Lieksalaisista perinneruoista

Terve vaan kaikille. En nyt muista onko täällä tätä ennen keskusteltu Lieksan seudun menyystä mutta nyt laitan joka tapauksessa jotakin. Mitään kovin ihmeellisiä sörsseleitähän täällä ei valmistettu johtuen kai raaka-ainevalikoiman suppeudesta mutta todellisia herkkuja osattiin silti loihtia.

Laitan tähän yhden joka tuli tutuksi lapsena, uunipuuro sianlihamaulla. Sianlihan palasia käristettiin eli surruutettiin pannulla. Pataan ohraryynejä, vettä, suolaa ja sianlihat. Pata yöksi uuniin ja oli aamulla hyvää ja ravitsevaa puuroa.

87

1994

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos musitatte aikoinaan kun sikoja ei kasvatettu teollisesti,miten hyvä silava niissä oli jos paistoi vaikka keittetyjä perunoita valusrautapannussa? Nykyisin liha on melkoista kitjaketta ja silava ei sula kunnolla pannulle! Nykyisin on perunatkin voissa paisettava jos meinaa saada niihin jotain kullankeltaista väriä, mutta maku ei ole sama kuin silavassa paistetuissa perunoissa.

      • Anonyymi

        Noista "mukamasihanista" rasvajauhosörsseleistä minulla on vain ällöttävä muisto. Olin poikasena perunannostossa apuna muutamassa naapurissa ja siellä sitä olis pitänyt syödä. Sellasta epämääräisen näköistä talijauhoiljetystä. Lisänä vissiin kylmässä uunissa paistettua leipää ja tönkkösuolattua lahnaa. Voi jessen pyssyt ja puukuulat niitä "eväitä".
        Syömättä jäi ja nirsoilijan maineen sain.

        Täkäläisen ruokakulttuurin valossa ei liene ihmekään jos Pohjois-Karjala-projekti vähensi sydänkuolemia. Johan tuollainen talipuuro tappaa kertasyönnillä.


    • Anonyymi

      Teillä on se köyhän liha. Meillä teurastettiin mulli ja sitä syötiin.

      • Anonyymi

        Niin meilläkin tehtiin ja syötiin kunnon karjalanpaistia ja palvattualihaa. Mutta kyllä jouluna kinkkua aina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin meilläkin tehtiin ja syötiin kunnon karjalanpaistia ja palvattualihaa. Mutta kyllä jouluna kinkkua aina.

        Niin ei tämä ollut Lieksassa. Lisäksi yleensä lattukukko, kalakukko, kalakeitto, teurastettiin lampaiya ja kaalikeittoa, kaikki omastatakaa,porkkonoita myöten.


    • Anonyymi

      Juu, oli muuten erinomaisen tehokas sepelvaltimontuke. Ei paljon liikakansoitus ennättäny haitata kun infarkti vei ennen kuuttakymmentä.

    • Kunnon aloitus, kiitos Tanhio!
      Minä muistan kun tehtiin "harmoota puuroo".
      Olikohan se rukiista tehty, on jonkinlainen mielikuva, en muista varma.

      • Anonyymi

        Tuttu nimi, mutta en muista mistä aineista ja miten tehtiin, oliko ruista vaiko ohraa. Saattoi olla joukossa perunaakin. Vanha lieksalaisohje kertoo peruna-ruispuurosta, olen sellaisen käsinkirjoitetun resetin jopa nähnyt. Ehkä käytettiin ruista tai ohraa potakan kanssa, mitä milloinkin sattui olemaan. Tai vaikka pettujauhoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuttu nimi, mutta en muista mistä aineista ja miten tehtiin, oliko ruista vaiko ohraa. Saattoi olla joukossa perunaakin. Vanha lieksalaisohje kertoo peruna-ruispuurosta, olen sellaisen käsinkirjoitetun resetin jopa nähnyt. Ehkä käytettiin ruista tai ohraa potakan kanssa, mitä milloinkin sattui olemaan. Tai vaikka pettujauhoja.

