Profeetta Jesaja sai nähdä taivaan juhla-aterian

Jesaja sai kutsun profeetaksi kuningas Ussian kuollessa noin 740 vuotta ennen Vapahtajamme syntymää. Profeetta Jesaja vaikutti kaikkiaan neljän kuninkaan – Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian – aikana (Jes.1:1). Jesajan aikana kansa ei halunnut olla kuuliainen Jumalan tahdolle. ”He ovat luopuneet Herrasta, he ovat halveksineet Israelin Pyhää ja kääntäneet hänelle selkänsä.” (Jes. 1:2–4.)


Kuuliaisuus on parempi kuin uhri

Vaikka kansa ei ollut kuuliainen, vaaditut uhrimenot kuitenkin toimitettiin. Sydän ei ollut uhritoimituksissa mukana, ja siksi Jumala nuhteli kansaa Jesajan kautta: ”Mitä minä kostun teidän ainaisista uhreistanne, sanoo Herra. – – Olen saanut kyllikseni polttouhreista, pässeistä ja syöttiläiden rasvasta, ei minua miellytä vuohien, ei mullien eikä karitsojen veri.” (Jes. 1:11.) Tästä Jumala oli muistuttanut jo kuningas Saulia profeetta Samuelin aikana: ”Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen parempi kuin oinasten rasva.” (1. Sam. 15:22.)

Jesajan parannussaarna

Profeetta Jesaja katseli oman aikansa elämää. Hän näki, kuinka Jumalan sanasta luovuttiin. Hän ymmärsi, että tämä aiheutti seurauksia: Jumalan sanasta luopuminen näkyi yhteiskunnallisina ja kansallisina ongelmina. Maa oli täynnä ruhtinaiden ja kansan kapinointia. Köyhää sorrettiin. Hallitsijat toimivat vastoin lakia, jonka Jumala oli Moosekselle antanut. Kansa heikkeni, mutta ympärillä olevat vallat vain voimistuivat.

Tuossakin maailmanajassa Jumalan sanan saarna oli lain ja evankeliumin saarnaa. Jesaja pyysi syntiin joutuneita kääntymään: ”Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne.” Silloinkin katuvalle luvattiin: ”Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. – – Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua, te saatte syödä maan hyvyyttä, mutta jos kovetatte mielenne ja torjutte minut, miekka syö teidät. Herran suu on puhunut.” (Jes. 1:16–20.)

Jumala kertoi Jesajalle jo etukäteen, että kansa ei kuitenkaan kuuntelisi hänen parannussaarnaansa. Jesajaa ei kuunneltu, vaikka hän puhui koko kansaa koskevasta pakkosiirtolaisuudesta ja temppelin hävityksestä. Hän ilmoitti, että tilanne jatkuisi sellaisena, kunnes kansa tuhoutuisi, ja vain Jumalalle kuuliaiset säästyisivät ja pääsisivät palaamaan omaan maahansa (Jes. 6).

Hyvältä tuoksuva uhri

Jesaja katseli omaa aikaansa, mutta näki vielä pidemmälle. Hän ennusti pakkosiirtolaisuuden, josta kansa sai luvan palata vasta Persian kuninkaan Kyyroksen aikana. Tätäkin kauemmas Jesajan katse ylsi. Hän sai lohduttaa Rauhanruhtinaan tulolla, Messias-kuninkaan syntymällä. Hän näki uuden liiton aamuun ja sen ”hyvältä tuoksuvan uhrin” (Ef. 5:2), joka kelpasi Jumalalle.

Jesaja ennusti tämän täydellisen sovintouhrin, Jeesuksen Kristuksen, jonka sovitustyö on uskolla omistettavissa. Evankeliumin sana kertoo Jumalalle kelpaavasta uhrista ja täydellisestä sovitustyöstä. Tätä sanaa julistetaan Jumalan kansan joukosta tänäänkin.

Juhla-ateria Siionin vuorella

Vieläkin pidemmälle profeetta Jesaja sai nähdä. Hän kertoi juhla-ateriasta Siionin vuorella. Tätä Jesajan kirjan luvussa 25 kuvattua juhla-ateriaa on tulkittu eskatologisena, lopunajallisena kuvana. Hän sai katsoa aikojen loppuun, Karitsan hääaterialle (Ilm. 19:9). Silloin ”Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä” (Jes. 25:6).

Juhla-ateria oli toivon näkymä kansalle, joka joutui kärsimään. Sitä toivon näkymää tarjotaan uskovaisille edelleenkin Jumalan sanassa. Taivaan juhla-ateriasta me saamme esimakua myös Herran pyhällä ehtoollisella. Nämä juhlahetket on tarkoitettu rohkaisuksi, jotta jaksaisimme tehdä matkaa taivaan juhliin asti.

Rohkaisua tarvitaan, kun Jumalan kansan matka tässä ajassa kulkee myös ”alennuksessa ja häpeässä”. Kerran ”Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä” (Jes. 25:8).

Uskon silmillä saamme katsella kauas taivaan juhla-aterialle. Siksi, matkan vaivoista huolimatta, saamme jo nyt yhtyä Jesajan kirjan sanoihin: ”Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.” (Jes. 25:9.)

