Meidän osa ja velvollisuus on pitää paha poissa!

Efesolaiskirje:
6:12 Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa

"Pysykää lujina Herran Soturit!"


Minkä aselajin koulutus sulla on noissa sotatoimissasi?

Shabbat shalom, forever. Niin ja amen.

Ne Jerusalemin jutut ei koske meikäläistä eikä luulisi liikuttavan ketään suomalaista. Antaa aasialaisten hoidella omat juttunsa ihan itse. Me ollaan eurooppalaisia.

Pojathan on Kristuksen asialla.

1.Korinttolaiskirje:
9:16 Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista

Siis enemmän kuin kutsumus!

Päivin ja öin. Yksikään sielu ei saa joutua eksyttäjän pauloihin.

Vartiomiehesi eivät nuku

Huomenta sielunvihollinen, vartijasi ovat valmiina!

Väärä vai oikea kristillinen usko?

Tällä palstalla käytän yleiskäsitettä -kristitty- erottamaan kristityt määritelmällisesti muslimeista, hinduista, sintolaisista, budhalaisista jne. Kristyitä ja kristittyjä ryhmiä on toki myös monenlaisia. Syy sille, miksi käytän yhtäläistä nimeä -kristitty- kaikista kristityistä ei ole lähtökohtaisesti hengellinen, vaan yhteiskunnallinen. Se ei ole myöskään uskon näkökulmasta ekumeeninen. Ajattelen niin, että ekumenia voisi sisällöllisesti kattaa kirkolle astettuja monia tehtäviä. Osa niistä ovat yhteiskunnallisia, kuten yhteiskuntarauha, yhteiskunnan hyvät arvot, lähimmäisen huomioiminen, humaani asenne toisia ihmisiä kohtaan, rehellisyys, pyrkimys yhteiskunnaaliseen vanhurskauteen ja hyviin tekoihin jne. jne. Osa kristillisen perinteen tehtävistä ovat ns. psykologisia ja sosiaalisia myös laajemmassa merkityksessä. Ihmisten sisäinen ja ulkoinen tasapainoisuus ja yhteiskunnallinen hyväksytyksi tulemisen tunne, orientaatiot hyvään, armollisuus itseä ja muita kohtaan, realistinen optimismi, toivo paremmasta, yleinen usko hyvän voittamiseen jne. jne. Nuo tehtävät kuuluvat kaikille kristityille. Näissä asioissa kaikkien kristittyjen on syytä ajaa yhteistä hyvää ja ihmisten parhaaksi. Ekumenian tämä taso on relevantti keskustelun ja orientaation taso.

Sen sijaan ihmisen Jumalalle kelpaava vanhurskaus on olennainen kysymys ihmisen pelastushistorian näkökulmista.

Osa kristityistäkin lähtee ns. omavanhurskauden, eli omien tekemisten ja tekemättä jättämisten syy-seuraussuhteisista määrityksistä suhteessa ihmisen pelastumiseen Jumalan kaikkinäkevän kasvojen edessä. Ajatellaan ja pidetään periaatteena, että ihminen ansaitsee teoillaan ja tekemättä jättämisillään joko hyvän tai huonon tulevaisuuden jo tässä ajassa ja sitten iankaikkisuudessa.

Omavanhurskaus on oman pelastushistorian suhteen kuin hiekalle rakennettu talo, kun sitä arvioi Raamatun näkökulmista. Sen sijaan sekä yhteiskunnan, että lähimmäisenrakkauden näkökulmista ja oman siäisen psykologisen olemuksen näkökulmista omavanhurskaus voi olla huvinkin endorfiineja ja hyvää oloa tuottavaa. Niin itselle kuin muillekin. Raamatussa on myös todettu, että usko ilman hedelmiä on kuollut. Ja jeesuskin totesi, että "Ei jokainen, joka sanoo, Herra Herra, pelastu, vaan se joka tekee minun isäni tahdon joka on taivaassa". Raamatun tarkoittama hyvä hedelmä on uskon hedelmä, ei ansio, jolla taivaspaikka omistetaan. Tämä periaate on toinen Luterialisen uskon keskeisimmistä periaatteista. Sola Fide - yksin uskosta, ilman tekoja. Toinen, on, että Raamattu on uskon ylin ohje.

Uskonvanhurskaus on Jumalalle kelpaava vanhurskaus. "Usko luettiin myös Aaabrahamille Jumalalle kelpaavan vanhurskauden perustaksi taivaspaikkaa määriteltäessä. Uskonvanhurskaudessa Kristuksen sovitustyö omien syntien sovittajana Jumalan kasvojen edessä luetaan parannuksen teon, uudestisyntymisen peson ja pyhän hengen uudistuksen kautta lahjavanhurskaudeksi. Tästä on myös hyvä kehyskertomus raamatussa kun Egyptissä asumneet israelilaiset merkitsivät ovien pihtipielet verellä, jotta tuho, poikalasten elämä oli tuvattu. Lue kertomus raamatusta. Raamatun mukaan kun "sydämen oven pihtipielet" on Jeesuksen sovintoverellä lahjana saadussa pyhän hengen voimassa saarnatussa evankeliumissa merkitty ja uskon kautta omistettu, tämä uskonvanhurskaus kestää myös kuolemassa ja viimeisellä tuomiolla.

Kirjoitin tämän, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin kirjoituksieni suhteen siellä, missä Jumalan sana oikein saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan.

aina.

KR 1933/-38
1Kor. 15:58 Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa.