilyjään. Sentään yli 80-vuotiaanakaan ei se puoli minussa ole sammunut. Olisin niin onnellinen, jos voisin vielä laittaa hänelle lempiruokaansakin.

      Mutta vierasta vanhusta en kyllä ottaisi hoitooni, en vaikka maksettaisiin.len eläkeläiskokouksessa säälinyt naista, jolla on kauhea vanha mies ristinään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tanssimista haluan edelleen, haaveissani tanssin vielä mieheni kanssa sylikkäin, kuten olohuoneessamme matolla tapasimme tehdä. Hän oli poikkeuksellisen ihana mies.

      Hiukan olen ihmetellyt sitä, miten vieläkin kaipaan hänen hyväilyjään. Sentään yli 80-vuotiaanakaan ei se puoli minussa ole sammunut. Olisin niin onnellinen, jos voisin vielä laittaa hänelle lempiruokaansakin.

      Mutta vierasta vanhusta en kyllä ottaisi hoitooni, en vaikka maksettaisiin.len eläkeläiskokouksessa säälinyt naista, jolla on kauhea vanha mies ristinään.

      Kerro ihmeessä lisää siitä poikkeuksellusen ihanasta miehestäsi ? Inhoat vanhoja miehiä, mutta sellainen omasikin olisi, jos eläisi. Sinäkin voit olla jonkun silmissä kauhea vanha akka, joka on ristinä läheisilleen.


  • Tanssimista voi hyvinkin kuvitela oman rakkansa kanssa, mutta miten mennä aivan vierasen porukkan, ei onnistu, ainakaan minulla.

    • Sepä se, kun rakkaani ei ole enää siellä,

      hän on vain unissani yöllä, ja usein aamulla on tunne, että hän oli täällä.


  • Omitusta sakkia, elävät menneisyydessä,
    mä en muistele menneitä, kuolleet on kuolleita ja sillä siisti,

    parasta nyky hetki
    tässä ja nyt,
    niin ja minkälainen päivä on huomenna siinä on uusi ajatus, ,, mitä tuo elämä vielä tullessaan vanhalle ja sairaalle,
    se jää nähtäväksi,
    katse eteen päin,,,, on mottoni,,,,

    • Rakkautta ei ole ilmeisesti koettu (edellisessä liitossa ) silloinkaan
      kun puoliso oli elossa.
      kaikki kokevat omalla tavallaan


  • " ... jos vähänkin veri vielä virtaa ... " ! Yleensä se tuppaa olemaan niiin paksua ko. vaiheessa elämää, että virtaaminen on varsin vaikeaa. Vaikuttaa moniin asiohin, myös ehkä ajatuksen lentoon. - Nm. Salaattia suusta suoleen

  • Ikäihminen kaipaa rinnalleen sitä toista kaveriksi, auttajaksi, seuralaiseksi.
    Kuka nostaa painavan taakan ylähyllylle. kuka osaa käyttää vasaraa tai ruuvimeisseliä, kuka tietää, miten pikkuesine korjataan, kuka kantaa painavan ostoskassin, kuka nostaa, kun kaadut, kuka tulee seuraksesi päivystykseen, kenen kanssa seuraat tv.ohjelmia, jännität murhaajaa, naurat komedioille, keskustelet politiikasta, ketä voit pikkuisen hemmotella hyvällä ruualla tai leipomuksilla, kenen kanssa menet teatteriin tai muihin tilaisuuksiin . . .

    Yksin olemiseen tottuu, mutta kyllä se kaverikin siinä ohessa menisi.

    • juuuu,
      olishan se mukava,,,, ainaki ajatuksena,,
      ei enään avio-miestä vaan hyvä rakas ystävä olisi parasta vanhalle,
      kun ei enään jaksa suureemmin passata ketään niikuin avioliitossa kuului tehdä rakkaudella hoivata omaa kumpaniaan kaikintavoin,
      mutta hyvä rakas läheinen ystvä, kaveri jonka kassa olisi hyvä vain olla ja jutustella kaikesta
      ehkä vielä tehdä reisuujakin kotimassa, ainaki autolla ajellen,
      ja halipulaki olis menneisyyttä,
      silloin tällöin suukko poskelle olisi aivan riittävä hellyden osoitus,

      saahan sitä haaveilla,
      vanhalla kun kaikki jää vain haaveksi kuitenki,,


  • Mistä kaveri vanhukselle,
    kun puoliso on kuollut !

