Paljonko evakot sai viedä omaisuuttaan ja tavaraa pois NEUVOSTOLIITOSTA, Moskovan pakkorauhan 13.3.1940 jälkeen?
Siis Suomelta ryöstetystä Karjalasta EI olisi saanut edes omaisuuttaan pelastaa, rauhansopimuksen allekirjoituksen (12.3.1940) jälkeen, sikäli jos sellaiseen olisi edes kyennyt kuljetuskaluston puutteen takia.
http://raatteentie.heninen.net/dokumentit/doc5_f.htm
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Kansankomissaarien Neuvoston Asetus
Erittäin salainen
SNTL:n Kansankomissaarien Neuvosto on päättänyt seuraavaa:
1) Sallia 12. maaliskuuta 1940 Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen välillä solmitun rauhansopimuksen
( http://heninen.net/sopimus/1940_f.htm ) perusteella Neuvostoliitolle siirtyneillä alueilla oleskelevien Suomen kansalaisten poistua Suomeen, ellei neuvostohallinnon puolelta ilmene estettä maasta poistumiselle.
2) Sallia edellä mainituille henkilöille viedä mukanaan Neuvostoliitosta poistuessaan heille henkilökohtaisesti kuuluvaa omaisuutta alempana luetellut määrät;
a) rautateitse maasta poistuva saa käsimatkatavaran lisäksi viedä mukanaan matkatavaraa seuraavasti: Perheenpää ja yksinelävä henkilö 50 kg ja muut perheenjäsenet 25 kg kukin.
b) hevosajoneuvolla maasta poistuville sallitaan viedä omaisuutta seuraavasti: henkilökohtaista omaisuutta joka on kuormattu enintään kahdelle yhden hevosen vetämälle alustalle ja edellämainitun lisäksi yhtä taloutta kohti sallitaan ottaa mukaan karjaa ja siipikarjaa ei kuitenkaan enempää kuin kaksi hevosta tai 8 poroa, yksi lehmä, yksi sika, 5 lammasta tai vuohta sekä 10 kpl. siipikarjaa.
Ammatinharjoittajilla kuten käsityöläisillä, erikoisammatin omaavilla työläisillä, lääkäreillä, taiteilijoille, tiedemiehille ja muihin heihin verrattaville on oikeus viedä mukanaan yllämainittujen määrien lisäksi henkilökohtaisessa ansiotoiminnassa tarpeelliset työvälineet.
Vientikiellon alaisten tavaroiden luettelo seuraa liitteenä.
3) Toisessa artiklassa lueteltu omaisuus on vapaa kaikista veroista, tullimaksuista ja niiden kaltaisten maksujen kannosta.
Neuvostoliiton Kansankomissaarien Neuvoston puheenjohtaja V.Molotov
Neuvostoliiton Kansankomissaarien Neuvoston kansliapäällikkö Hlomov
asiakirjan todistaa
Turvallisuuskomitean kapteeni Rybkin
Valtion Turvallisuuskomitean 8 osasto viidennen jaoksen päällikkö
Sisä-asiain Kansankomissariaatti
Suomennos Matti Tersa, 2009
Liite
Luettelo vientikiellon alaisista tavaroista
a) Kaikkien maiden raha paitsi Suomen markat, joiden vienti on sallittu 500 markkaan asti henkilöä kohti.
b) Kulta, platina ja hopea harkkoina, irtonaisena, tai arvoltaan romua vastaavassa kunnossa.
c) Yhtä 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kohti sallitaan viedä hopeaesineitä enintään 500 grammaa, kello hopeisine tai kultaisine ketjuineen, vihkisormus, hopeinen savukerasia ei kuitenkaan enempää kuin 1 kappale kutakin.
d) Yhtä 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kohti sallitaan viedä mukanaan yhteispainoltaan 1 karaati helmistä ja jalokivistä valmistettuja esineitä. Jalokivet kuitenkin irrotettuina.
e) Vientikiellon alaisia ovat taide ja antiikkiesineet kokoelmina ja yksittäiskappaleina poisluettuna maastapoistuvan perintöesineet.
