Laukaalainen isäntä kirjasi tukihakemuksiinsa vuosien ajan naapurien viljelemättömät peltolohkot – kääri itselleen lähes 40 000 euron tuet
Tänään klo 7:58
Oikeudessa 53-vuotias isäntä vetosi vanhoihin suullisiin sopimuksiin sekä omaan heikkoon terveydentilaansa.
Keski-Suomen käräjäoikeus oli eri mieltä terveydentilan vaikutuksesta.
Isäntä jaksoi kyllä joka vuosi jättää maaseutuelinkeinoviranomaisille neljän eri tukimuodon hakemukset.
Käräjäoikeus tuomitsi laukaalaisen maanviljelijän törkeästä avustuspetoksesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Valheellista tukea laukaalainen isäntä nosti yhteiskunnalta tammikuusta 2006 lähtien. Käry kävi huhtikuussa 2013, kun Ely-keskuksen tarkastaja suoritti miehen tiluksilla katselmuksen.
Ely-keskuksen edustajan mukaan hänen tarkastamansa peltolohkot eivät täyttäneet tukiehtoja muun muassa sen suhteen, että niiltä ei ollut korjattu satoa tai niitä ei ollut viljelty useaan vuoteen.
Tapaus meni rikostutkintaan. Laukaalainen isäntä sai syytteen törkeästä avustuspetoksesta Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan hän nosti tilatukea, luonnonhaittakorvausta ja sen lisäosaa sekä ympäristötukea yhteensä 38 998 euroa, vaikka osa peltolohkoista, joille tuki oli myönnetty, ei ollut hänen hallinnassaan eikä niillä noudatettu yleisiä viljelytapaehtoja.
Osa lohkoista oli ollut syytetyn hallinnassa, mutta niilläkään hän ei noudattanut yleisiä viljelytapaehtoja.
Vetosi suullisiin sopimuksiin
Isäntä vaati syytteen hylkäämistä. Hän lausui, että hänellä on hallintaoikeus viljelemilleen pelloille suullisesti tekemiensä vuokrasopimusten nojalla.
Isännän mukaan hän ei ollut tietoinen, että suulliset sopimukset raukeaisivat kahden vuoden jälkeen. Tämä seikka ei ole yleisesti tiedossa. Tältä osin kyse on puolustuksen mukaan kieltoerehdyksestä.
Siltä osin kuin syytteissä oli kyse lohkojen viljelemättömyydestä lausui isäntä, että hänellä oli ollut (tukihakemukset jättäessään) tarkoitus viljellä lohkoja mutta hänen huonon terveydentilansa vuoksi työ jäi tekemättä.
Puolustus katsoi niin ikään, että väitetyt rikokset ovat suureksi osaksi vanhentuneet ajan kulumisen vuoksi.
Pitkään viljelemättömiä
Käräjillä kuultiin useita syytetyn naapureita asianomistajana. Yksi heistä kertoi, ettei hänen omistamaansa peltolohkoa ole viljelty vuoden 2003 jälkeen. Toinen asianomistaja kertoi, ettei hänen edustamansa kuolinpesän omistaa peltolohkoa ole viljelty 30–40 vuoteen.
Kolmas asianomistajista kertoi, että oli suullisesti antanut syytetylle joitakin vuosia sitten oikeuden viljellä omistamaansa lohkoa. Hän ei tiennyt, mitä lohkolla oli sittemmin tehty. Ainakaan se ei ollut metsittynyt.
Käräjäoikeus toteaa, ettei vastaaja voi vedota vanhoihin suullisiin sopimuksiin eli kieltoerehdykseen. Hänen hakemiensa tukien edellytyksenä on hallintaoikeus viljelysmaahan. Suullisten sopimusten raukeaminen aina kahden vuoden välein on mainittu tukioppaassa.
Tukiehtoihin tutustumattomuus ei vapauta tuen hakijaa mahdollisesta rikosvastuusta.
Huono terveys ei vapauta
Käräjäoikeuden mukaan syytetty ei voi myöskään vedota heikkoon terveydentilaansa.
Hän on kyennyt vuosittain jättämään tukihakemukset. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana, etteikö vastaaja olisi myös kyennyt täyttämään jälkikäteen muutosilmoituksia, kun ei voinutkaan viljellä lohkoja, joille oli hakenut tukea.
Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan menettely on toistunut vuosittain. Toimintatapa on ollut aina samankaltainen. Kyseessä on yksi jatkuva menettely.
Hovista ei valituslupaa
Kun otetaan huomioon perusteetta saadun tuen määrä ja menettelyn pitkä ajallinen kesto, on vastaajan katsottava syyllistyneen törkeään avustuspetokseen.
Tänään klo 7:58
Oikeudessa 53-vuotias isäntä vetosi vanhoihin suullisiin sopimuksiin sekä omaan heikkoon terveydentilaansa.
Keski-Suomen käräjäoikeus oli eri mieltä terveydentilan vaikutuksesta.
Isäntä jaksoi kyllä joka vuosi jättää maaseutuelinkeinoviranomaisille neljän eri tukimuodon hakemukset.
Käräjäoikeus tuomitsi laukaalaisen maanviljelijän törkeästä avustuspetoksesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Valheellista tukea laukaalainen isäntä nosti yhteiskunnalta tammikuusta 2006 lähtien. Käry kävi huhtikuussa 2013, kun Ely-keskuksen tarkastaja suoritti miehen tiluksilla katselmuksen.
Ely-keskuksen edustajan mukaan hänen tarkastamansa peltolohkot eivät täyttäneet tukiehtoja muun muassa sen suhteen, että niiltä ei ollut korjattu satoa tai niitä ei ollut viljelty useaan vuoteen.
Tapaus meni rikostutkintaan. Laukaalainen isäntä sai syytteen törkeästä avustuspetoksesta Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan hän nosti tilatukea, luonnonhaittakorvausta ja sen lisäosaa sekä ympäristötukea yhteensä 38 998 euroa, vaikka osa peltolohkoista, joille tuki oli myönnetty, ei ollut hänen hallinnassaan eikä niillä noudatettu yleisiä viljelytapaehtoja.
Osa lohkoista oli ollut syytetyn hallinnassa, mutta niilläkään hän ei noudattanut yleisiä viljelytapaehtoja.
Vetosi suullisiin sopimuksiin
Isäntä vaati syytteen hylkäämistä. Hän lausui, että hänellä on hallintaoikeus viljelemilleen pelloille suullisesti tekemiensä vuokrasopimusten nojalla.
Isännän mukaan hän ei ollut tietoinen, että suulliset sopimukset raukeaisivat kahden vuoden jälkeen. Tämä seikka ei ole yleisesti tiedossa. Tältä osin kyse on puolustuksen mukaan kieltoerehdyksestä.
Siltä osin kuin syytteissä oli kyse lohkojen viljelemättömyydestä lausui isäntä, että hänellä oli ollut (tukihakemukset jättäessään) tarkoitus viljellä lohkoja mutta hänen huonon terveydentilansa vuoksi työ jäi tekemättä.
Puolustus katsoi niin ikään, että väitetyt rikokset ovat suureksi osaksi vanhentuneet ajan kulumisen vuoksi.
Pitkään viljelemättömiä
Käräjillä kuultiin useita syytetyn naapureita asianomistajana. Yksi heistä kertoi, ettei hänen omistamaansa peltolohkoa ole viljelty vuoden 2003 jälkeen. Toinen asianomistaja kertoi, ettei hänen edustamansa kuolinpesän omistaa peltolohkoa ole viljelty 30–40 vuoteen.
Kolmas asianomistajista kertoi, että oli suullisesti antanut syytetylle joitakin vuosia sitten oikeuden viljellä omistamaansa lohkoa. Hän ei tiennyt, mitä lohkolla oli sittemmin tehty. Ainakaan se ei ollut metsittynyt.
Käräjäoikeus toteaa, ettei vastaaja voi vedota vanhoihin suullisiin sopimuksiin eli kieltoerehdykseen. Hänen hakemiensa tukien edellytyksenä on hallintaoikeus viljelysmaahan. Suullisten sopimusten raukeaminen aina kahden vuoden välein on mainittu tukioppaassa.
Tukiehtoihin tutustumattomuus ei vapauta tuen hakijaa mahdollisesta rikosvastuusta.
Huono terveys ei vapauta
Käräjäoikeuden mukaan syytetty ei voi myöskään vedota heikkoon terveydentilaansa.
Hän on kyennyt vuosittain jättämään tukihakemukset. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana, etteikö vastaaja olisi myös kyennyt täyttämään jälkikäteen muutosilmoituksia, kun ei voinutkaan viljellä lohkoja, joille oli hakenut tukea.
Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan menettely on toistunut vuosittain. Toimintatapa on ollut aina samankaltainen. Kyseessä on yksi jatkuva menettely.
Hovista ei valituslupaa
Kun otetaan huomioon perusteetta saadun tuen määrä ja menettelyn pitkä ajallinen kesto, on vastaajan katsottava syyllistyneen törkeään avustuspetokseen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Laukaalainen isäntä kirjasi tukihakemuksiinsa vuosien ajan naapurien viljelemättömät peltolohkot – kääri itselleen lähes 40 000 euron tuet
Tänään klo 7:58
Oikeudessa 53-vuotias isäntä vetosi vanhoihin suullisiin sopimuksiin sekä omaan heikkoon terveydentilaansa.
Keski-Suomen käräjäoikeus oli eri mieltä terveydentilan vaikutuksesta.
Isäntä jaksoi kyllä joka vuosi jättää maaseutuelinkeinoviranomaisille neljän eri tukimuodon hakemukset.
Käräjäoikeus tuomitsi laukaalaisen maanviljelijän törkeästä avustuspetoksesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Valheellista tukea laukaalainen isäntä nosti yhteiskunnalta tammikuusta 2006 lähtien. Käry kävi huhtikuussa 2013, kun Ely-keskuksen tarkastaja suoritti miehen tiluksilla katselmuksen.
Ely-keskuksen edustajan mukaan hänen tarkastamansa peltolohkot eivät täyttäneet tukiehtoja muun muassa sen suhteen, että niiltä ei ollut korjattu satoa tai niitä ei ollut viljelty useaan vuoteen.
Tapaus meni rikostutkintaan. Laukaalainen isäntä sai syytteen törkeästä avustuspetoksesta Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan hän nosti tilatukea, luonnonhaittakorvausta ja sen lisäosaa sekä ympäristötukea yhteensä 38 998 euroa, vaikka osa peltolohkoista, joille tuki oli myönnetty, ei ollut hänen hallinnassaan eikä niillä noudatettu yleisiä viljelytapaehtoja.
Osa lohkoista oli ollut syytetyn hallinnassa, mutta niilläkään hän ei noudattanut yleisiä viljelytapaehtoja.
Vetosi suullisiin sopimuksiin
Isäntä vaati syytteen hylkäämistä. Hän lausui, että hänellä on hallintaoikeus viljelemilleen pelloille suullisesti tekemiensä vuokrasopimusten nojalla.
Isännän mukaan hän ei ollut tietoinen, että suulliset sopimukset raukeaisivat kahden vuoden jälkeen. Tämä seikka ei ole yleisesti tiedossa. Tältä osin kyse on puolustuksen mukaan kieltoerehdyksestä.
Siltä osin kuin syytteissä oli kyse lohkojen viljelemättömyydestä lausui isäntä, että hänellä oli ollut (tukihakemukset jättäessään) tarkoitus viljellä lohkoja mutta hänen huonon terveydentilansa vuoksi työ jäi tekemättä.
Puolustus katsoi niin ikään, että väitetyt rikokset ovat suureksi osaksi vanhentuneet ajan kulumisen vuoksi.
Pitkään viljelemättömiä
Käräjillä kuultiin useita syytetyn naapureita asianomistajana. Yksi heistä kertoi, ettei hänen omistamaansa peltolohkoa ole viljelty vuoden 2003 jälkeen. Toinen asianomistaja kertoi, ettei hänen edustamansa kuolinpesän omistaa peltolohkoa ole viljelty 30–40 vuoteen.
Kolmas asianomistajista kertoi, että oli suullisesti antanut syytetylle joitakin vuosia sitten oikeuden viljellä omistamaansa lohkoa. Hän ei tiennyt, mitä lohkolla oli sittemmin tehty. Ainakaan se ei ollut metsittynyt.
Käräjäoikeus toteaa, ettei vastaaja voi vedota vanhoihin suullisiin sopimuksiin eli kieltoerehdykseen. Hänen hakemiensa tukien edellytyksenä on hallintaoikeus viljelysmaahan. Suullisten sopimusten raukeaminen aina kahden vuoden välein on mainittu tukioppaassa.
Tukiehtoihin tutustumattomuus ei vapauta tuen hakijaa mahdollisesta rikosvastuusta.
Huono terveys ei vapauta
Käräjäoikeuden mukaan syytetty ei voi myöskään vedota heikkoon terveydentilaansa.
