Yritystuki onon valtion varoin annettavaa sosiaalietuutta y t itysjohdon bonuksiin veroparatiiseihin sijoittamiseen.
Työllistämiseen harvoin käytty sosiaalietuus
Työllistämiseen harvoin käytty sosiaalietuus
Yritystuet ja maataloustyet myös sosiaalietuutta verovaroista
Anonyymi
1968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei ole verrattavissa sosiaalietuuksiin, koska yritys ei saa rahana mitään. Vain vapautuksen joistain maksuista, joita yrityksen pitäisi maksaa omistaan valtiolle päin.
Jos yrityksellä ei ole myyntiä, ei yritystukikaan yrityksen kassalaatikkoon rahaksi muutu.
Kassalaatikko pysyy tyhjänä sekä yrityksellä että valtiollakin ilman yritystukia, jotka tarkoittavat alempaa hinnan asetantaa globaaleilla markkinoilla.
Suomalaisen työn hinta on sosialismista johtuen liian korkea, jotta kukaan ostaisi suomalaista työtä niillä ehdoilla mitä hinnan pitäisi olla jos yritys joutuisi hinnan sen mukaan laittaa mitä sosialismin vaatimukset edellyttävät.
Saattaa olla että aloittaja ei ymmärtänyt sanaakaan, mutta ei voi sitten mitään.
Yritystuki on yritykselle julkisista varoista maksettavaa tukea. Tuen perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa yritystuista menee suuryrityksille[1].
Yritystuilla voi olla haittoja.[2] Yritystuet voidaan jakaa suoriin rahamääräisiin tukiin ja verotukiin.[3]
Tuen määrä Muokkaa
Yritystuet 2019 (TEM:n arvio)[4]
Tuen muoto Miljardia euroa
Verotuet 3,345
Suorat tuet 1,364
Alennetut alv-kannat 3,190
Muut veroetuudet 0,880
Yhteensä 8,779 miljardia euroa
Sosiaalituet samaanaikaan 69 MILJARDIA.
Tuet menevät alennettuina hintoina ostajien hyväksi. Mitään oikeata rahaa ei yritystukiasiassa ole.
Vaihtoehto on että yritys voi saada kaupan jos hinta on kohdillaan. Asiakas ei maksa ylimääräistä Suomen kommunismin ja sosialismin tukemiseen. Mieluummin ostaa vaikka Kiinasta tai Intiasta.
Valtio, eikä yritys ole koskaan noita rahoja edes nähneet. Jos kommunistinen paasaaja kykenisi asiaa tajuamaan, mutta kun ei kykene.
Yrityksellä voi jäädä vaikka kaikki kaupat tekemättä kun hinta on liian suuri.
Mitäs kommunisti tähän?
Valtion kassassa siis ei ollut rahaa, mutta nyt, iman laskennallista vastaantuloa ostajaa päin, ei tule edes sitä vähää joka OLISI VOINUT tulla.
Valtion kassassa ei koskaan ole ollutkaan sitä "rahaa" joka laskennallisesti käsitellään vain "paperilla" laskennallisena "kikkana".
Jos yritys ei saa kauppaa, ei tule kassaan mitään. Mitäs sitten kommunisti?
Mistä rahat kun alunperin ei ollut mitään, eikä mitään tulisikaan ilman ostajan hyväksi koituvaa alempaa hintaa, jonka mahdollistaa yritystuki.
Mistä kommunistille rahaa luukuille kommunistin makailemista varten?
Ne yritystuet ovat tarpeen, ainakin suuri osa niistä. Keplottelu yritystuilla on kiinteä osa globalisaatiota. Globalisaation kannattajat puhuvat vakaumuksen syvällä rintaäänellä vapaasta kaupasta, mutta kaikki globalisaatiossa pärjäävät maat silti keplottelevat ja vetävät välistä minkä ehtivät. Globalisaatioon on pakko sopeutua ja sen vaatimat temput pitää osata jos aikoo globalistaation kovassa maailmassa pärjätä. Globalisaatio on keplottelua, huijaamista, lakien kiertämistä, korruptiota ja kaikkea mahdollista kusetusta täynnä. Eivät tämmöisessä maailmassa hyväuskoiset rehelliset pärjää. Suomalaisten yritysten tuilla tuetaan suomalaisten yritysten pärjäämistä tässä kusettajien ja riistäjien maailmassa ja sillä saadaan maahan rahaa ja työpaikkoja, joilla ylläpidetään Suomen valtion mahdollisuuksia tukea niitä, jotka tukia todella tarvitsevat samaan aikaan kuin vähennetään tarvetta tukea ihmisiä, joiden ei pitäisi tukia tarvita.
