Ruotsi olisi menettänyt kokonaisen vuoden bruttokansantuotteen, jos se olisi liittynyt euroon.
Näin laskee ekonomisti Björn Olsson.
”Simuloin Ruotsin talouskehitystä, jos olisimme kansanäänestyksessä ottaneet euron käyttöömme. Selvisi, että keskimääräinen vuosikasvu on ollut nyt keskimäärin 1,5–3 kertaa suurempaa kuin jos olisimme ottaneet käyttöön euron. Tämä johtuu pitkälti eurokriisistä ja sen hoidosta”, Olsson sanoo.
Analyysinsa Olsson kirjoitti yksityisenä ekonomistina, mutta hän työskentelee Ruotsin pankkeja edustavan Svenska Bankföreningenin ekonomistina. Tutkimus julkaistiin syksyllä ruotsalaisessa Ekonomisk debatt -lehdessä, jossa käydään nopeatempoista taloustieteellistä keskustelua. Artikkeleita ei vertaisarvioida.
Analyysiaan varten Olsson tarkasteli euroon kuuluvien verrokkimaiden, kuten Suomen, kehitystä ja sen jälkeen simuloi, miten Ruotsin talous olisi kehittynyt vuosina 2003–2017, jos se olisi ottanut yhteisvaluutan käyttöön.
Olssonin arvion mukaan Ruotsin talous menestyi 23–24 prosenttia paremmin kruunun kanssa verrattuna siihen, mitä talouskasvu olisi ollut euron kanssa.
”Kruunuiksi käännettynä tulos merkitsee 4 460 miljardin kruunun kumulatiivista voittoa, mikä vastaa yhden kokonaisen vuoden bruttokansantuotetta. Se on paljon, todella paljon.”
Syyt löytyvät finanssi- ja eurokriisistä sekä niiden hoidosta.
”Se on paljon, todella paljon.”
Björn Olsson, ekonomisti, Svenska Bankföreningen
”Euroyhteistyö tuki sitä, että Etelä-Euroopan maat saivat lainaa perusteettoman halvalla, mikä ajoi holtittomaan velkaantumiseen. Sitten kriisin aikana budjettirajoitukset estivät riittävän elvytyksen, ja maat pakotettiin säästöihin ja tiukkaan kulukuriin, kun ne tarvitsivat elvytystä.”
Jos Ruotsin talous on kasvanut nopeammin kruunun kanssa, merkitseekö se sitä, että Suomen taloudessa on menetetty yksi vuosi euron takia?
”Sehän olisi ’klikkiystävällistä’, mutta en sanoisi niin.”
Hänen mukaansa Suomi hyötyi selvästi yhteisvaluutasta euron alkuvuosina, mutta kriisien aikana yhteisvaluutan käyttö on hidastanut paluuta kasvu-uralle. Kilpailukyky ei koostu yksistään valuutasta, vaan se rakentuu myös palkoista ja tuottavuudesta.
”Suomi on jossakin muodossa kärsinyt kaikista kolmesta tekijästä. Tuottavuuskasvu on ollut hitaampaa kriisin jälkeen, ja palkanmuodostuksessa on ollut ongelmia.”
Olssonin mukaan Suomessa kannattaisi tarkastella lähemmin Ruotsin verouudistuksia ja työtulovähennystä, joka on enimmillään lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Näin laskee ekonomisti Björn Olsson.
”Simuloin Ruotsin talouskehitystä, jos olisimme kansanäänestyksessä ottaneet euron käyttöömme. Selvisi, että keskimääräinen vuosikasvu on ollut nyt keskimäärin 1,5–3 kertaa suurempaa kuin jos olisimme ottaneet käyttöön euron. Tämä johtuu pitkälti eurokriisistä ja sen hoidosta”, Olsson sanoo.
Analyysinsa Olsson kirjoitti yksityisenä ekonomistina, mutta hän työskentelee Ruotsin pankkeja edustavan Svenska Bankföreningenin ekonomistina. Tutkimus julkaistiin syksyllä ruotsalaisessa Ekonomisk debatt -lehdessä, jossa käydään nopeatempoista taloustieteellistä keskustelua. Artikkeleita ei vertaisarvioida.
Analyysiaan varten Olsson tarkasteli euroon kuuluvien verrokkimaiden, kuten Suomen, kehitystä ja sen jälkeen simuloi, miten Ruotsin talous olisi kehittynyt vuosina 2003–2017, jos se olisi ottanut yhteisvaluutan käyttöön.
Olssonin arvion mukaan Ruotsin talous menestyi 23–24 prosenttia paremmin kruunun kanssa verrattuna siihen, mitä talouskasvu olisi ollut euron kanssa.
”Kruunuiksi käännettynä tulos merkitsee 4 460 miljardin kruunun kumulatiivista voittoa, mikä vastaa yhden kokonaisen vuoden bruttokansantuotetta. Se on paljon, todella paljon.”
Syyt löytyvät finanssi- ja eurokriisistä sekä niiden hoidosta.
”Se on paljon, todella paljon.”
Björn Olsson, ekonomisti, Svenska Bankföreningen
”Euroyhteistyö tuki sitä, että Etelä-Euroopan maat saivat lainaa perusteettoman halvalla, mikä ajoi holtittomaan velkaantumiseen. Sitten kriisin aikana budjettirajoitukset estivät riittävän elvytyksen, ja maat pakotettiin säästöihin ja tiukkaan kulukuriin, kun ne tarvitsivat elvytystä.”
Jos Ruotsin talous on kasvanut nopeammin kruunun kanssa, merkitseekö se sitä, että Suomen taloudessa on menetetty yksi vuosi euron takia?
”Sehän olisi ’klikkiystävällistä’, mutta en sanoisi niin.”
Hänen mukaansa Suomi hyötyi selvästi yhteisvaluutasta euron alkuvuosina, mutta kriisien aikana yhteisvaluutan käyttö on hidastanut paluuta kasvu-uralle. Kilpailukyky ei koostu yksistään valuutasta, vaan se rakentuu myös palkoista ja tuottavuudesta.
”Suomi on jossakin muodossa kärsinyt kaikista kolmesta tekijästä. Tuottavuuskasvu on ollut hitaampaa kriisin jälkeen, ja palkanmuodostuksessa on ollut ongelmia.”
Olssonin mukaan Suomessa kannattaisi tarkastella lähemmin Ruotsin verouudistuksia ja työtulovähennystä, joka on enimmillään lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuossa on tarkasteltu tuota 2003-2017 aikaa. Missään ei sanota milloin Ruotsi olisi liittynyt. Taloustieteessä voidaan aina tehdä tulkintoja, kun tarkastellaan vain tiettyjä ajanjaksoja.
Suomi ja suomalaiset ovat menettäneet yhden vuoden velkaantumalla. Kotitalouksienkin velka on reaalimääräisesti tuplaantunut 2000-luvulla.Ihanaa.
Suomen eliitti nyt on kuuluisa siitä että tekee tuon tuostakin virheellisiä johtopäätöksiä ja maksattaa sitten laskun tyhmällä kansalla.
Bkt+nousi+Ruotsissa+vajaassa+kymmenessä+vuodessa+yli+20%+vaikka+matut+sen+söi.
Tavallinen svensson näki talouskasvun hintojen nousuna.