Hän on kyennyt vuosittain jättämään tukihakemukset. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana, etteikö vastaaja olisi myös kyennyt täyttämään jälkikäteen muutosilmoituksia, kun ei voinutkaan viljellä lohkoja, joille oli hakenut tukea.
Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan menettely on toistunut vuosittain. Toimintatapa on ollut aina samankaltainen. Kyseessä on yksi jatkuva menettely.
Hovista ei valituslupaa
Kun otetaan huomioon perusteetta saadun tuen määrä ja menettelyn pitkä ajallinen kesto, on vastaajan katsottava syyllistyneen törkeään avustuspetoks
Ja joku talonpoika vilä hutelloo lissä tukkee
Eikö ala veronmaksajien kukkaro jo olemaan tyhjä
Laukaalainen isäntä kirjasi tukihakemuksiinsa vuosien ajan naapurien viljelemättömät peltolohkot – kääri itselleen lähes 40 000 euron tuet
Tänään klo 7:58
Oikeudessa 53-vuotias isäntä vetosi vanhoihin suullisiin sopimuksiin sekä omaan heikkoon terveydentilaansa.
Keski-Suomen käräjäoikeus oli eri mieltä terveydentilan vaikutuksesta.
Isäntä jaksoi kyllä joka vuosi jättää maaseutuelinkeinoviranomaisille neljän eri tukimuodon hakemukset.
Käräjäoikeus tuomitsi laukaalaisen maanviljelijän törkeästä avustuspetoksesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Valheellista tukea laukaalainen isäntä nosti yhteiskunnalta tammikuusta 2006 lähtien. Käry kävi huhtikuussa 2013, kun Ely-keskuksen tarkastaja suoritti miehen tiluksilla katselmuksen.
Ely-keskuksen edustajan mukaan hänen tarkastamansa peltolohkot eivät täyttäneet tukiehtoja muun muassa sen suhteen, että niiltä ei ollut korjattu satoa tai niitä ei ollut viljelty useaan vuoteen.
Tapaus meni rikostutkintaan. Laukaalainen isäntä sai syytteen törkeästä avustuspetoksesta Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan hän nosti tilatukea, luonnonhaittakorvausta ja sen lisäosaa sekä ympäristötukea yhteensä 38 998 euroa, vaikka osa peltolohkoista, joille tuki oli myönnetty, ei ollut hänen hallinnassaan eikä niillä noudatettu yleisiä viljelytapaehtoja.
Osa lohkoista oli ollut syytetyn hallinnassa, mutta niilläkään hän ei noudattanut yleisiä viljelytapaehtoja.
Vetosi suullisiin sopimuksiin
Isäntä vaati syytteen hylkäämistä. Hän lausui, että hänellä on hallintaoikeus viljelemilleen pelloille suullisesti tekemiensä vuokrasopimusten nojalla.
Isännän mukaan hän ei ollut tietoinen, että suulliset sopimukset raukeaisivat kahden vuoden jälkeen. Tämä seikka ei ole yleisesti tiedossa. Tältä osin kyse on puolustuksen mukaan kieltoerehdyksestä.
Siltä osin kuin syytteissä oli kyse lohkojen viljelemättömyydestä lausui isäntä, että hänellä oli ollut (tukihakemukset jättäessään) tarkoitus viljellä lohkoja mutta hänen huonon terveydentilansa vuoksi työ jäi tekemättä.
Puolustus katsoi niin ikään, että väitetyt rikokset ovat suureksi osaksi vanhentuneet ajan kulumisen vuoksi.
Pitkään viljelemättömiä
Käräjillä kuultiin useita syytetyn naapureita asianomistajana. Yksi heistä kertoi, ettei hänen omistamaansa peltolohkoa ole viljelty vuoden 2003 jälkeen. Toinen asianomistaja kertoi, ettei hänen edustamansa kuolinpesän omistaa peltolohkoa ole viljelty 30–40 vuoteen.
Kolmas asianomistajista kertoi, että oli suullisesti antanut syytetylle joitakin vuosia sitten oikeuden viljellä omistamaansa lohkoa. Hän ei tiennyt, mitä lohkolla oli sittemmin tehty. Ainakaan se ei ollut metsittynyt.