Yrityksille jaettavan tuen kokonaismäärä riippuu laskutavasta[5]. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tukien määräksi noin 4 miljardia euroa vuonna 2017 – mutta tähän summaan ei lasketa mukaan maa-, metsä- ja kalatalouteen maksettavia noin miljardin euron tukia, joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö[5]. Kokonaissummaan voitaisiin lukea myös mm. kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset[5]. Siten laajasti katsoen erilaisten tukien kokonaissumma voi yltää jopa 8 miljardiin euroon[5].
Suoria tukia annetaan selvästi vähemmän kuin verotukia: Työ- ja elinkeinoministeriön 4 miljardista on suoria yritystukia noin 1,3 miljardia euroa ja verotukia noin 2,7 miljardia euroa vuonna 2017[5].
Vuonna 2009 suoria tukia annettiin 522 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2013 summa oli kasvanut 964 miljoonaan[6]. Sen jälkeen suorien tukien määrä on pysynyt suunnilleen samana: vuonna 2017 suoria tukia maksettiin 958,9 miljoonaa euroa[7].
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yritystukien kokonaismäärä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten määrä on laskenut[8]. Esimerkiksi vuonna 2015 yritystukia maksettiin 3,265 miljardia euroa[8]. Vuotta myöhemmin 2016 tukia maksettiin lähes miljardi euroa enemmän, 4,1 miljardia euroa[8]. Viraston mukaan kuudessa tapauksessa oli säädösten vastaisia menettelyjä[8].
Tuen myöntäjiä Muokkaa
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muokkaa
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (lyh. ely-keskus, ely) myöntää yritystukia seuraaviin käyttötarkoituksiin:[9]
Yrityksen kehittämisavustus investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin
Valmistelurahoitus pk-yrityksille tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun
Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus julkisille ja yksityisille yhteisöille
Alueellinen kuljetustuki
Onkohan aloitus nyt saanut riittävän kokonaiskuvan mitä yritystukitoiminnan tavoitteet ja päämäärät ovat. Aloitus on jauhanut jo varmaan noin sadassa aloituksessa tätä samaa asiaa, ja jokaisessa aloituksessa näkee että aloittaja on asioista pihalla kuin lumiukko.
Miksi yritykset huolivat yritystukea, jos siitä ei ole mitään iloa?
Karkeasti kyse on siitä, jos otan sinut töihin ja maksan sulle 1000€ palkan käteen.
Yhteiskunnalle pitää lisäksi maksaa 2000€ sinun tonniasi kohden.
Nyt kun saa yritystukea, karkeastiottaen riittää kun yritys maksaa sulle sen tonnin, ja muuta ei tarvitse yhteiskunnalle maksaa.
Koska tuota puuttuvaa kahtatonnia ei nyt tarvitse globaaleilla markkinoilla huutaa asiakkaalta, saattaa asiakas ostaa ja tilata suomalaiselta kun hinta voi olla tuon kaksitonnia halvempi.
Yritystukien ansiosta työantaja voi kilpailuttaa työntekijöiden palkkoja, josta se etuus saavutetaan säästöinä. Ainahan yrittäjien mielestä työn hinta on liian suuri. Kyseessä on keskuspankin kannustin yrityksen kasvulle. Yrität selittää kuinka kyse ei olisi tuetusta etuudesta sillä, ettei se ole tulonsiirto yrittäjän kassaan.
Jos työntekijä katsoo että pelkkä valuminen työpaikalle on riittävä panos saada palkkaa, saattaa tietenkin olla että työnantaja alkaa "kilpailuttaa" työntekijöitäkin.
Ei ainakaan omassa yrityksessäni pelkkä läsnäoleminen riitä.
Voi olla että menemällä S-Market PRISMAan seisoskelemaan ja olemaan läsnä riittää, mutta pienyritykset ilman vetokysyntää eivät voi maksaa työntekijälle jonka ainoa focus on oleskella läsnäolijana työpaikan tiloissa.
Tuo onkin eri keskustelu. Ei kukaan ole vastustanut yrittäjyyttä.
Samaa mieltä siitä, että se että joku hieno yrittäjä hyvää jalosydämisyyttään ottaa työttömän yritykseensä treenaamaan työtaitoja on aikalailla sopiva palkka työttömälle, jonka työkyvyssä yleisesti on hyvin paljonkin petrattavaa. Jos ei olisi, niin ilman muuta tällöin työstä palkkaa maksettaisiin! Eihän kukaan työnantaja niin tyhmä ole, että ei palkitse hyvää työntekijää, joka tuottaa yritykselle tulosta! Valitettavasti monen työttömän harhaluulo on se, että kun valutaan työpaikalle, tämä riittää palkanmaksuun. Ei oikein tunnuta sisäistävän sitä faktaa, että työpaikalla oikeasti pitäisi tehdä jotain, mikä edistää firman tulosta. Heti kun työttömät tämän oppivat iskostamaan takaraivoonsa sekä alkavat reippaasti tarttua työtehtäviin ja suorittamaan niitä sellaisella intensiteetillä, että voidaan katsoa firman hyötyvän työstä, alkaa myös palkka juoksemaan. On kuitenkin turha heti alussa odottaa mitään huippuliksoja, koska kehittyminen työssä on aina hidas prosessi ja työtön aloittaa tämän prosessin käytännössä aina nollasta.