        Perunapuuro, jossa ohraa. Syödään voisilmällä suolamuikkujen ja sipulin kera. Nam nam!


    • Anonyymi

      Sipulisuolamaito uusista perunoista ja uusia sipulin varsia, nami nami. Voittaa maussa kirkkaasti kaikki ihmeelliset gourmee-ruoat.

      • Anonyymi

        Kurantti ikuisesti arvoitus teille sellainen elämys että muiden yhteistyön mahdollisuuksia tutuiksi rajan juuri 6mg lääkäriltä hieman vaatia Komu tai pienille lapsille ja ollenkaan hissanmaikk


      • Sipulisuolamaitoa tehtiin myös, jos oli vähänkin flunssan oireita.


    • Anonyymi

      Karjalan piiraat ja sultsinat. Nekin ihan maailman huippua. Osaisikohan joku vielä tehdä ?

      • Anonyymi

        Kyllä oikeiden "karjalanpiiroiden" tekijöitä vielä paikkakunnalta löytyy. Tieto ja taito ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle. Sultsinat ja vatruskat ovat olleet suosittuja etelämpänä itärajaa, mutta myös Lieksassa tunnettuja. Viimeksi mainittuja herkkuja löytyy vielä jo Ilomatsista.


    • Anonyymi

      Lieksan kansallisruoka sotien jälkeen oli voita makkaran päälle ja perään pontikkaryyppy.

    • Sirvelisoppa oli yksi hyvä perinneruoka.
      Kun en olut mitenkään kokin ainesta silloinkaan, niin en pistänyt mieleen miten se tehtiin.
      Muistelen kuitenkin, että siinnä oli sianläski mukana.

      • Anonyymi

        Samuli Korhosen mielestä Itälä on hyvin tyypillistä kun ajetut vihdoin sain tietää että jää piiloon erityisen loukkausta keleistä ja Helsingin välissä oli jossain missä näitä Komu tai pienille lapsille ikkuna on hissanmaikk


      • Anonyymi

        Sehän tehtiin ainakin meillä näin että ensin suolamuikut kiehautettiin vedessä non 2-3 minuuttia että liika suola lähtee pois, kaadetaan suolavesi kattiasta ja laitetaan uutta vettä tilalle. Sitten sianlihapalat ruskistetaan pannulla sipulin kanssa hyvän ruskeiksi ja laitetaan kalojen joukkoon kattilaan, annetaan kiehua hyvin hiljaa ettei kalat hajoa kunnes lihat ovat kypsiä. Keitineperunoiden ja ruisleivän kanssa on erittäin hyvää syötävää.


      • Anonyymi

        Sirvelipaisti : Sianliha käristettiin pannulla ,siihen lisättiin aikapaljon vettä ja sitten muikut päälle kiehumaan . Se oli hyvvee muistan sen . Näin tehtiin Nurmeksessa .Pirskatti kun sitä ei oo näkynnä minkään ruokapaikan listoilla . Ite oon joskus tehnyt .


    • Anonyymi

      Sabaayad on nykyään lieksalainen perinneruoka. Ollut jo toistakymmentä vuotta-

      • Anonyymi

        Myös sambuusi on ollut perinteenä parikymmentä vuotta. En ole maistellut, enkä aiokaan.
        Avotulella poriseva juuri jauhetuista vehnänjyvistä tehty veteen keitetty huttu on näitä uusia perinteitä. Tämäkin maistamaton.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Myös sambuusi on ollut perinteenä parikymmentä vuotta. En ole maistellut, enkä aiokaan.
        Avotulella poriseva juuri jauhetuista vehnänjyvistä tehty veteen keitetty huttu on näitä uusia perinteitä. Tämäkin maistamaton.

