ihmisille syötetään lääkkeitä, jotka mahdollisesti aiheuttavat sivuvaikutuksia eikä edes kokeilla ravitsemukseen pohjautuvaa hoitoa. Onko kyseessä vain laiskuus vai lääketehtaiden voitot?
Lapsille jaetaan näköjään diagnooseja kevyesti ilman, että vanhemmilla edes pienet varoituksen kellot alkaisivat soida. En antaisi lastani mihinkään diagnoosiin tuosta vain. Katsoin tv:stä ohjelmaa, jossa poika vaikutti paljon tasapainoisemmalta kuin äitinsä. Miten vanhemmat voivat iskeä leiman oman lapsensa otsaan niin julmasti? Pikkulapselle toitotetaan, ettei hänestä ole juuri muuksi kuin varastomieheksi. Huh huh. Missähän päässä se oikea vika mahtaa olla? Ja kenen olisi mentävä itseensä?
Lapsille jaetaan näköjään diagnooseja kevyesti ilman, että vanhemmilla edes pienet varoituksen kellot alkaisivat soida. En antaisi lastani mihinkään diagnoosiin tuosta vain. Katsoin tv:stä ohjelmaa, jossa poika vaikutti paljon tasapainoisemmalta kuin äitinsä. Miten vanhemmat voivat iskeä leiman oman lapsensa otsaan niin julmasti? Pikkulapselle toitotetaan, ettei hänestä ole juuri muuksi kuin varastomieheksi. Huh huh. Missähän päässä se oikea vika mahtaa olla? Ja kenen olisi mentävä itseensä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
keskustella terveyspalstalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97
kyseisellä palstalla ei ole kunnon keskustelua.
Onhan se selvää, että jos kasvatamme lapset siinä uskosssa, että he ovat täysin sairaita ja avun tarpeessa koko ajan niin saamme lisää sairaita ja onnettomia ihmisiä, jotka eivät osaa eivätkä pysty.
ja leimaaminen on pelkästään pahasta. Sen sijaan pahoinvoivaa nuorta voi auttaa se, että hän itse hakee apua ongelmiinsa, eikä sitä pidä estää. Jokaisella aikuisella luulisin, on joitain selvittämättömiä asioita, mutta, jos jo lapsena sanotaan, ettei sinusta sitten ole muuta kuin vaivaa ja olet ihan kauhea ja kelpaat kenties johonkin alemman asteen tutkintoa vaativaan työhön niin minusta kysessä on aikuisen omat ongelmat, jotka siirretään lapseen.
sillekin on oma palsta, jossa käy väkeä.
"Keskustele lapsen kasvutukseen liittyvistä kysymyksistä. Kysy neuvoa pulmiisi ja anna hyviä vinkkejä muille."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000382&subcat=1017
ei lapsi itse aikuisenakaan saa sitä selville mikä oli todellinen ongelman syy ja oliko sitä oikeasti vai ei. On paljon ihmisystävällisempää antaa ihmisen ohakea itse sitten itselleen keskusteluapua ja muuta apua, kun hän sitä tuntee tarvitsevansa. Onkohan niin, että tällaisia lasten sairausdiagnooseja käytetään yhteiskunnan tukien saamiseen?
pitäisi saada käyttöön. Siitä nauttisi lapsi ja siitä hyötyisi yhteiskunta. Mutta keskittymiskyvyn puuttuessa pitäisi olla sellainen homma, jossa sitä ei kokoaikaisesti tarvita.
Se, että joitakin töitä ei arvosteta, tekee niiden töiden tekijätkin halveksittaviksi ihmisten silmissä.
Pitäisi maksaa parempaa rahapalkkaa ns. ruputöissä, joissa kukaan ei viihdy.
Onhan viihtyminenkin osa palkkaa?
keskustelu palstalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000382&posting=22000000007434753
kaikkea mitä heille sanotaan. Kaikkea voi kyseenalaistaa; neuvolan, päiväkodin, koulun, lääkärin ja poliitikon sanaa.
Järjen käyttö ei ole kiellettyä, ongelma lienee se, että jos oma järki ei toimi ja ajattelukyky perustuu vain sokeaan uskoon tai auktoriteettien pelkoon, niin vanhempien on katsottava ensin itseään peilistä ja seuraavaksi pohdittava lapsensa käytöstä. Käytöksessähän voi olla korjaamisen varaa, ja sitä kannattaa arvostella enemmän kuin lapsen omaa luonnetta.
