Tuossa alempana oli keskustelua siitä kuinka paatunut Suomen kansa on. Haluaisin keskustella aiheesta hiukan enemmän, ehkä jopa eri näkökulmasta.
Uskovaisen kodin kasvattina olen lapsesta asti nähnyt kuinka uskovainen lähestyy ei-uskovaista ja aloittaa käännytyksen ja saarnauksen. Ensin rukoillaan porukassa (ja että ymmärrätte, en väheksy rukousta)ja tämä suomalainen uskovainen pääsee hurmokseen ja paukauttaa Raammattuaan ja lähtee kadulle tms saarnaamaan.
Hän lähestyy kadulla tallaajaa (tai vaikka työpaikalla), "minä olen matti meikäläinen, ja haluan kertoa että olet menossa kadotukseen, mutta ilouutinen on että Jeesus rakastaa sinua. Tee heti parannus ja perit taivasten valtakunnan, ja saat liittyä hääjoukkoon juhlimaan ylkää"..
Ja mitä tekee suomalainen ihminen, joka ei halua että hänen revirilleen tullaan antamatta siihen lupaa.
Ehkä suomalainen on unohtanut lähestyvänsä toista suomalaista, joka on ehkä ennakkoluuloinen ja muuta sellaista. Ehkä on unohdettu, että tuomitsemisella ja paasauksella ei synny tulosta.
Tunnen henkilökohtaisesti uskovia jotka ovat luontevia, he lähestyvät ihmistä ihmisenä. He eivät aloita keskusteluita julistamalla helluntalaisuuttaan tms, he juttelet niistä näistä, mistä jokainen normaali ihminen höpisee. He antavat näiden ihmisten tutustua itseensä, he todistavat elämällään ja tavoillaan mitä he ovat.
Kysyn vain, että onko uskovaisten käytöstavat unohtuneet, saarnauksen jalkoihin??? Onko unohtunut että se jota lähestytään on ihminen jolla on tunteet, eikä hän päästä ketään lähelleen joka aloittaa saarnauksen ja paasauksen ensi kättelyssä??
En ihmettele yhtään että katutyö ja muukin saarnaaminen koetaan vaikeaksi, sitä sitten selitellään että sielunvihollinen on saanut ihmiset niin paatumaan että ei mikään auta näihin ihmisiin, menetettyjä sieluja kaikki...
Joskus on aihetta katsoa peiliin, meidän kaikkien!
Uskovaisen kodin kasvattina olen lapsesta asti nähnyt kuinka uskovainen lähestyy ei-uskovaista ja aloittaa käännytyksen ja saarnauksen. Ensin rukoillaan porukassa (ja että ymmärrätte, en väheksy rukousta)ja tämä suomalainen uskovainen pääsee hurmokseen ja paukauttaa Raammattuaan ja lähtee kadulle tms saarnaamaan.
Hän lähestyy kadulla tallaajaa (tai vaikka työpaikalla), "minä olen matti meikäläinen, ja haluan kertoa että olet menossa kadotukseen, mutta ilouutinen on että Jeesus rakastaa sinua. Tee heti parannus ja perit taivasten valtakunnan, ja saat liittyä hääjoukkoon juhlimaan ylkää"..
Ja mitä tekee suomalainen ihminen, joka ei halua että hänen revirilleen tullaan antamatta siihen lupaa.
Ehkä suomalainen on unohtanut lähestyvänsä toista suomalaista, joka on ehkä ennakkoluuloinen ja muuta sellaista. Ehkä on unohdettu, että tuomitsemisella ja paasauksella ei synny tulosta.
Tunnen henkilökohtaisesti uskovia jotka ovat luontevia, he lähestyvät ihmistä ihmisenä. He eivät aloita keskusteluita julistamalla helluntalaisuuttaan tms, he juttelet niistä näistä, mistä jokainen normaali ihminen höpisee. He antavat näiden ihmisten tutustua itseensä, he todistavat elämällään ja tavoillaan mitä he ovat.
Kysyn vain, että onko uskovaisten käytöstavat unohtuneet, saarnauksen jalkoihin??? Onko unohtunut että se jota lähestytään on ihminen jolla on tunteet, eikä hän päästä ketään lähelleen joka aloittaa saarnauksen ja paasauksen ensi kättelyssä??
En ihmettele yhtään että katutyö ja muukin saarnaaminen koetaan vaikeaksi, sitä sitten selitellään että sielunvihollinen on saanut ihmiset niin paatumaan että ei mikään auta näihin ihmisiin, menetettyjä sieluja kaikki...
Joskus on aihetta katsoa peiliin, meidän kaikkien!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Verkot on heitettävä koska kalastajia olemme.
Vesillä on karikkojakin, mutta ei estä kalastusta.
Suolan vaikutus voi olla myös kirvelevä. Tätä katulähetystä pitäisi verrata myyntitoimintaan,
missä asiakkaalle annetaan kunnioitusta. Jumalan armosta "saalistaja-asenne" karkoittaa kalat vesistä kun pelastusta huudetaan korvaan niin että katu raikaa. En ihmettele ihmepakoja, missä
rullatuolipotilas saa jalat alleen.
I call you (propably not;)
onkinut?
Eräs keino saada kaloja on ensin esimerkiksi "peloitella" lyömällä vaikka pari kertaa airolla veteen.
Se katos kauempaakin houkuttelee kalat kohta katsomaan kummastusta.
Eli keinoja on lupa käyttää, jos tuntuu hiljaiselta,eikä kala tahdo syödä.
Olet kylläkin oikeassa ,että meidän on hyvä laskeutua kuulijan tasolle tai nousta.
Useimmat kertovat uskoon tulonsa saaneen alkunsa aivan muualta kuin saarnoista.
Eli ovat kiinostuksen löytäneet ulkopuolelta.