f) Aseet ja sotavarusteet mm. kenttäkiikarit (metsästäjille sallitaan yhden metsästysaseen vienti siihen kuuluvine osineen).
g) Kappaletavara, valmisvaatteet, metalli ja metallituotteet, nahka ja lyhyttavarat siinä määrin kuin määrä ylittää perheen tarpeet.
h) Postikyyhkyset.
i) Painotuotteet, valokuvat ei kuitenkaan henkilökohtaiset, pöytä ja asiakirjat, kartat, kaaviot ja asiapaperit poisluettuna henkilöllisyystodistukset.
j) Kaikki arvopaperit (osakkeet, oblikaatiot yms.), vekselit, kuljetuskuitit, takuuasiakirjat, vakuutusasiakirjat ja muut omaisuuden hallintaan liittyvät asiapaperit.
k) Ompelukoneita voi viedä mukanaan 1 kappaleen perhettä kohden.
l) Autot ja moottoripyörät.
m) Kaikki monistuslaitteet, kirjoitus ja laskukoneet.
asiakirjan todistaa
Turvallisuuskomitean kapteeni Rybkin
Valtion Turvallisuuskomitean 8 osasto viidennen jaoksen päällikkö
Sisä-asiain Kansankomissariaatti
Suomennos Matti Tersa, 2009
Siis Suomelta ryöstetystä Karjalasta EI olisi saanut edes omaisuuttaan pelastaa, rauhansopimuksen allekirjoituksen (12.3.1940) jälkeen, sikäli jos sellaiseen olisi edes kyennyt kuljetuskaluston puutteen takia.
http://raatteentie.heninen.net/dokumentit/doc5_f.htm
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Kansankomissaarien Neuvoston Asetus
Erittäin salainen
SNTL:n Kansankomissaarien Neuvosto on päättänyt seuraavaa:
1) Sallia 12. maaliskuuta 1940 Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen välillä solmitun rauhansopimuksen
( http://heninen.net/sopimus/1940_f.htm ) perusteella Neuvostoliitolle siirtyneillä alueilla oleskelevien Suomen kansalaisten poistua Suomeen, ellei neuvostohallinnon puolelta ilmene estettä maasta poistumiselle.
2) Sallia edellä mainituille henkilöille viedä mukanaan Neuvostoliitosta poistuessaan heille henkilökohtaisesti kuuluvaa omaisuutta alempana luetellut määrät;
a) rautateitse maasta poistuva saa käsimatkatavaran lisäksi viedä mukanaan matkatavaraa seuraavasti: Perheenpää ja yksinelävä henkilö 50 kg ja muut perheenjäsenet 25 kg kukin.
b) hevosajoneuvolla maasta poistuville sallitaan viedä omaisuutta seuraavasti: henkilökohtaista omaisuutta joka on kuormattu enintään kahdelle yhden hevosen vetämälle alustalle ja edellämainitun lisäksi yhtä taloutta kohti sallitaan ottaa mukaan karjaa ja siipikarjaa ei kuitenkaan enempää kuin kaksi hevosta tai 8 poroa, yksi lehmä, yksi sika, 5 lammasta tai vuohta sekä 10 kpl. siipikarjaa.
Ammatinharjoittajilla kuten käsityöläisillä, erikoisammatin omaavilla työläisillä, lääkäreillä, taiteilijoille, tiedemiehille ja muihin heihin verrattaville on oikeus viedä mukanaan yllämainittujen määrien lisäksi henkilökohtaisessa ansiotoiminnassa tarpeelliset työvälineet.
Vientikiellon alaisten tavaroiden luettelo seuraa liitteenä.
3) Toisessa artiklassa lueteltu omaisuus on vapaa kaikista veroista, tullimaksuista ja niiden kaltaisten maksujen kannosta.