        Vanhat perinteet elävät ja rinnalle syntyy uusi perinteitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös sambuusi on ollut perinteenä parikymmentä vuotta. En ole maistellut, enkä aiokaan.
        Avotulella poriseva juuri jauhetuista vehnänjyvistä tehty veteen keitetty huttu on näitä uusia perinteitä. Tämäkin maistamaton.

        Eikös khat ole myös uusi perinneruoka Lieksassa? Taisi tulla Uimaharjun kautta ensimmäiset 4-5 kiloa jokunen vuosi sitten? Syödäänkö khat raakana vai tehdänkö siitä puuroa?
        Luulen että se on vegaaniruokaa.


      • Anonyymi
        JokaAlanAsiantuntija kirjoitti:

        Vanhat perinteet elävät ja rinnalle syntyy uusi perinteitä.

        Nämä eivät kylläkään ole lieksalaisten vaan täällä loisivien ulkomaan elävien eväitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä eivät kylläkään ole lieksalaisten vaan täällä loisivien ulkomaan elävien eväitä.

        Eikös se jo lasketa perinneruuaksi kun on ollut jo vuosia käytössä eikä sen käyttö lopu.


      • Anonyymi

        Khattia on myös mukava pureskella ja siitä saa lieksasta joka koneinnssiltä edullisesti. Khattia voi hyvinkin sanoa myös nykyään paikkakunnan perinneruuaksi, kuten sabaayadia.


    • Anonyymi

      Ei lieksalaisia perinneruokia ole olemassakaan, turha jurina edes pohtia olisiko.

      • Anonyymi

        Kyllä löytyy. Monia erilaisia


    • Anonyymi

      Jos lieksan perukoille eksyy ,on pakko haukata lieksalaista.

    • Aloitus on hyvä ja sopiva Lieksan palstalle. Minäkin laitan pitkästä aikaa lusikkani soppaan ja lisään yhden vanhan kastikkeen ohjeen testattavaksi. Kastikkeen nimi on sipatti.

      Pieniksi paloiksi leikattu silava, eli sian läski ruskistetaan paistinpannulla. Sekaan lisätään hienonnettu sipuli, vehnäjauhoa ja vettä. Seosta keitetään varttitunnin verran ja siihen lisätään tarvittaessa hieman maitoa ja jatketaan keittämistä kiehumispisteeseen saakka sekä lisätään maun mukaan suolaa. Kastike on tietenkin rasvainen ja nykysuositusten vastainen, mutta silti perunoiden kanssa erittäin hyvää ja ravitsevaa. Sanoisinpa, että tämä oli savottalaisten lempisapuskaa viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä.

    • Anonyymi

      Perunalaatikko on paras. Perunasiivuja, sianlihaa ja sipulia uuniin.

      Sitten tulee lanttukukko (vaikka Porokylän) ja perunakukko.

    • Anonyymi

      Porokylän Leipomon lihakukko on kaikkein paras minun mielestäni. Se on tehty lihaa säästämättä.

      • Anonyymi

        Kaikista paras on itsetehty kukko, mutte tehän ette osaa sitä. Pornokylän kukoissa ei kuoritaikinaa säästellä.


    • Sopivasti alkaa nälkä tulla, kun lukee tämän ketjun herkuista. Tämä on vähän niin kuin ruokahalua kiihottavaa lääkettä, mitä Uuno Turhapurollakin oli siinä yhdessä elokuvassa. 🍽️

      • Anonyymi

        Perunalaatikko rosamunda perunoista parasta, siihen sipulia, suolaa, pippuria, lihalientä ja sianlihaa, hätätilassa käy naudanlihakin mutta sianlihalla tulee parasta,,,siitä ne matutkin tykkää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perunalaatikko rosamunda perunoista parasta, siihen sipulia, suolaa, pippuria, lihalientä ja sianlihaa, hätätilassa käy naudanlihakin mutta sianlihalla tulee parasta,,,siitä ne matutkin tykkää.