Käräjäoikeus toteaa, ettei vastaaja voi vedota vanhoihin suullisiin sopimuksiin eli kieltoerehdykseen. Hänen hakemiensa tukien edellytyksenä on hallintaoikeus viljelysmaahan. Suullisten sopimusten raukeaminen aina kahden vuoden välein on mainittu tukioppaassa.
Tukiehtoihin tutustumattomuus ei vapauta tuen hakijaa mahdollisesta rikosvastuusta.
Huono terveys ei vapauta
Käräjäoikeuden mukaan syytetty ei voi myöskään vedota heikkoon terveydentilaansa.
Hän on kyennyt vuosittain jättämään tukihakemukset. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana, etteikö vastaaja olisi myös kyennyt täyttämään jälkikäteen muutosilmoituksia, kun ei voinutkaan viljellä lohkoja, joille oli hakenut tukea.
Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan menettely on toistunut vuosittain. Toimintatapa on ollut aina samankaltainen. Kyseessä on yksi jatkuva menettely.
Hovista ei valituslupaa
Kun otetaan huomioon perusteetta saadun tuen määrä ja menettelyn pitkä ajallinen kesto, on vastaajan katsottava syyllistyneen törkeään avustuspetoks
Laukaalainen isäntä kirjasi tukihakemuksiinsa vuosien ajan naapurien viljelemättömät peltolohkot – kääri itselleen lähes 40 000 euron tuet
Tänään klo 7:58
Oikeudessa 53-vuotias isäntä vetosi vanhoihin suullisiin sopimuksiin sekä omaan heikkoon terveydentilaansa.
Keski-Suomen käräjäoikeus oli eri mieltä terveydentilan vaikutuksesta.
Isäntä jaksoi kyllä joka vuosi jättää maaseutuelinkeinoviranomaisille neljän eri tukimuodon hakemukset.
Käräjäoikeus tuomitsi laukaalaisen maanviljelijän törkeästä avustuspetoksesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Valheellista tukea laukaalainen isäntä nosti yhteiskunnalta tammikuusta 2006 lähtien. Käry kävi huhtikuussa 2013, kun Ely-keskuksen tarkastaja suoritti miehen tiluksilla katselmuksen.
Ely-keskuksen edustajan mukaan hänen tarkastamansa peltolohkot eivät täyttäneet tukiehtoja muun muassa sen suhteen, että niiltä ei ollut korjattu satoa tai niitä ei ollut viljelty useaan vuoteen.
Tapaus meni rikostutkintaan. Laukaalainen isäntä sai syytteen törkeästä avustuspetoksesta Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan hän nosti tilatukea, luonnonhaittakorvausta ja sen lisäosaa sekä ympäristötukea yhteensä 38 998 euroa, vaikka osa peltolohkoista, joille tuki oli myönnetty, ei ollut hänen hallinnassaan eikä niillä noudatettu yleisiä viljelytapaehtoja.
Osa lohkoista oli ollut syytetyn hallinnassa, mutta niilläkään hän ei noudattanut yleisiä viljelytapaehtoja.
Vetosi suullisiin sopimuksiin
Isäntä vaati syytteen hylkäämistä. Hän lausui, että hänellä on hallintaoikeus viljelemilleen pelloille suullisesti tekemiensä vuokrasopimusten nojalla.
Isännän mukaan hän ei ollut tietoinen, että suulliset sopimukset raukeaisivat kahden vuoden jälkeen. Tämä seikka ei ole yleisesti tiedossa. Tältä osin kyse on puolustuksen mukaan kieltoerehdyksestä.
Siltä osin kuin syytteissä oli kyse lohkojen viljelemättömyydestä lausui isäntä, että hänellä oli ollut (tukihakemukset jättäessään) tarkoitus viljellä lohkoja mutta hänen huonon terveydentilansa vuoksi työ jäi tekemättä.
Puolustus katsoi niin ikään, että väitetyt rikokset ovat suureksi osaksi vanhentuneet ajan kulumisen vuoksi.
Pitkään viljelemättömiä
Käräjillä kuultiin useita syytetyn naapureita asianomistajana. Yksi heistä kertoi, ettei hänen omistamaansa peltolohkoa ole viljelty vuoden 2003 jälkeen. Toinen asianomistaja kertoi, ettei hänen edustamansa kuolinpesän omistaa peltolohkoa ole viljelty 30–40 vuoteen.