"Olet maailman ihanin lapsi, mutta käytöksesi on huonoa. Kuinka käytöstä parannetaan?"
Tämän pitäisi olla lähtökohta kaikelle kasvatukselle.
Kuka lapsensa tuntee parhaiten?
Vanhemmat ja lasten ystävät. Lapsen ikä ratkaisee sen, tuntevatko vanhemmat paremmin lapsensa kuin se kaveriporukka, jossa lapsi kulloinkin liikkuu.
on kurjaa, että vanhemmat eivät selvitä tai osaa selvittää omaa pahoinvointiaan vaan luonnollisena jatkumona siirtävät pahoinvoinnin lapsiin. Tällaisiin asioihin ehkä olisi enemmän syytä kiinnittää huomiota. Aikuiset tarvotsevat apua, jotta eivät aiheuttaisi pahaa omalle lapselleen ja voisivat itse todeta olevansa myös avun tarpeessa ja mahdollisuutensa elää onnelista elämää vahingoittamatta ketään edelleen. Kierre pitäisi katkaista.
aivan kieroutuneesti. Ohjelmassa esiintynyt pieni poika oli miellyttävimpiä nuoria miehiä, mitä olen nähnyt. Hänellä ei ollut kovaa luonnetta vaan hän suhtautui rauhallisesti ja positiivisesti tilanteeseen, mutta totta kai vähättely voi vahingoittaa itsetuntoa.
käytöksen aikuisena omiin lapsiinsa. Tää nyt oli ehkä ljo liikaa sanottu. En ole psykiatri.
ylöspäin. Omanarvontuntoa polkemalla saadaan joka lapsi tasapäistettyä ja lääkittyä tasaiseksi massaksi, jolloin yhteiskunnan on helppo pyörittää tätä joukko vähillä varoilla.
Tästä yksilöllisen lapsen omanarvontunnon ja itsetunnon romuttamisesta tässä maassa pitäisi päästä eroon. Sehän lähtee kotoa asti.
Vaatii vain, että vanhemmat tajuavat tämän ja ovat itse kunnossa ymmärtääkseen asian ytimen.
pelkällä B-vitamiinin puutoksella. Olemme siis kaikki alttiina jos jonkinlaisille häiriöille, mutta ihanaa ettei kaikkia lapsia vielä ole diagnosoitu.
****
ovat erilaiset puutosoireet. Riittää, että on B-vitamiinin puutos ja hermot ovat sananmukaisesti kireällä. Tällaisia häiriöitä saadaan aikaan esimerkiksi fanaattisilla ruokavalioilla. Siihen kun yhdistetään muita stressitekijöitä niin tapaus onkin ihan selvä "vaikee" persoonallisuushäiriö.
tuli ohjelma, missä haastateltiin poikaa äitinsä kanssa.
Pojalla oli diagnosoitu adhd.
Liikalihava poika joi kokoajan jotain colajuomaa!
Sain vaikutteen, että kyseessä oli paremminkin "sokerihumala".
...ja mikä tahansa diagnoosi helpottaa vanhemman paineita kummasti. Usein perheiltä on vanhemmuus hukassa, apua sitten haetaan lääketieteeltä tai mistä tahansa - kun ei uskalleta tai jakseta olla vanhempia! Pikkulapsia pidetään maksimi aika päivähoidossa asuntolainojen vuoksi - haloo, mikä tärkeysjärjestys!?
Nykyiset ravintosuositukset saa ihmiset hiilihydraattikierteeseen ja verensokerin heilahtelut pilaa monen elämän.
Veikkaan että suurin osa jonkinlaisen kyseenalaisen diagnoosin omaavista lapsista paranee täysin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.
Arwauskeskuksista määrätään pameja ja muita sumentajia varsin suruttomasti, varsinkin nuorille. Ei tartte, kuin vähän käydä valittamassa, että nyt ahistaa. Samoin vanhuksille syötetään psyykelääkkeitä kahmalokaupalla, kun ei ole varaa tai haluja oikeesti hoitaa.