        Perrunamaito, sipulimaito ja suutarinpaisti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perrunamaito, sipulimaito ja suutarinpaisti.

        Jopas harvianisen ruuan mainitsit. Perruna on espanjaa ja se on suomeksi koira. Harvoin Suomessa koiran lihaa syödään ja vielä harvemmin maidon kanssa. Ei jatkoon!


    • Anonyymi

      Yleisestikin maatiloilla oli kanojakin ja kaakut kuuluivat herkkuihin.

    • Tuli tuossa mieleen "Mururessi".
      Pataan laitettiin pieneksi murennettua leipää.
      Voita lisättiin joukkoon.
      Sitä keitettiin usein maidossa ja laitettiin voita joukkoon, ja kyllä oli hyvvee.

      • Usein mururessin aineksina olivat koviksi käyneet leivät ja leivänkannat. Näin hampaatonkin talonväki pääsi leivänmakuun. Mururessin teko oli vielä yleistä 1950-luvulla meillä hampaallistenkin keskuudessa.


    • Anonyymi

      Maitolämmitys se vasta jotakin oli. Maitoa lämmitettiin kattilassa, ei keitetty. Sekaan suolaa. Sitä sitten lautaselle, siihen voita ja leivänmuruja. Hyvää oli varsinkin nälässä ja kun ei aina muuta ollut.

      • Anonyymi

        Minä muistan huippuna läskisoussin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä muistan huippuna läskisoussin.

        Mitähän lie ollut sellainen kuin Huttupuuro? Äiti sanoi usein että tehdään huttupuuroa.


    • Anonyymi

      Olipa hyvä aloitus ! Näitä entisakojen ruokia syöneitä ihmisiä todella kiinostaa ne ruuat , joita he ovat lapsuudessaan kauan sitten syöneet . Lieksalaiset ! Järjestäkääpä muutaman illan kurssi näistä asioista . Se olisi ainakin meitä ikäihmisiä kiinnostavaa . Minäkin pyrkisin sivullisena (joensuulainen ent. nurnekselainen ) mukaan , jos ottaisitte . Valitkaa joku , joka puhaltaa homman käyntiin ja nautiskellaan porukassa tietysti yekisimme ruuan porukalla ,tätä toivoo Joensuun poika jo 90 täyttänyt asiasta kovasti kiinostunut .

      • Anonyymi

        Meillä maalaistalossa 60-luvulla oli velliruuat yleisiä, mm. manna-, riisi-, peruna-ja makoronivelli. Johtui tietenkin siitä, kun oli karjatalous, niin maitoa oli velleihin aina reilusti saatavilla. - Siihen aikaan oli yleensäkin hyvin vähän ihmisillä ylipaino-ongelmia. - Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, välillä kevyttäkin. Mutta näillä pärjättiin..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä maalaistalossa 60-luvulla oli velliruuat yleisiä, mm. manna-, riisi-, peruna-ja makoronivelli. Johtui tietenkin siitä, kun oli karjatalous, niin maitoa oli velleihin aina reilusti saatavilla. - Siihen aikaan oli yleensäkin hyvin vähän ihmisillä ylipaino-ongelmia. - Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, välillä kevyttäkin. Mutta näillä pärjättiin..

        Maalaistalossa aikoinaan sai liikuntaa eri malliin kuin nykyisin! Työt oli aika pitkälti pienemmillä tiloilla ruumiillista hommaa. Muistan kun yksisiipisellä kyntöauralla ja yhdellä hevosella yksi meidän kyläläinen kynti, ja oli vielä sotainvalidi mies! Toinen jalka oli vioittunut sodassa ja ontui pahasti, se oli minusta aikamoista katseltavaa, mutta hommansa teki. Nykyisin potuttaa katsella kun terveet ihmiset vetelehtii mitään tekemättä ja vielä valittavat kun ei kaikkea saa valmiiksi ja paljon rahaa. Omavaraisia oltiin hyvin pitkälti, oli lehmänkanttura ja mullikka sekä sianpotsi joka syksyllä lahdattiin. Mutta oli se lihakin erlaista kuin nyt mitä on myynnissä, se on semmoista teollista höttöä josta ei saa edes kunnon läskissosia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maalaistalossa aikoinaan sai liikuntaa eri malliin kuin nykyisin! Työt oli aika pitkälti pienemmillä tiloilla ruumiillista hommaa. Muistan kun yksisiipisellä kyntöauralla ja yhdellä hevosella yksi meidän kyläläinen kynti, ja oli vielä sotainvalidi mies! Toinen jalka oli vioittunut sodassa ja ontui pahasti, se oli minusta aikamoista katseltavaa, mutta hommansa teki. Nykyisin potuttaa katsella kun terveet ihmiset vetelehtii mitään tekemättä ja vielä valittavat kun ei kaikkea saa valmiiksi ja paljon rahaa. Omavaraisia oltiin hyvin pitkälti, oli lehmänkanttura ja mullikka sekä sianpotsi joka syksyllä lahdattiin. Mutta oli se lihakin erlaista kuin nyt mitä on myynnissä, se on semmoista teollista höttöä josta ei saa edes kunnon läskissosia.

        Voevoe. Oli se kauheeta kun sato vettä, räntää ja lunta yhtaikaa ja oli neljäkytäkaheksan astetta pakkasta. Ei meillä ollu kun yks vasemman käjen rukkanen. Meillä oli kakstoista lasta ja sillä sitä lämmiteltiin vuorotellen. Isä kynti vaikka oli puolmetrinen routa, välttinä vanha vene ja hevonenki puusta. Mökki oli kylymä kun hollitalli ja uuni oli ulukopuolella. Se ei sopinu sisälle kun meitä oli niin paljon.
        Keksikää ite lisää.


    • Anonyymi

      Lapsena kuulin nimen rontturokka. Sitä en tiedä mistä se tehtiin enkä muista mille maistui mutta nälässä KAIKKI ruoka maistuu tosi hyvälle.

      Ei ollut vara nirsoilla "hyi, en minä tuota syö". Jos niin olisi sanonut niin heti olisi tullut takaisin "no ole sitten syömättä jos ei kelpaa".

      • Olisiko rontturokka ollut samaa kuin tappaiskeitto, eli mykykeitto ja mykyrokka? Sitä valmistettiin teurastetun naudan tai sian sisäelimistä ja verestä. Maksa ja munuaiset keitettiin ensin pariinkin kertaan. Ohrajauhoista ja verestä tehtiin mykytaikina, josta pyöriteltiin mykyjä. Ne kiehutettiin pilkottujen sisäelinten kanssa lisäten suolaa tarpeellinen määrä. Keittoa tuli yleensä hyvin suuri määrä, mutta se vain parani vanhetessaan ja sitä syötiin keitettyjen perunoiden kanssa useampaankin kertaan. Meillä tappaiskeittoa tehtiin vielä 1950-luvulla, jolloin kotona oli karjaa.


      • Anonyymi
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Olisiko rontturokka ollut samaa kuin tappaiskeitto, eli mykykeitto ja mykyrokka? Sitä valmistettiin teurastetun naudan tai sian sisäelimistä ja verestä. Maksa ja munuaiset keitettiin ensin pariinkin kertaan. Ohrajauhoista ja verestä tehtiin mykytaikina, josta pyöriteltiin mykyjä. Ne kiehutettiin pilkottujen sisäelinten kanssa lisäten suolaa tarpeellinen määrä. Keittoa tuli yleensä hyvin suuri määrä, mutta se vain parani vanhetessaan ja sitä syötiin keitettyjen perunoiden kanssa useampaankin kertaan. Meillä tappaiskeittoa tehtiin vielä 1950-luvulla, jolloin kotona oli karjaa.

        Pelkkiä mykyjä voi tehdä ohrajauhosta (?) ja keittää suolavedessä. Syödään voin kera.


      • Anonyymi
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Olisiko rontturokka ollut samaa kuin tappaiskeitto, eli mykykeitto ja mykyrokka? Sitä valmistettiin teurastetun naudan tai sian sisäelimistä ja verestä. Maksa ja munuaiset keitettiin ensin pariinkin kertaan. Ohrajauhoista ja verestä tehtiin mykytaikina, josta pyöriteltiin mykyjä. Ne kiehutettiin pilkottujen sisäelinten kanssa lisäten suolaa tarpeellinen määrä. Keittoa tuli yleensä hyvin suuri määrä, mutta se vain parani vanhetessaan ja sitä syötiin keitettyjen perunoiden kanssa useampaankin kertaan. Meillä tappaiskeittoa tehtiin vielä 1950-luvulla, jolloin kotona oli karjaa.

        Mykyrokka on vanha savolainen perinneruoka.


    • Anonyymi

      Lieksalainen viilipiimä on myös tosi hyvää. Se lohkeaa klimppeinä eikä valu räkämäisenä kuten länsi-suomalainen piimä.

      • Tarkoititko kokkelipiimä?
        Sitä ei täällä etelässä, eikä lännessä voi tehdä, ei kokkeloidu.


      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Tarkoititko kokkelipiimä?
        Sitä ei täällä etelässä, eikä lännessä voi tehdä, ei kokkeloidu.

        Ei kun ihan viilipiimä, eri kuin kokkelipiimä. Kokkelipiimä onkin enemmän savolaisten herkkua vaikka savolaisiahan myö oomma.


      • Anonyymi
        kamuttaja kirjoitti:

        Tarkoititko kokkelipiimä?
        Sitä ei täällä etelässä, eikä lännessä voi tehdä, ei kokkeloidu.

        Höpöhöpö. Kyllä voi, mutta sinä et sitä ossaa.


    • Huippuna muistan erään omalaatuisen patakukon, jossa ei ollut kalaa, vaan hieman erikoisempia aineksia.
      Sitä sai vain teurastusaikana.

      Pataan laitettiin muuta kuin tavallista lihaa, mutta kaikki oli lehmästä.
      Siinä oli, kieltä, utaretta, keuhkoa, maksaa, munuaisia, sydäntä, ja jotain lehmän neljästä mahasta, mutta en muista mitä niistä, ehkä satakertaa.
      Sitä haudutettiin monta tuntia, ja se on parasta ruokaa mitä siellä koskaan sain.

      Siasta tehtiin samaa, mutta sen munuaisia keitettiin ensin, että saatiin haju pois.
      Maku ei ollut yhtä hyvää kuin lehmästä tehdyssä.

      • Anonyymi

        Ei lieksalaiset ole ikänä päivänä tuommosta syöneet, koirille ne annettiin tai sota-aikana sotavangeille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei lieksalaiset ole ikänä päivänä tuommosta syöneet, koirille ne annettiin tai sota-aikana sotavangeille.

        Kyllä tuo ruoka tunnettiin meilläkin päin Korisevan seudulla.


      • Anonyymi

        Tuo taitaa olla sitä surullisen kuuluisaa sotavankimakkaraa. Ei sitä ihmisille syötetty, sotavangeille vain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo taitaa olla sitä surullisen kuuluisaa sotavankimakkaraa. Ei sitä ihmisille syötetty, sotavangeille vain.

        Liekkö Koriseva saanut nimensä siitä kun sotavangit syötyään tuota makkaraa alkoivat pitää kuolonkorinaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liekkö Koriseva saanut nimensä siitä kun sotavangit syötyään tuota makkaraa alkoivat pitää kuolonkorinaa?

        Venäläisvangeille syötetyn sotavankimakkaran resepti:

        Luurouhe, keskoset, emättimet, mädäntynyt liha, likaiset suolet, silakanpäät, multaiset lantunkuoret, pilaantuneet kaalinlehdet, perunankuoret.