Kolmas asianomistajista kertoi, että oli suullisesti antanut syytetylle joitakin vuosia sitten oikeuden viljellä omistamaansa lohkoa. Hän ei tiennyt, mitä lohkolla oli sittemmin tehty. Ainakaan se ei ollut metsittynyt.
Käräjäoikeus toteaa, ettei vastaaja voi vedota vanhoihin suullisiin sopimuksiin eli kieltoerehdykseen. Hänen hakemiensa tukien edellytyksenä on hallintaoikeus viljelysmaahan. Suullisten sopimusten raukeaminen aina kahden vuoden välein on mainittu tukioppaassa.
Tukiehtoihin tutustumattomuus ei vapauta tuen hakijaa mahdollisesta rikosvastuusta.
Huono terveys ei vapauta
Käräjäoikeuden mukaan syytetty ei voi myöskään vedota heikkoon terveydentilaansa.
Hän on kyennyt vuosittain jättämään tukihakemukset. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana, etteikö vastaaja olisi myös kyennyt täyttämään jälkikäteen muutosilmoituksia, kun ei voinutkaan viljellä lohkoja, joille oli hakenut tukea.
Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan menettely on toistunut vuosittain. Toimintatapa on ollut aina samankaltainen. Kyseessä on yksi jatkuva menettely.
Hovista ei valituslupaa
Kun otetaan huomioon perusteetta saadun tuen määrä ja menettelyn pitkä ajallinen kesto, on vastaajan katsottava syyllistyneen törkeään avustuspetoks
Laukaalainen isäntä kirjasi tukihakemuksiinsa vuosien ajan naapurien viljelemättömät peltolohkot – kääri itselleen lähes 40 000 euron tuet
Tänään klo 7:58
Oikeudessa 53-vuotias isäntä vetosi vanhoihin suullisiin sopimuksiin sekä omaan heikkoon terveydentilaansa.
Keski-Suomen käräjäoikeus oli eri mieltä terveydentilan vaikutuksesta.
Isäntä jaksoi kyllä joka vuosi jättää maaseutuelinkeinoviranomaisille neljän eri tukimuodon hakemukset.
Käräjäoikeus tuomitsi laukaalaisen maanviljelijän törkeästä avustuspetoksesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva.
Avustuspetokseen syyllistyneellä miehellä on pieni kasvi- ja eläintila Keski-Suomeen Laukaalla. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Valheellista tukea laukaalainen isäntä nosti yhteiskunnalta tammikuusta 2006 lähtien. Käry kävi huhtikuussa 2013, kun Ely-keskuksen tarkastaja suoritti miehen tiluksilla katselmuksen.
Ely-keskuksen edustajan mukaan hänen tarkastamansa peltolohkot eivät täyttäneet tukiehtoja muun muassa sen suhteen, että niiltä ei ollut korjattu satoa tai niitä ei ollut viljelty useaan vuoteen.
Tapaus meni rikostutkintaan. Laukaalainen isäntä sai syytteen törkeästä avustuspetoksesta Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteen mukaan hän nosti tilatukea, luonnonhaittakorvausta ja sen lisäosaa sekä ympäristötukea yhteensä 38 998 euroa, vaikka osa peltolohkoista, joille tuki oli myönnetty, ei ollut hänen hallinnassaan eikä niillä noudatettu yleisiä viljelytapaehtoja.
Osa lohkoista oli ollut syytetyn hallinnassa, mutta niilläkään hän ei noudattanut yleisiä viljelytapaehtoja.
Vetosi suullisiin sopimuksiin
Isäntä vaati syytteen hylkäämistä. Hän lausui, että hänellä on hallintaoikeus viljelemilleen pelloille suullisesti tekemiensä vuokrasopimusten nojalla.
Isännän mukaan hän ei ollut tietoinen, että suulliset sopimukset raukeaisivat kahden vuoden jälkeen. Tämä seikka ei ole yleisesti tiedossa. Tältä osin kyse on puolustuksen mukaan kieltoerehdyksestä.
Siltä osin kuin syytteissä oli kyse lohkojen viljelemättömyydestä lausui isäntä, että hänellä oli ollut (tukihakemukset jättäessään) tarkoitus viljellä lohkoja mutta hänen huonon terveydentilansa vuoksi työ jäi tekemättä.
Puolustus katsoi niin ikään, että väitetyt rikokset ovat suureksi osaksi vanhentuneet ajan kulumisen vuoksi.