    Nyt kaikki miettimään kuinka autetaan yksin jääneitä ijäkkäitä,
    vielä jokseenki vireitä vanhuksia,

    mistä kaveri leskelle,,,,,,,

  • Juuri leskeksi jäänyt nainen kaipaa kovasti lähelleen miestä, niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Suurin piirtein sama on tilanne, kun mies on hoitokodissa eikä paljoa havaitse tätä maailmaa.
    Onhan tämä ihan ymmärrettävää ja puollettavaa.

    • Keskellä päivää hourailet. "Juuri leskeksi jäänyt" ei satavarmasti kaipaa mitään sellaista mitä sinä luulet hänen kaipaavan. - Nm. Käsityskyky karkuteillä


  • Juuri leskeksi jäänyt nainen kaipaa kovasti lähelleen miestä, niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Suurin piirtein sama on tilanne, kun mies on hoitokodissa eikä paljoa havaitse tätä maailmaa.
    Onhan tämä ihan ymmärrettävää ja puollettavaa.

  • Juuri leskeksi jäänyt nainen kaipaa kovasti lähelleen miestä, niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Suurin piirtein sama on tilanne, kun mies on hoitokodissa eikä paljoa havaitse tätä maailmaa.
    Onhan tämä ihan ymmärrettävää ja puollettavaa.

  • Juuri leskeksi jäänyt nainen kaipaa kovasti lähelleen miestä, niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Suurin piirtein sama on tilanne, kun mies on hoitokodissa eikä paljoa havaitse tätä maailmaa.
    Onhan tämä ihan ymmärrettävää ja puollettavaa.

    • Uskotaan jo vähemmälläkin toistolla!


  • Leskellä ei ole rakkauselämää,
    on vain haaveita,
    ja jossittelua,
    jos jos jos jos jos,,, uskaltais jos,,,

    • Haaveet ja unelmat siitä, että kohtaan vielä poisjoutuneen rakkaani
      - juuri hänet itsensä, tekevät minut niin onnelliseksi!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Haaveet ja unelmat siitä, että kohtaan vielä poisjoutuneen rakkaani
      - juuri hänet itsensä, tekevät minut niin onnelliseksi!

      hah, mulla ei tommosia haaveita ole,
      kuolleet on kuolleita,

      ja elävien joukosta ei ikinä löydä omaa rakasta,

      ja piste.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Haaveet ja unelmat siitä, että kohtaan vielä poisjoutuneen rakkaani
      - juuri hänet itsensä, tekevät minut niin onnelliseksi!

      hah, mulla ei tommosia haaveita ole,
      kuolleet on kuolleita,

      ja elävien joukosta ei ikinä löydä omaa rakasta,

      ja piste.


    • Anonyymi kirjoitti:

      hah, mulla ei tommosia haaveita ole,
      kuolleet on kuolleita,

      ja elävien joukosta ei ikinä löydä omaa rakasta,

      ja piste.

      Taivas hiljaa itkee , pilvet synkät nää, rakkain mennyt on, olen onneton,,

      mennyt on aika tuo onnellinen,,,,,,

      https://www.youtube.com/watch?v=hEp5Yol_-lc


    • Anonyymi kirjoitti:

      hah, mulla ei tommosia haaveita ole,
      kuolleet on kuolleita,

      ja elävien joukosta ei ikinä löydä omaa rakasta,

      ja piste.

      Taivas hiljaa itkee , pilvet synkät nää, rakkain mennyt on, olen onneton,,

      mennyt on aika tuo onnellinen,,,,,,

      https://www.youtube.com/watch?v=hEp5Yol_-lc


    • Anonyymi kirjoitti:

      hah, mulla ei tommosia haaveita ole,
      kuolleet on kuolleita,

      ja elävien joukosta ei ikinä löydä omaa rakasta,

      ja piste.