        Että ei tainnut ihan lieksalaismakuun olla mutta lähellä Kamuttajan herkkua. Luurouhe repi vangin suolet ja alkoi kivulias kuolo. Suomalaista humanismia parhaimmillaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäläisvangeille syötetyn sotavankimakkaran resepti:

        Luurouhe, keskoset, emättimet, mädäntynyt liha, likaiset suolet, silakanpäät, multaiset lantunkuoret, pilaantuneet kaalinlehdet, perunankuoret.

        Että ei tainnut ihan lieksalaismakuun olla mutta lähellä Kamuttajan herkkua. Luurouhe repi vangin suolet ja alkoi kivulias kuolo. Suomalaista humanismia parhaimmillaan.

        Ei naudanluut vahingoita sulia, mutta sian luut vahingoittaa.


      • Anonyymi

        """ se on parasta ruokaa mitä siellä koskaan sain.""

        No eipä sinunkaan ruokalistasi kovin kaksinen ole ollut. Syötiinkö teillä kotona laisinkaan koskaan oikeata ihmisten ruokaa ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Venäläisvangeille syötetyn sotavankimakkaran resepti:

        Luurouhe, keskoset, emättimet, mädäntynyt liha, likaiset suolet, silakanpäät, multaiset lantunkuoret, pilaantuneet kaalinlehdet, perunankuoret.

        Että ei tainnut ihan lieksalaismakuun olla mutta lähellä Kamuttajan herkkua. Luurouhe repi vangin suolet ja alkoi kivulias kuolo. Suomalaista humanismia parhaimmillaan.

        Mistä lähteestä sait tämän sotavankimakkaran reseptin?


      • Anonyymi
        JokaAlanAsiantuntija kirjoitti:

        Mistä lähteestä sait tämän sotavankimakkaran reseptin?

        Kuullostaa vähän mustin murkinan reseptiltä. Mutta ei kait ne sentään sitä reseptiä syöttäneet venäläiselle sotavangille? Sitten reseptiä ei enää ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        """ se on parasta ruokaa mitä siellä koskaan sain.""

        No eipä sinunkaan ruokalistasi kovin kaksinen ole ollut. Syötiinkö teillä kotona laisinkaan koskaan oikeata ihmisten ruokaa ?

        Olisikohan siinnä erikoisessa ruuassa selitys miksi minusta kasvoi niin potra poika ;-))


      • Anonyymi kirjoitti:

        """ se on parasta ruokaa mitä siellä koskaan sain.""

        No eipä sinunkaan ruokalistasi kovin kaksinen ole ollut. Syötiinkö teillä kotona laisinkaan koskaan oikeata ihmisten ruokaa ?

        Vielä jäi vastaamatta sulle joka epäilit sainko muuta ruokaa.
        Kerroinhan siitä saadun vain teurastusaikana.
        Eihän joka päivä teurastettu vain syksyisin, eikä sitä oltu syömättä koko muuta vuotta.
        Se oli erikoiherkkua nami nami!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tuo ruoka tunnettiin meilläkin päin Korisevan seudulla.

        Sen syömisestähän se Korisevan nimikin tuli. Sakki oksenteli ja korisi.


    • Siian mäti syksyllä rauhoitusaikana oli varsinaista superherkkua. Suolaa ja sipulia joukkoon niin nam nam. Ehkä ne siian salapyynnit ovat jo rikoksina vanhentuneet, toivotaan niin.

      • Anonyymi

        Se siian mäti oli huippua silloin harvoin kun sitä sai. Isä kävi joskus ostamassa Saavaniemeltä jostain mökistä mäen päältä. Sain olla kerran mukana.


    • Anonyymi

      Vironpottu on parasta!

      • Anonyymi

        Solokkumuussi ja virmehuttu ne vasta herkkua on.