Pitkään viljelemättömiä
Käräjillä kuultiin useita syytetyn naapureita asianomistajana. Yksi heistä kertoi, ettei hänen omistamaansa peltolohkoa ole viljelty vuoden 2003 jälkeen. Toinen asianomistaja kertoi, ettei hänen edustamansa kuolinpesän omistaa peltolohkoa ole viljelty 30–40 vuoteen.
Kolmas asianomistajista kertoi, että oli suullisesti antanut syytetylle joitakin vuosia sitten oikeuden viljellä omistamaansa lohkoa. Hän ei tiennyt, mitä lohkolla oli sittemmin tehty. Ainakaan se ei ollut metsittynyt.
Käräjäoikeus toteaa, ettei vastaaja voi vedota vanhoihin suullisiin sopimuksiin eli kieltoerehdykseen. Hänen hakemiensa tukien edellytyksenä on hallintaoikeus viljelysmaahan. Suullisten sopimusten raukeaminen aina kahden vuoden välein on mainittu tukioppaassa.
Tukiehtoihin tutustumattomuus ei vapauta tuen hakijaa mahdollisesta rikosvastuusta.
Huono terveys ei vapauta
Käräjäoikeuden mukaan syytetty ei voi myöskään vedota heikkoon terveydentilaansa.
Hän on kyennyt vuosittain jättämään tukihakemukset. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana, etteikö vastaaja olisi myös kyennyt täyttämään jälkikäteen muutosilmoituksia, kun ei voinutkaan viljellä lohkoja, joille oli hakenut tukea.
Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan menettely on toistunut vuosittain. Toimintatapa on ollut aina samankaltainen. Kyseessä on yksi jatkuva menettely.
Hovista ei valituslupaa
Kun otetaan huomioon perusteetta saadun tuen määrä ja menettelyn pitkä ajallinen kesto, on vastaajan katsottava syyllistyneen törkeään avustuspetoks
Kyllä taas epäisänmaalliset virhervasemmistolaiset piinaa rehellistä suomalaista maanviljelijää. Jokaisen tulisi ymmärtää, että pelto tuottaa etupäässä tukiaisia eikä viljaa. Miksi sen olisi siis niin väliä että kylvääkö ja korjaako nyt joka hehtaarilta jolle tukia anoo? Tai edes sillä onko ne viljelemättä jätetyt hehtaarit omia? Täällä maalla on vielä aitoa yhteisöllisyyttä, joten kyllähän sitä naapurinkin piikkiin voi vähän tukiaisia nostella. Minkä tukien nostaja sille voi, jos kaupunkilainen urpaanihipsteri ei tätä selvää asiaa ymmärrä?
Mitään vahinkoa tuosta ei kenellekään aiheutunut. Iso hyöty tuli ympäristölle kun ei lannoitteita tai torjunta-aineita levitetty. Sadonkorjuu velvoitetta kun ei enää ole. Ihme valitusta.
Totta, hiiltä sitoutui!
Tilaisuus tekee varkaan.
Miten ne laulun sanat olikaan
Tei meistä varkaan
Teit meistä kauniin.
Kaiken maataloustuen maksat sinä
Isäntien audi joillakin useita mersu ja uusia maastureita
Isäntien etelän lomat
Isäntien uudet loma asunnot ulkomailla
Esäntien diiselit ajabt dirman diisselillä lomamakatkin.
Maanviljelijät eivät ymmärrä liiketaloudesta, ei markkinoinnista, ei piittaa laeista, mutta tukihakemusten täyttäminen on ydinosaamista.
Näköjään.
Sinä ymmärrät kelan liiketaloutta.
Maalittamista, vihapuhetta!
No, eivät tarvi ainakaan sossun tätiä neuvomaan, kuinka lomakkeet täytetään!
Vähän kummallista, ettei mitään tarkistuksia pelloille tehty. Luulis että hakemuksien tietoja tarkistetaan ja peltojen tuotot hinnoitellaan jo hakemuksessa.
Onko lomakkeita lukevat virkailijat niin laiskoja, etteivät viitsi mitään tehdä, senkun lyövät leiman "hyväksytty"!
Jullit kusettavat vuosittain kymmenillä miljoonilla heille kuulumattomia lisätukia.
Maalittamista, vihapuhetta!
Mites se vitsi menikään Isäni on mv eikä äitikään tee mitään !
tavanomaista kepu.lia toimintaa, kuten nuorisosäätiön, " pieru saharaan kadonneet" miljoonat. :p.