Tuo on työnantajan näkemys asiasta, joka voi kuitenkin aina olla mikä hyvänsä. En kommentoinutkaan sitä kuinka työnantajan kuuluisi menetellä, vaan oikaisin tuota harhakäsitystä tuen luonteesta. En ole keksinyt sitä, mutta itse työskentelen mielummin julkisella sektorilla tai ilman välillistä työnantajaa, niin ei tule mitään epäsuhtia siihen touhuun. Mikään ei ole yhtä masentavaa, kuin orjuus yksityiselle taholle.
Miksi se olisi tulkittava "orjuudeksi", itselläni oli kaksi ekonomia ja kolme insinööriä töissä, ja sanoin heti että liksaa tulee sitten ja paljon, mutta se edellyttää että saatte laajan sorttimenttimme kautta myös paljon myyntiä jolla tulosta tehdään.
Olin valmis jakamaan todella suuret palkat näille tekijöille, koska tiesin että nämä voisivat "ylittää itsensä" kun alkaa palkkaa tulla 15.000 euroa kuukaudessa.
Johtaisi vain vieläkin suurempaan vaihtoon, myyntiin ja palkkohin tekijöille.
Oma asemani toimittajia päin olisi bettraantunut huomattavasti kun olisi oltu koko maan merkittävin tekijä alallamme.
En vaatinut ketään "orjaksi", vaan edellytykset oli kaikille TODELLA menestyä rahallisesti joka ikinen. "Orjuudesta" ei tietoakaan. Tein myös selväksi että rahaa tulee tulosten mukaan.
Ekonomit olivat innostuneimpia, insinöörit koppavia.
Meistä ei tullut Suomen suurimpia, ja syynä oli motivaatiokriisi joka TE toimistoista tulleilla insinööreillä oli.
Mihin sitten äärioikeistolainen talouspolitiikka johtaisi.
Reutersin mukaan on mahdoton saada tarkkoja tietoja vaihdantatalouden määrästä, koska suuri osa siitä tapahtuu epävirallisesti. Erilaisten internetissä olevien vaihdantatalouspalveluiden suosio on kuitenkin kasvanut nopeasti, etenkin maanviljelijöiden keskuudessa.
Vaihdantatalouden nousu huolestuttaa maan verovirkailijoita, koska se mahdollistaa veronkierron. Esimerkiksi arvonlisävero on helppoa jättää maksamatta vaihtokaupoissa.
"Tietenkään vaihdantatalouteen ei pitäisi pyrkiä ja sen pitäisi kuulua menneisyyteen", sanoo vaihdantapalvelu Mermixin perustaja Christos Stamatis Reutrsille. "Viimeksi sitä oli suuressa mittakaavassa, kun olimme (natsien) valtauksen alaisena" toisessa maailmansodassa.
"Mutta eivätkö pääomarajoitukset ovat taloudellisessa muodossa toteutettu miehitys?"
Vaihdantatalouteen menee sosialismi, jossa kaikki tuottava joudutaan alasajamaan korkeista yhteiskuntamaksuista johtuen.
Sosialismissa hyväksytään rakenteellinen velttous ja laiskuus, ja vapaamatkustajia on aivan liian paljon. Lisäksi vapaamatkustajia haalitaan lisää ulkomaita myöten. (Suomeen loisimaan)
Kun työssäolevat laitetaan maksamaan kaikki tämä korotetuin veroin, loppuu toiminta viimeistään ulosottomiehen ottaessa tuotantovälineet vakuustakavarikkoon.
Kun työt loppuvat, alkaa toiminta siirtyä vanhalla varallisuudella venkuloimiseksi, ja vaihdantatalous alkaa.
"Ota minun vanha autoni, ja otan vaihtoon vanhan moottoripyöräsi" jne.
Aivan kuten perskeko teki ja hallajugend vahvisti tämän ohjelman.
Kun työssäolevat laitetaan maksamaan kaikki tämä korotetuin veroin, loppuu toiminta viimeistään ulosottomiehen ottaessa tuotantovälineet vakuustakavarikkoon.