      " Poisjoutuneen " ! Ei välttämättä kuollut. - Nm. Mennyt, lähtenyt, poistunut




    • Anonyymi kirjoitti:

      elämä oli ja meni,,,

      tulevaisuutta ei ole,
      on vain menneisyys,,,,,

      https://www.youtube.com/watch?v=p5ea3288EZg

      Ööööö ... Joka ainoa päivä, jonka elät. on tulevaisuus. Ja se on sinusta kiinni, millainen se on. - Nm. Asenne ratkaisee


  • Aviossa olevat naiset, pitäkääpä
    miehestänne huolta. (Tosin niitä ei täällä liene montakaan ; sitä pahempi.)

    Kuten tämäkin ketju osoittaa, silä voi olla tavoittelijoita. Ne kyllä osaavat viekotella
    niin, että vaimo jää kakkoseksi.

    • En tunne sellaista "huolta". Viekottelijoita siipalla kyllä oli, harmittelin vain sitä, että se ei yhtään ymmärtänyt olla niille mieliksi. - Nm. Ikuinen ykkönen


    • Anonyymi kirjoitti:

      En tunne sellaista "huolta". Viekottelijoita siipalla kyllä oli, harmittelin vain sitä, että se ei yhtään ymmärtänyt olla niille mieliksi. - Nm. Ikuinen ykkönen

      Vanha äijä voi oll JUONIKas, hän voi narrata vaimoaan, että vientiä olisi moneen suuntaan ja se vain siksi että saisi kotonaan jotain haluamaansa paremmin tai enemmän.
      Vaimo voi mennä halpaan
      ja nauraa katkeralta kuulostavaa ivanaurua jollekin täysin syyttömälle vanhukselle.

      (Ainoa asia, mikä äijän käytöksessä oudoksutti oli se, että hän erään kerhon jälkeen kysyi, voiko hän ajaa kotiin sen vanhuksen. Vanhus sanoi: "Ei kiios. Ajan polkupyörällä."
      Siitä hän näytti suuttuvan.)


    • Elämän mittaisessa aviossa on koettu kaikki,
      ihan kaikki kiemurat,
      toiset naiset, uskottomuus , joskus useammanki kanssa,
      voi olla vakituisia ulkopuolisia kumppaneitaki joillaki,
      jotkut tunkee väkisin avioparin väliin, yrittää rikkoa liiton, ei aina onnistu,
      mutta
      on myös koettu se
      on näytetty omalle puolisolle että vain oma puoliso on maailman tärkein ihminen,
      kaiken myllerryksen keskellä,
      se yleensä riittääki,
      ihminen on vain ihminen ja ihmisellä on luonnon vietit,
      jotkut pystyy viettejä halitsemaan jäkevästi järjellä,
      jotkut sortuu viettien vietäväksi,

      jos tälläki palstalla vanhat pariskunnat on rehellisiä
      he voi todentaa
      kaikki on koettu,
      ihan kaikki mitä ihmisen elämä tuo tullessaan,
      hyvine ja huonoine puolineen,
      ja pitkässä koko elämän mitaisessa avioliitossa kaikesta on selvitty,
      on ollu suuri kärsivällisyys reppu selässä sinne on mahtunu vaikka mitä ,
      kaikki tapeltu ja kaikki on anteeksi annettu ,
      elämä on aina jatkunu,
      sillä kaikki perheeseen liittyvät kriisitilanteet kehittää ihmistä ihmisenä ihmisyyteen
      sillä ihminen on vain ihminen ,,,
      on pakko oppia ihmisyyteen, ymmärtämään elämää laajasti,


  • Lesken tilanne on erinomainen. Markkinat kova avoimet ja voi valita sopivan.
    Toisin ovat asiat naimisissa olevilla. Ei voi vaihtaa eikä hankkia uutta.
    Yhtä ja samaa jäkätystä tule päivästä päivään ja vuodesta vuoteen. Parisuhteesta ei ole tietoakaan.
    Kyllä sitten hatuttaa ja panee kadehtimaan.

