Maahanmuutto ei vaikuta työllisyysasteeseen

Virhepäätelmä ja sen oikaisu

Usein esitetään ihan professoritasoa myöten seuraavanlainen virhepäätelmä:

Premissi 1 (tilasto): Maahanmuuttajien työllistymisaste on alhaisempi kuin kantasuomalaisten työllistymisaste.

Johtopäätös: Mitä enemmän maahan tulee maahanmuuttajia, sitä alhaisempi on koko väestön työllistymisaste.

Tuo johtopäätös on virheellinen. Sen vetämiseksi nimittäin tehdään seuraava ääneenlausumaton ja paikkansapitämätön oletus:

Premissi 2: Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien työllistymisasteet eivät riipu toisistaan eikä maahanmuuttajien osuudesta väestöstä.

Tarkkaan ottaen siis tehdään sellainen virheellinen oletus, että tilastoluvut, jotka pätevät jonain tiettynä hetkenä, tulevat pätemään aina ja iankaikkisesti. Kun tuo virheellinen oletus tehdään, niinkuin yleensä tehdään, johtopäätöksen tekeminen on yksinkertaista laskentoa: kun johonkin lukujoukkoon lisätään lukuja, jotka ovat alle lukujoukon alkuperäisen keskiarvon, niin koko lukujoukon keskiarvo laskee.

Tuo on matemaattisesti oikein, mutta sillä ei ole merkitystä, koska tuo ylläkuvattu asetelma ei kuvaa maahanmuuton vaikutusta koko väestön työllistymisasteeseen. Ei auta laskea oikein, jos laskee jotain irrelevanttia, jolla ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.

Miten asia sitten oikeasti on ja miten selittyy, että tuo suosittu päätelmä on väärin? Katsotaanpa…

Koko väestön työllisyysasteen määräytyminen

Koko väestön keskimääräinen työllistymisaste riippuu seuraavista tekijöistä:

Millaista elintasoa pidetään normaalina. Tästä seuraa, paljonko reaaliarvoja on tuotettava.

Kuinka korkeatasoista teknologiaa on käytettävissä. Tämä tarkoittaa sitä, montako työntekijää tarvitaan pyörittämään yhtä sorvia. Mitä korkeampi teknologian taso, sitä harvemman tarvitsee käydä töissä, jotta saadaan tuotettua tarvittava määrä.

Millaista työpäivän pituutta pidetään normaalina. Mitä pidemmät työpäivät, sitä harvemman tarvitsee käydä töissä, jotta saadaan tuotettua tarvittava määrä.

Kuinka pitkää työviikkoa pidetään normaalina. Mitä pidempi työviikko, sitä harvemman tarvitsee käydä töissä, jotta saadaan tuotettua tarvittava määrä.

Kuinka pitkiä lomia pidetään normaalina. Mitä lyhyemmät lomat, sitä harvemman tarvitsee käydä töissä, jotta saadaan tuotettua tarvittava määrä.

Kuten huomataan, sillä ei ole työllisyysasteen kannalta merkitystä, minkä värisiä työntekijät ovat tai millä nimellä he kutsuvat jumalaansa.

Virhepäätelmän tilalle todellisuus

Kuten yllä nähtiin, koko väestön työllisyysaste määräytyy aivan muilla seikoilla kuin maahanmuuttajien osuudella väestöstä. Tämän voi itse asiassa nähdä tilastoistakin. Niin Suomessa, Saksassa, Ranskassa kuin Iso-Britanniassa noin puolet väestöstä käy töissä. Sen sijaan maahanmuuttajien osuus väestöstä poikkeaa huomattavasti noiden maiden kesken. Suomessa ei juuri maahanmuuttajia ole, kun verrataan noihin kolmeen muuhun maahan.

Mutta itse virhepäätelmän ytimeen… Kun koko väestön työllistymisaste määräytyy muilla tekijöillä kuin maahanmuuttajien osuudella väestöstä, tulokseksi tulee, että mitä huonommin maahanmuuttajat työllistyvät ja mitä enemmän heitä on, sitä paremmin työllistyvät kantasuomalaiset. Aina siihen pisteeseen asti, että kantasuomalaisten työllistymisaste on 100%. Sen jälkeen – jos ei jo sitä ennen – alkaa maahanmuuttajien työllistymisaste nousta pakosta. Töitä ei jätetä teettämättä sillä verukkeella, että tekijöiksi on tarjolla pelkästään maahanmuuttajia.

Toisaalta vastaavasti mitä paremmin työllistyvät maahanmuuttajat, sitä alhaisempi on kantasuomalaisten työllistymisaste. Mieti siis kaksi kertaa ennen kuin vaadit, että Suomeen pitää päästää vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka työllistyvät heti. Saatat vielä menettää työpaikkasi…

Koulutus

Jos tarjolla on pelkästään osaamattomia maahanmuuttajia, heidät koulutetaan osaaviksi aivan kuten kantasuomalaisetkin. Ei siihen liity mitään mystiikkaa. Ei kukaan ole seppä syntyessään.

Suomessa syntyvä rääpäle tarvitsee noin 18-25 vuoden ”kotouttamisjakson” (päivähoito, peruskoulu, jatkokoulutus) ennen kuin hän on valmis työelämässä käytettäväksi. Tätä vastaan en ole huomannut mitään kansanliikettä, joka vaatisi syntyvyyden rajoittamista sillä perusteella, että ei niistä syntyvistä kuitenkaan mitään taloudellista hyötyä ole kenellekään ennen kuin ehkä vasta neljännesvuosisadan jälkeen, ja noin puolesta porukasta ei silloinkaan. Ja kun he myöhemmin jäävät eläkkeelle, he ovat pelkkä rasite joka tapauksessa.

Jos maahanmuuttoa vastustetaan sillä perusteella, että maahanmuuttajille pitää opettaa perusasiat maamme kulttuurista ja ehkä työasioistakin, niin silloin pitäisi huomata, että samoilla argumenteilla voitaisiin vastustaa suomalaista syntyvyyttä. Kantasuomalaisiakin vastasyntyneitä rääpäleitä pitää ”kotouttaa” liki neljännesvuosisata ennen kuin heistä on taloudellista hyötyä kenellekään.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jannekejo/maahanmuutto-ei-vaikuta-tyollisyysasteeseen-2/