Neuvostoliiton Kansankomissaarien Neuvoston puheenjohtaja V.Molotov
Neuvostoliiton Kansankomissaarien Neuvoston kansliapäällikkö Hlomov
asiakirjan todistaa
Turvallisuuskomitean kapteeni Rybkin
Valtion Turvallisuuskomitean 8 osasto viidennen jaoksen päällikkö
Sisä-asiain Kansankomissariaatti
Suomennos Matti Tersa, 2009
Liite
Luettelo vientikiellon alaisista tavaroista
a) Kaikkien maiden raha paitsi Suomen markat, joiden vienti on sallittu 500 markkaan asti henkilöä kohti.
b) Kulta, platina ja hopea harkkoina, irtonaisena, tai arvoltaan romua vastaavassa kunnossa.
c) Yhtä 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kohti sallitaan viedä hopeaesineitä enintään 500 grammaa, kello hopeisine tai kultaisine ketjuineen, vihkisormus, hopeinen savukerasia ei kuitenkaan enempää kuin 1 kappale kutakin.
d) Yhtä 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kohti sallitaan viedä mukanaan yhteispainoltaan 1 karaati helmistä ja jalokivistä valmistettuja esineitä. Jalokivet kuitenkin irrotettuina.
e) Vientikiellon alaisia ovat taide ja antiikkiesineet kokoelmina ja yksittäiskappaleina poisluettuna maastapoistuvan perintöesineet.
f) Aseet ja sotavarusteet mm. kenttäkiikarit (metsästäjille sallitaan yhden metsästysaseen vienti siihen kuuluvine osineen).
g) Kappaletavara, valmisvaatteet, metalli ja metallituotteet, nahka ja lyhyttavarat siinä määrin kuin määrä ylittää perheen tarpeet.
h) Postikyyhkyset.
i) Painotuotteet, valokuvat ei kuitenkaan henkilökohtaiset, pöytä ja asiakirjat, kartat, kaaviot ja asiapaperit poisluettuna henkilöllisyystodistukset.
j) Kaikki arvopaperit (osakkeet, oblikaatiot yms.), vekselit, kuljetuskuitit, takuuasiakirjat, vakuutusasiakirjat ja muut omaisuuden hallintaan liittyvät asiapaperit.
k) Ompelukoneita voi viedä mukanaan 1 kappaleen perhettä kohden.
l) Autot ja moottoripyörät.
m) Kaikki monistuslaitteet, kirjoitus ja laskukoneet.
asiakirjan todistaa
Turvallisuuskomitean kapteeni Rybkin
Valtion Turvallisuuskomitean 8 osasto viidennen jaoksen päällikkö
Sisä-asiain Kansankomissariaatti
Suomennos Matti Tersa, 2009
Vastaukset 16
Vanhimmat
Periaatteessa niin paljon kuin kykeni kuljettamaan eli repullisesta hevoskuormaan.
Tavaroita kuljetettiin myös nimilapuilla varustettuina asemille, mutta ne enimmäkseen katosivat, jos kuljetukseen ehtivät.Erityisesi Pohjanmaalle päätyneet tavarat varastettiin asemilta oitis.
Etkö ymmärtänyt lukemaasi?
Rauhansopimuksen jälkeen 12.3.1940 puhutaankin NEUVOSTOLIITON alueesta. Sieltä siis EI SAANUT tuoda pois mitä halusi.
NL ei sotimalla saanut Suomelta yhtään kaupunkia vallattua, eikä suurinta osaa pakkoluovutetusta Karjalastakaan, etenkin Kannaksella rintamalinja seurasi Vuoksea. Moni ei älynnyt lähteä ajoissa pakoon ja 12.3. jälkeen kävikin näin.
” Tavaroita kuljetettiin myös nimilapuilla varustettuina asemille, mutta ne enimmäkseen katosivat, jos kuljetukseen ehtivät.Erityisesi Pohjanmaalle päätyneet tavarat varastettiin asemilta oitis.”
Tarkkispojan pohjanmaa-viha taas kukkii? Jos evakkotavarat menivät laivakuljetuksen Viroon niin sitten ne vasta vietiinkin?