    • Anonyymi

      Sultsinat, se herkku tunnetaan varmaan Lieksassakin?

      • Anonyymi

        Kyllä tunnetaan. Pikkuköösinä kävin kuorassa siellä isätä paistoi hellanpäällä. Vuosia sitten Olin ajamassa Joensuusta kohti oli tienvarsilla täynnä autoja isäntärengin? Kohdalla. Siellä oli sultsinoita myynnissä. Ostin.


    • Anonyymi

      Erilaiset kukot ne vasta poikaa olivat. Lanttukukko, perunakukko, patakukko, aaaaah ! Kalakukkoja tietääkseni vähemmän.

      • Anonyymi

        Pöytään tuli mieleen että mistähän Jyväskylä lehden aikataulut viestinnän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Jutta Urpilainen hakee sen minkä pystyit muuta selaimen päivittämistä uudempaan ja aiheena sekä koirien turvakoti on Komu ja pienet lapset vauvasta on paha hissanmaikk anteeksi kun et näytä ymmärtävän mennä hoitoon hissanmaikk


    • Anonyymi

      Keväällä kauhottiin kuoreita kosken alapuolella, kuivattiin uunissa ja sitte syötiin. Joskus kuoreita tuli ihan hirveitä määriä, syötettiin sioillekin.

    • Anonyymi

      Syksyllä marjat ja sienet. Niitä kerättiin ja niistä naatittiin ja säilöttiin.

      • Anonyymi

        Uunijuustoa tehtiin vasta poikineen lehmän ternimaidosta..Ei tämä varmaankaan ole ainoastaan Lieksalaisten perinneruoka...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uunijuustoa tehtiin vasta poikineen lehmän ternimaidosta..Ei tämä varmaankaan ole ainoastaan Lieksalaisten perinneruoka...

        Samaten Arlan Edam on paljon parempaa kuin Valion Edam, vaikka Valion juustoa oli jo -30 luvulla.


    • Anonyymi

      Vaen oottako maistanu tiällä tehtyy pontikkoo, se vasta oikee liekslalainen perinneherkku on.

      • Anonyymi

        Kyllä on maistettu. Sitä myytiin ammoisina aikoina esim purokadulla.


    • Kuoreita kuivattiin paljon ja laitettiin kangas säkkeihin.
      Talvella niistä tehtiin vaikka mitä ja sekoitettiin moniin keittoihin.
      Joku oli sellainen ruoka, jossa oli sianläskiä ja kuoreita myllätty sekaisin, sitten seos kypsytettiin rautapadassa uunissa.
      Jäi mieleen, että oli mahdottoman hyvää.

    • Anonyymi

      Mykyjä. Ohra- ja vehnäjauhoista tehdään n. 5 cm pituisia puikuloita ja keitetään vedessä. Syödään voin kanssa.

      • Anonyymi

        Kuoreita muistelen Viekijärvellä Kylänlahden puolella Halinjoen suulta pyytäneet nuottaajat
        saaneen hyvin aikoinaan. Meilläkin niitä joskus syötiin. Olivat pieniä, raikkaita, lähinnä tuore-kurkun tuoksuisia. Tosi hyviä nopeasti paistinpannulla käytettynä, mausteena pelkkä mieto suola ja paistoon voita, tottakai. Harmitus vaan, kun kuore liikkuu kudulle/kutee vain yhden vuorokauden, joten niitä ei ole tarjolla jatkuvasti..


      • Anonyymi

        Eikö noita mykyjä syöty Pohjanmaalla eikä Lieksassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikö noita mykyjä syöty Pohjanmaalla eikä Lieksassa.

        Viikonlopulla on tehtävä uunijuustoa kun on 1,5 litraa ternimaitoa.👍


    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      3796
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      172
      2315
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1557
    4. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1157
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      23
      1017
    6. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      894
    7. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      862
    8. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      73
      831
    9. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      790
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      100
      789
    Aihe