Tämän päivän Hesarissa (22.3.) oli mielenkiintoinen kirjoitus, jossa mm. kaksostutkimuksiin nojautuen esitettiin, että ihmisen uskonnollisuuden voimakkuus johtuu pohjimmiltaan geeneistä, vaikka kasvatuksen osuutta ei kiistettykään.
Eli lienee tälläkin palstalla esiintyvä uskonnollisen elämänmuodon tuputtaminen ihmisille, joilla ei ole siihen geneettisiä valmiuksia, turhanpäiväistä.
Eli lienee tälläkin palstalla esiintyvä uskonnollisen elämänmuodon tuputtaminen ihmisille, joilla ei ole siihen geneettisiä valmiuksia, turhanpäiväistä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Moi !
Samalla tavalla on todettu alkoholisminkin olevan geneettistä perua.
Eli viinaakaan ei kannata tuputtaa niille joilla sitä geeniä ei ole. Heistä ei tule alkoholisteja vaikka kuinka tuputat (saarnaat).
Mitähän aloittaja halusi tuolla viestillään kertoa?
--
"ihmisen uskonnollisuuden voimakkuus johtuu pohjimmiltaan geeneistä"
Aivan varmasti totta. Itse olen saanut verenperintönä Semoksen suonistooni ja olen havainnut, että esimerkiksi Allahiin ja Jumalaan uskoville ei millään mene kaaliin, että Semoshan se oikea jumala on ja että vain hän kykenee pelastamaan.
Ehkä jonakin päivänä geeniteknologian kehittyessä myös nuo uskonnoltaan rammat kyetään siirtämään geeneiltään oikeaan uskontoon ja Semos saa tyytyväisenä laskella lampaitaan.
Geenitutkijoiden mielestä ihminen on pelkästään geenien ohjaama biologinen kone ja hiedän tavoitteenaanhan on geenimanipuloinnilla aikaansaada täydellinen ihminen,täydellinen kasvi, täydellinen puu jne.
Herää kysymys täydellisyyden määritelmästä ?
Ypäristön vaikutus tulee myös huomioida.
Mielestäsi siis tämän tutkimuksen perusteella uskonnollisen elämänmuodon tuputtaminen tällä palstalla ei olisi suotavaa, koska ateisteilla ei ole siihen geneettisä valmiuksia.
Mitä tarkoitat uskonnollisella elämänmuodolla ?
En tullut Hesarin ylimalkaisesti luettuani huomanneeksi tuota juttua. Hyvä, kun kirjoitit siitä. Vaikka itse kukin voi koko jutun lukea lehdestä, niin otan siitä silti pari lainausta:
"Perhe ja kasvuympäristö rakentavat lapsenuskon, mutta geenit ratkaisevat, säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä."
"Ulkoisissa tavoissa ympäristön vaikutus oli määräävä lapsuudessa. Sisäisessä uskonnollisuudessa geneettinen erilaisuus tai samanlaisuus näkyi jo lapsuudessa."
"Kuten muutkin persoonallisuudenpiirteet, myös uskonnollisuus on perinnöllistä."
Jos asia on noin, niin eikö tuon asian tiedostamisen pitäisi lisätä ihmisten keskinäistä ymmärtämystä? Kun joku uskoo, koska hänellä on sellaiset geenit ja toinen taas ei samasta syystä usko, niin eikö riitelyn ja pilkkaamisen voisi jo unohtaa? Minkäpä minäkään geeneilleni voin.
Jos minä uskon duunikaverin puheita, niin johtuukohan sekin omasta "hyväuskoisuus" geenistä?
Tarkoitetaankohan tutkimuksessa uskonnollisuudella ja uskolla samaa?
Mitä "usko" geenille tapahtuu kun ihminen luopuu uskosta tai tulee uskoon?