Kyllä esim. Sortavalasta ihmiset veivät tavaroitaan niin paljon kuin saivat. Sopimusta ei siis noudatettu pilkun tarkasti.
Kyllä evakuointi jatkui niillä suurilla alueilla,joita NL ei ollut vallannut. Mm.Ruotsista saattiin kuorma-autoja apuun.
Tiettyjä asioita,kuten teollisuuskoneita ja rautatiekalustoa NL vaati palautettavaksi,mutta ei yksityisomaisuutta.
Evakkojen kokemukset Pohjanmaalla on kirjattu historioihin.Kohtelu oli vielä tylympää kuin Turun seudulla.
Karjalaisia ja heidän tavaroitaan ei evakuoitu Viroon.
Kyllä tämä on minullekin ihan uusi asia, vaikka paljon olen sotahistoriaa lukenut ja tutkaillut.
Paljonkos Tiltut sai ryöstettyä suomalaista yksityisomaisuutta tämänkin sopimuksen nojalla?
Veikkaanpa paljon!
Politrukit ja upseerit etupäässä rynnivät Viipurissa asuintaloihin ryöstämään mitä suinkin kerkesivät. Etenkin valkoiset posliinipytyt ja lavuaarit olivat kova valuuttaa monille kolhoosien ja maaseudun elinpiiristä tulleille.
Ja kun olivat tottuneet tekemään tarpeensa tunkion kylkeen ja makkeihin, luulivat huusipyttyjä juomavesikaivoiksi.
Leningradin yritykset ja yhteisöt lähettivät erityisiä komennuskuntia vallatulle alueelle hankintalistat mukanaan,
Lopulta sotilashallinnon oli se lopetettava,sillä säästyneetkin alueet uhkaisvat muuttua asuinkelvottomiksi.
NL käynnisti Kannaksen asuttamisen hyvin nopeasti. Sinne rahdattiin kymmeniätuhansia ihmisia ennen kesää -41.
Mitä omaisuutta Raivolan lastenkodissa punaorpona kasvaneella juuri oli, vaikka se olikin Suomen 'maanalaisen vasemmiston' ja sen ihaileman isovenäläisten roiston mielestä 'valkosuomalainen'.
Eiks Karjalaan saanu jäädä neukkuvallan alaiseksi jos halusi,ei Suomi voinut pakottaa lähteen jos ei hakunnut?Paljon jäikin ja menivät heti kolhoosiin tai sovhoosiin töihin jos ei tarvinnut rintamalle lähteä neukkujen puolelle,ja suomalaisia vastaan tappelemaan,niitäkin oli.
Todellisuudessa joku harva ja jos kolhoosiin päätyi niin katui varmasti jo seuraavana päivänä!
Ei sinne luovutetuille alueille montaa vapaaehtoisesti jäänyt talvisodan jälkeen. Mahtoiko olla joitain kymmeniä enempää. On noistakin jossain tilastoa. Talvisodan aikana siviilit vetäytyivät nimenomaan sodan jaloista pois, eli tosikommunistitkaan eivät halunneet jäädä taisteluiden jalkoihin.
Eräs sukulaismies, Kannakselta kotoisin, kertoi aikanaan että kesällä -44 koko heidän pitäjästään arveltiin kahden tunnetun vasemmistolaisen jääneen vapaaehtoisesti paikkakunnalle.
Tuommoinen NL:n paperi oli tavanomaista byrogratiaa, joka piti tehdä jotain ylempää instanssia varten. Kukaan ei kiireessä vahtinut siviilien kuljettamia määriä. NL:n upseereita ei ollut evakkoteillä tavaraa punnitsemasssa. Ja taisteluitten alle jääneiltä alueilta oli jo häivytty, eikä kukaan päässyt esim. Muolaaseen hakemaan sinne jääneitä tavaroitaan.
Jollain Kurkijokisilla taas oli enempi aikaa kuljettaa tavaraa turvaan.
Siviilien tärkeimmät "tuotantovälineet" olivat karja ja hevoset. Ei jollain pirtin pöydillä ollut arvoa tuossa tilanteessa.