ALKAVALLA kymmenluvulla pitäisi tehdä isoja rakenteellisia uudistuksia, jotta yhteiskunta pystyy tavoittelemaan ekologisesti kestävämpää taloutta ja sopeutumaan teknologian muutoksen vaikutuksiin. Kansallisen päätöksenteon pitäisi olla sekä rohkeaa että pitkäjänteistä. Suuret linjaukset esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tehdään Euroopan unionin tasolla.
EU:n uusi komissio onkin jo esitellyt kunnianhimoisen vihreän kehityksen ohjelman, jolla EU pyrkii ensimmäisenä maanosana vuoteen 2050 mennessä saavuttamaan ilmastoneutraaliuden. Useimpien EU-maiden voi olla helppo sitoutua tavoitteeseen, mutta käytännön toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat usein poliittisesti vaikeampia.
Ilmastotavoitteissa on jo nähty jakolinjoja, kun runsaasti kivihiiltä käyttävät EU-maat kuten Puola ovat asettuneet vastahankaan. EU:n päätöksentekoon heijastuu myös poliittinen epävakaus, joka on viime vuosina ollut nähtävissä monissa jäsenmaissa. Varsinkin suurten jäsenmaiden osalta se voi vaikeuttaa päätöksentekoa unionissa. EU:n uudistaminenkaan ei onnistu ilman vahvaa johtajuutta.
EU:n uusi komissio onkin jo esitellyt kunnianhimoisen vihreän kehityksen ohjelman, jolla EU pyrkii ensimmäisenä maanosana vuoteen 2050 mennessä saavuttamaan ilmastoneutraaliuden. Useimpien EU-maiden voi olla helppo sitoutua tavoitteeseen, mutta käytännön toimet tavoitteen saavuttamiseksi ovat usein poliittisesti vaikeampia.
Ilmastotavoitteissa on jo nähty jakolinjoja, kun runsaasti kivihiiltä käyttävät EU-maat kuten Puola ovat asettuneet vastahankaan. EU:n päätöksentekoon heijastuu myös poliittinen epävakaus, joka on viime vuosina ollut nähtävissä monissa jäsenmaissa. Varsinkin suurten jäsenmaiden osalta se voi vaikeuttaa päätöksentekoa unionissa. EU:n uudistaminenkaan ei onnistu ilman vahvaa johtajuutta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
POLIITTINEN KENTTÄ on käymistilassa, jossa perinteinen keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto menettävät kannatustaan. Poliittiset jakolinjat kulkevat aiempaa selvemmin liberaalien ja konservatiivien, globalistien ja nationalistien välillä. Nämä jakolinjat löytyvät myös perinteisten valtapuolueiden sisältä rikkoen niiden yhtenäisyyttä. Keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto eivät enää kykene entiseen tapaan muodostamaan vahvoja enemmistöhallituksia. Nämä ryhmät menettivät myös selvän enemmistönsä EU:n parlamentissa viime kevään vaaleissa. Muutos näkyy myös Suomessa, kun kannatusmittauksissa vahvoilla ovat erityisesti perussuomalaiset sekä myös vihreät.
Saksa on ollut EU:n poliittinen ja taloudellinen veturi, mutta viime aikoina se on keskittynyt omiin ongelmiinsa. Liittokansleri Angela Merkelin pitkä valtakausi on päättymässä, eikä vahvaa seuraajaa ole luvassa. Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien huojuvaa hallitusyhteistyötä pitää kasassa oikean laidan Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) pelko.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron nousi valtaan perinteisen puoluekentän ulkopuolelta. Macronin ajamat uudistukset ovat saaneet vastustajat kaduille, mutta hänen poliittinen asemansa on ainakin toistaiseksi vahva. Perinteiset maltillisen oikeiston ja vasemmiston puolueet sen sijaan ovat romahtaneet.
Italiassa hallitusyhteistyötä pitää kasassa ennen kaikkea nationalistisen ja populistisen Lega-puolueen johtajan Matteo Salvinin pelko. Espanjassa on käyty neljät parlamenttivaalit neljän vuoden aikana, koska hallituksen muodostaminen on takkuillut.
Oma lukunsa on Britannia, jonka politiikka on ollut sekaisin EU-eron vuoksi. Vasta joulukuun vaaleissa konservatiivit saivat Boris Johnsonin johdolla riittävän vahvan aseman brexitin toteuttamiseen.
SUOMESSA vaikein identiteettikriisi näkyy juuri nyt olevan keskustalla, joka on punavihreän hallituksen takuumiehenä. Suurin yhteinen nimittäjä hallituspuolueilla on perussuomalaisten pelko.
Ilman vahvaa johtajuutta hallitusohjelman kirjaukset esimerkiksi hiilineutraalista Suomesta jäävät sanahelinäksi. Hallituksen pitäisi käynnistää myös muita yli vaalikausien ulottuvia rakenteellisia uudistuksia, kuten sote-uudistus ja sosiaaliturvan uudistus, jotta hyvinvointivaltion rakenteet pysyvät kunnossa myös tulevina vuosina.
EU on uudistusten tarpeessa.
Varmaa on vain se, että mitä tahansa uudistusta vastustaa aina jokin ryhmä jäsenmaita, koska uudistus ei palvele juuri heitä. Ja yleensä ne maksavat,mutta hyötyä on vaikea arvioida.
Uudistuksiin on nyt mahdollisuus,kun brexit siirtyy lopullisesti brittien ongelmaksi ja EU:n uusi johto pääsee keskittymään omiin asioihinsa.