Itse pelkäsin aikoinaan ihan vimmatusti tota merkintää, taloudellinen tilanne romuna ja lopulta muu ei auttanu.
Noh ensimmäisenä istuin alas ja hengähdin, tajusin että ei se elämä tähän lopu vaan kyl tästä kai hengissä selviää.
Maksoin velkoja ekat kuukaudet niin paljon kun pystyin, ei se ikuinen leima ollut. Ja sitten sain mahtavan työtarjouksen ja muutto isoon kaupunkiin oli edessä. Pelkäsin kuollakseni miten saan asunnon mutta eipä se niin vaikeaa ollu mitä pelotellaan, kerroin heti että merkintä löytyy ja se ei haitannut, piti maksaa 2kk takuuvuokra ja isäni auttoi tässä sillä ehdolla että ne vuokrat maksetaan.
Tulot parani ja maksoin velkani sinnikkäästi pois, sähkö sopimuksen sain ilman vakuusmaksuja ihme kyllä.
Puoltoista vuotta ja velat oli maksettu, merkintöjä oli syntynyt toki muutama mutta en lannistunut siittä, koska taloudellinen tilanne oli selvä ja velat maksettu laitoin säästöön rahaa, ihan siltä varalta jos vaikka pesukone menisi rikki.
Nyt kun merkintä on poissa olen todennut että eipä tää elämä yhtää helpompaa ole, velkaa en tarvitse ja rahatilanne on vakaa. Kerran olen osa maksua käyttänyt ja sen maksoin 3 kuukaudessa pois. Mielummin maksan suoravelotuksella, otin kyllä pahan päivän varalle luottokortin mutta kaapissa se on lojunut 6kk pian.
Maksuhäiriömerkintä ei siis oikeastaan vaikuttanut elämääni, piti ainoastaan maksaa se velka, vähän käyttää ylimääräistä ja sitten vaan elää elämää
Noh ensimmäisenä istuin alas ja hengähdin, tajusin että ei se elämä tähän lopu vaan kyl tästä kai hengissä selviää.
Maksoin velkoja ekat kuukaudet niin paljon kun pystyin, ei se ikuinen leima ollut. Ja sitten sain mahtavan työtarjouksen ja muutto isoon kaupunkiin oli edessä. Pelkäsin kuollakseni miten saan asunnon mutta eipä se niin vaikeaa ollu mitä pelotellaan, kerroin heti että merkintä löytyy ja se ei haitannut, piti maksaa 2kk takuuvuokra ja isäni auttoi tässä sillä ehdolla että ne vuokrat maksetaan.
Tulot parani ja maksoin velkani sinnikkäästi pois, sähkö sopimuksen sain ilman vakuusmaksuja ihme kyllä.
Puoltoista vuotta ja velat oli maksettu, merkintöjä oli syntynyt toki muutama mutta en lannistunut siittä, koska taloudellinen tilanne oli selvä ja velat maksettu laitoin säästöön rahaa, ihan siltä varalta jos vaikka pesukone menisi rikki.
Nyt kun merkintä on poissa olen todennut että eipä tää elämä yhtää helpompaa ole, velkaa en tarvitse ja rahatilanne on vakaa. Kerran olen osa maksua käyttänyt ja sen maksoin 3 kuukaudessa pois. Mielummin maksan suoravelotuksella, otin kyllä pahan päivän varalle luottokortin mutta kaapissa se on lojunut 6kk pian.
Maksuhäiriömerkintä ei siis oikeastaan vaikuttanut elämääni, piti ainoastaan maksaa se velka, vähän käyttää ylimääräistä ja sitten vaan elää elämää
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näinhän se on. Elämä jatkuu vaikka luottotiedot menee. Asiat pitää vain osata suunnitella etukäteen, ei enää heräteostoksia osamaksulla.
Minun kohdallani suurin ongelma luottotiedottomana on häpeä. Se epäonnistujan leima otsassa. Luottokorttia en ole koskaan omistanut, mutta pikavipeillä ja kulutusluotoilla paikannut talouttani ja hommannut itseni niin pahoihin velkoihin, ettei tästä ihan 1,5 vuodessa pääse ylös.
Pitkä ja kivikkoinen tie käytävänä, mutta saan tästä hyvän (joskin kalliin) opetuksen.
Kalliin ja kalliin. Elithän kuitenkin hetken ajan makeaa elämää.
Lohdullista. Itse velkaannuin puolisoni sairastumisen vuoksi. Nyt ensimmäinen maksuhäiriömerkintä ja luottokortit yms pois. Useamman vuoden stressasin raha-asioita, sairauksia, työtä jne. Jossain vaiheessa muistikin pätki. Tsemppasin itseni soittamaan velkojille, kirjoitin kaikkia asiat ylös ja päätin selvitä tästä. Nyt olen löytänyt jollain tapaa mielenrauhan. Puoliso elossa, rakkaat läheiset, työ, luonto jne. Teen hulluna töitä ja pikkuhiljaa alkaa valoa näkyä tunnelin päässä. Lohtua olen saanut myös "ulosotossa eroon"- blogista, vaikkei itselläni ole velkoja ulosotossa (ainakaan vielä)
On varmaan eri asia menettää tiedot pariksi vuotta ja hoitaa asiat kuntoon omin neuvoin kuin menettää tiedot vuosikymmeniksi ja olla ulosoton tai velkajärjestelyn talutusnuorassa ja kuvitella kaiken palautuvan normaaliksi. Jos menettää tiedot pariksi vuodeksi ja maksaa omatoimisesti velvoitteet on paljon hyväksyttävämpää saada uusi alku kuin tuo järjestely.
Juuri näin. Velkajärjestely on tuskainen taival jonka päässä ei näy valoa. Luottotiedot menneet vuosiksi ja kyllä se vaikeuttaa elämää aika merkittävästi. En tahdo enää jaksaa tätä helvettiä