    • rakasta kärsi ja unhoita se on määräys kohtalon,,,,


    • rakasta kärsi ja unhoita se on määräys kohtalon,,,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      rakasta kärsi ja unhoita se on määräys kohtalon,,,,

      niimpä,

      rakastan kärsin ja unhoitan,,

      mukavaa päivää palstalaisille,,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      rakasta kärsi ja unhoita se on määräys kohtalon,,,,

      niimpä,

      rakastan kärsin ja unhoitan,,

      mukavaa päivää palstalaisille,,,


    • Anonyymi kirjoitti:

      rakasta kärsi ja unhoita se on määräys kohtalon,,,,

      niimpä,

      rakastan kärsin ja unhoitan,,

      mukavaa päivää palstalaisille,,,


  • Rakkaudella hoidan häntä jo lähes kolme kuukautta, tapasimme 9 vuotta sitten vaimoni kuolemasta tulee 13 vuotta. Vaimoni on kumminkin mukana vielä tänäänkin ei kuitenkaan niin paljon kuin aikaisemmin.

    • Oletko omaishoitajana,


    • Oletko omaishoitajana,


    • Anonyymi kirjoitti:

      Oletko omaishoitajana,

      En ole ja sitä termiä ei ole Ruotsissa!

      Hoidan rakastamaani naista, hoidin vaimoani 2 vuotta 3kk meidän omilla rahoilla, koska osaan talouden joka on hyvin yksin kertaista ex Suomessa helponpaa tosin kulut suurempia.

      Kiitos kysymästä.


  • On paikallaan sanoa vielä aviossa oleville naisille. Pitäkäämiehestänne huolta monipuolisesti.
    Teillä on kilpailijoita, jotka uskaltavat käyttää tilaisuutta hyväksi.

    • sinulle tyhmä ,,, ( "on paikallaan" ) höpön höpö
      olet naurettava hah,
      avaa silmäsi,
      olet pelkästään viihdettä, hyväksikäyttettävä hölmö,
      pelkästään arkielämään v a i h t e l u a, hah,

      sitäpaitsi elämänmittaisessa
      avio- liitossa on myös oikeus ulkopuolella oleviin y s t ä v i i n,
      ystävät on normaali ilmiö normaalin ihmisen elämässä ,
      ystäviä, tukihenkilöitä ym. elämään kuuluvaa sosiaalisuutta,

      joten älä sekoile , luulet ittsestäsi liikoja,

      yllättäin voit saada lähtöpassit tuttava piiristä,

      vaimo on aina YKKÖS -sijalla, tämä on tosi NORMAALISSA elämässä,


    • Anonyymi kirjoitti:

      sinulle tyhmä ,,, ( "on paikallaan" ) höpön höpö
      olet naurettava hah,
      avaa silmäsi,
      olet pelkästään viihdettä, hyväksikäyttettävä hölmö,
      pelkästään arkielämään v a i h t e l u a, hah,

      sitäpaitsi elämänmittaisessa
      avio- liitossa on myös oikeus ulkopuolella oleviin y s t ä v i i n,
      ystävät on normaali ilmiö normaalin ihmisen elämässä ,
      ystäviä, tukihenkilöitä ym. elämään kuuluvaa sosiaalisuutta,

      joten älä sekoile , luulet ittsestäsi liikoja,

      yllättäin voit saada lähtöpassit tuttava piiristä,

      vaimo on aina YKKÖS -sijalla, tämä on tosi NORMAALISSA elämässä,

      rakkaudella ei ole rajoja,,,,

      https://www.youtube.com/watch?v=oOP51WkIt9o


    • Ei kait ny enää täs ikäryhmässä toisen kumppania vikitellä, heh.
      Mutta kyllä oli muuten kivoja kirjoituksia, kyllä sitä ikäihmisenäkin unelmoidaan, kiva.


suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?

    Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se
    Maailman menoa
    311
    2817