Tuomas Tölli
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Jesaja sai kutsun profeetaksi kuningas Ussian kuollessa noin 740 vuotta ennen Vapahtajamme syntymää. Profeetta Jesaja vaikutti kaikkiaan neljän kuninkaan – Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian – aikana (Jes.1:1). Jesajan aikana kansa ei halunnut olla kuuliainen Jumalan tahdolle. ”He ovat luopuneet Herrasta, he ovat halveksineet Israelin Pyhää ja kääntäneet hänelle selkänsä.” (Jes. 1:2–4.)


Kuuliaisuus on parempi kuin uhri

Vaikka kansa ei ollut kuuliainen, vaaditut uhrimenot kuitenkin toimitettiin. Sydän ei ollut uhritoimituksissa mukana, ja siksi Jumala nuhteli kansaa Jesajan kautta: ”Mitä minä kostun teidän ainaisista uhreistanne, sanoo Herra. – – Olen saanut kyllikseni polttouhreista, pässeistä ja syöttiläiden rasvasta, ei minua miellytä vuohien, ei mullien eikä karitsojen veri.” (Jes. 1:11.) Tästä Jumala oli muistuttanut jo kuningas Saulia profeetta Samuelin aikana: ”Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, totteleminen parempi kuin oinasten rasva.” (1. Sam. 15:22.)

Jesajan parannussaarna

Profeetta Jesaja katseli oman aikansa elämää. Hän näki, kuinka Jumalan sanasta luovuttiin. Hän ymmärsi, että tämä aiheutti seurauksia: Jumalan sanasta luopuminen näkyi yhteiskunnallisina ja kansallisina ongelmina. Maa oli täynnä ruhtinaiden ja kansan kapinointia. Köyhää sorrettiin. Hallitsijat toimivat vastoin lakia, jonka Jumala oli Moosekselle antanut. Kansa heikkeni, mutta ympärillä olevat vallat vain voimistuivat.

Tuossakin maailmanajassa Jumalan sanan saarna oli lain ja evankeliumin saarnaa. Jesaja pyysi syntiin joutuneita kääntymään: ”Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne.” Silloinkin katuvalle luvattiin: ”Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. – – Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua, te saatte syödä maan hyvyyttä, mutta jos kovetatte mielenne ja torjutte minut, miekka syö teidät. Herran suu on puhunut.” (Jes. 1:16–20.)

Jumala kertoi Jesajalle jo etukäteen, että kansa ei kuitenkaan kuuntelisi hänen parannussaarnaansa. Jesajaa ei kuunneltu, vaikka hän puhui koko kansaa koskevasta pakkosiirtolaisuudesta ja temppelin hävityksestä. Hän ilmoitti, että tilanne jatkuisi sellaisena, kunnes kansa tuhoutuisi, ja vain Jumalalle kuuliaiset säästyisivät ja pääsisivät palaamaan omaan maahansa (Jes. 6).

Hyvältä tuoksuva uhri

Jesaja katseli omaa aikaansa, mutta näki vielä pidemmälle. Hän ennusti pakkosiirtolaisuuden, josta kansa sai luvan palata vasta Persian kuninkaan Kyyroksen aikana. Tätäkin kauemmas Jesajan katse ylsi. Hän sai lohduttaa Rauhanruhtinaan tulolla, Messias-kuninkaan syntymällä. Hän näki uuden liiton aamuun ja sen ”hyvältä tuoksuvan uhrin” (Ef. 5:2), joka kelpasi Jumalalle.

Jesaja ennusti tämän täydellisen sovintouhrin, Jeesuksen Kristuksen, jonka sovitustyö on uskolla omistettavissa. Evankeliumin sana kertoo Jumalalle kelpaavasta uhrista ja täydellisestä sovitustyöstä. Tätä sanaa julistetaan Jumalan kansan joukosta tänäänkin.

Juhla-ateria Siionin vuorella

Vieläkin pidemmälle profeetta Jesaja sai nähdä. Hän kertoi juhla-ateriasta Siionin vuorella. Tätä Jesajan kirjan luvussa 25 kuvattua juhla-ateriaa on tulkittu eskatologisena, lopunajallisena kuvana. Hän sai katsoa aikojen loppuun, Karitsan hääaterialle (Ilm. 19:9). Silloin ”Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä” (Jes. 25:6).

Juhla-ateria oli toivon näkymä kansalle, joka joutui kärsimään. Sitä toivon näkymää tarjotaan uskovaisille edelleenkin Jumalan sanassa. Taivaan juhla-ateriasta me saamme esimakua myös Herran pyhällä ehtoollisella. Nämä juhlahetket on tarkoitettu rohkaisuksi, jotta jaksaisimme tehdä matkaa taivaan juhliin asti.

Rohkaisua tarvitaan, kun Jumalan kansan matka tässä ajassa kulkee myös ”alennuksessa ja häpeässä”. Kerran ”Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä” (Jes. 25:8).

Uskon silmillä saamme katsella kauas taivaan juhla-aterialle. Siksi, matkan vaivoista huolimatta, saamme jo nyt yhtyä Jesajan kirjan sanoihin: ”Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.” (Jes. 25:9.)

Tuomas Tölli

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu