Jääkauden aikaan Suomi muistutti Grönlantia. Kuvassa jäätikön ja tundran raja nykypäivän Grönlannissa.
Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla. Veiksel-jääkausi alkoi noin 116 000 ja päättyi noin 11 500 kalenterivuotta sitten[1]. Veiksel-jääkauden aikana mannerjäätikkö laajeni ja supistui useita kertoja, Suomi oli välillä kokonaan jään peitossa ja välillä ainakin suurimmaksi osaksi jäätön. Laajimmillaan mannerjäätikkö oli noin 25 000 vuotta sitten. Jääkauden lopussa ilmasto lämpeni nopeasti ja mannerjää vetäytyi; Suomen alue alkoi paljastua noin 13 000 vuotta sitten, ja jää hävisi lopullisesti Käsivarren Lapistakin noin 10 500 vuotta sitten[1]. Jääkauden päättyessä Suomi oli suurelta osin veden peitossa. Kuivalle maalle levittäytyi ensin tundramainen kasvillisuus, sitten tunturikoivikko ja lopulta metsiä, joissa kasvoi aluksi enimmäkseen mäntyä[2]. Ennen Veiksel-jääkautta pleistoseenin varhaisemmissa vaiheissa Pohjolassa oli useita aiempia jääkausivaiheita, mutta niistä on säilynyt suhteellisen vähän tietoa.
Sisällysluettelo
Vanhemmat jääkaudet Suomessa Muokkaa
Jo ennen Veiksel-jääkautta jäätikkö levittäytyi Suomeen monia kertoja, ehkä jo noin 870 000 vuotta sitten, Lappiin mahdollisesti jo 2,5 miljoonaa vuotta sitten.lähde? Myöhemmät jäätiköitymiset ovat tuhonneet suuren osan edellisten jäljistä, mutta Suomessa on todisteita viidestä jääkaudesta. Varhaisten jäätiköitymisjaksojen aikana jäätikkö ei ilmeisesti ulottunut aivan eteläisimpään Suomeen. Veikseliä edelsivät viimeksi Elster- ja Saale-jääkaudet. Saale-jääkauden keskellä oli Suomessa luultavasti jäästä vapaa interstadiaali (happi-isotooppivaihe 7), jolloin ainakin Keski-Suomi oli jäätön. Saale-kauden jälkeen vallitsi lämmin ja jäätön Eem-interglasiaali noin 130 000–120 000 vuotta sitten. Itämeri oli silloin yhteydessä Vienanmereen ja merenpinta nykyistä korkeammalla – Suomea peitti osittain niin kutsuttu Eem-meri. Suomessa kasvoi jaloja lehtipuita Oulun korkeudella. Suorat todisteet tästä kaudesta Suomessa ovat kuitenkin vain satunnaisia peuranluita ynnä muuta.
Yleistä viime jääkaudesta Muokkaa
Viime jääkausi alkoi noin 115 000 vuotta sitten jopa nykyistä lämpimämmän Eem-lämpökauden jälkeen. Jääkaudella jäätikön koko vaihteli huomattavasti. Ilmasto kylmeni kohti jääkauden loppua ja jäätiköt levittäytyivät yhä laajemmalle. Joidenkin jäätiköitymisjaksojen aikana jäätikkö saattoi laajeta vain osaan Suomea. Jääkauden ajoitukset vaihtelevat. Viime aikoina jääkauden päättymistä on tutkimuksissa aikaistettu ja alkamista siirretty myöhemmäksi. Jääkausi muokkasi Suomen maaperää. Levittäytyessään jää hioi alla olevaa kalliota mukaansa ottamien irtokivien avulla. Jäätikön liikkeet tuottivat noin 7 metrin paksuisen moreenikerroksen. Jää kuljetti mukanaan kiviä, jotka hankasivat alla olevia kallioita ja irrottivat moreenia. Jää vetäytyi hitaasti muovaten maastoa ja synnyttäen soraharjuja kuten Salpausselät. Vedestä nousi maankohoamisen seurauksena uutta maata.
Laajimmillaan noin 20 000 vuotta sitten jääkerros peitti Pohjois-Euroopassa koko Fennoskandian ja Baltian ja ulottui pohjoiseen Saksaan ja Pohjanmerelle asti. Tämän jälkeen jäätikkö supistui, ja vetäytyvän mannerjäätikön reuna saavutti Etelä-Suomen noin 13 000 vuotta sitten. Tuolloin vallitsi lämmin kausi, mutta ilmasto kylmeni taas 12 250–11 300 vuotta sitten kolmena aaltona, jolloin jään reuna vetäytyi hitaasti tai värähteli paikoillaan. Jään sulamisvesien kuljettamasta moreenista syntyivät tällöin Salpausselät. Jään sulaminen alkoi nopeutua taas noin 11 000 vuotta sitten 100 vuotta kestäneen toisen kylmän aallon jälkeen. Jää vetäytyi lopullisesti pois Suomesta Veiksel-jääkauden jo päätyttyä, noin 10 000 vuotta sitten; jäätikkö katkesi kahtia Ruotsin tuntureilla ja suli loppuun noin 9 500 vuotta sitten. Metsä seurasi vetäytyvää jäätä, korkeintaan nopeudella 100–450 m vuodessa (100–450 km/1 000 v).
Veiksel-jääkauden vaiheet Suomessa Muokkaa
Sarja Vaihe Alivaihe Kronozooni Aika
vuotta sitten
Holoseeni Preboreaali 10 640–11 560
Pleistoseeni Veiksel-jääkausi Jääkauden loppuvaihe Nuorempi Dryas 11 560–12 700
Allerød 12 700–13 350
Vanhempi Dryas 13 350–13 480
Bølling 13 480–13 730
Vanhin Dryas 13 780–13 860
Meiendorf 13 860–14 500
Keski-Veiksel-kausi
LGM 18 000–28 000
Denekamp 28 000–32 000
Hengelo 36 900–38 700
Moershoofd
Glinde 48 000–51 000
Ebersdorf
Oerel 55 400–57 700
Schalkholz
Varhaisjääkausi Odderade ±74 000
Rederstall
Brørup
Herning -116 000
Eem 116 000–128 000
Sinertävä, kylmää, punertava, lämmintä
Veiksel-jääkautta edeltänyt Eem-interglasiaali päättyi noin 118 000 vuotta sitten hitaaseen viilenemiseen. Eteläinen Suomi oli jäästä vapaa pitkään tämän jälkeenkin koko happi-isotooppivaihe 5:n ajan noin 130 000–74 000 vuotta sitten.[3] Tämä vastaa Eem-lämpökautta ja Varhais-Veikseliä. Tällöin
Viime jääkausi Suomessa viittaa tässä viimeisen suuren jääkausisyklin eli Veiksel-jääkauden aikaisiin tapahtumiin Suomessa ja lähialueilla. Veiksel-jääkausi alkoi noin 116 000 ja päättyi noin 11 500 kalenterivuotta sitten[1]. Veiksel-jääkauden aikana mannerjäätikkö laajeni ja supistui useita kertoja, Suomi oli välillä kokonaan jään peitossa ja välillä ainakin suurimmaksi osaksi jäätön. Laajimmillaan mannerjäätikkö oli noin 25 000 vuotta sitten. Jääkauden lopussa ilmasto lämpeni nopeasti ja mannerjää vetäytyi; Suomen alue alkoi paljastua noin 13 000 vuotta sitten, ja jää hävisi lopullisesti Käsivarren Lapistakin noin 10 500 vuotta sitten[1]. Jääkauden päättyessä Suomi oli suurelta osin veden peitossa. Kuivalle maalle levittäytyi ensin tundramainen kasvillisuus, sitten tunturikoivikko ja lopulta metsiä, joissa kasvoi aluksi enimmäkseen mäntyä[2]. Ennen Veiksel-jääkautta pleistoseenin varhaisemmissa vaiheissa Pohjolassa oli useita aiempia jääkausivaiheita, mutta niistä on säilynyt suhteellisen vähän tietoa.
Sisällysluettelo
Vanhemmat jääkaudet Suomessa Muokkaa
Jo ennen Veiksel-jääkautta jäätikkö levittäytyi Suomeen monia kertoja, ehkä jo noin 870 000 vuotta sitten, Lappiin mahdollisesti jo 2,5 miljoonaa vuotta sitten.lähde? Myöhemmät jäätiköitymiset ovat tuhonneet suuren osan edellisten jäljistä, mutta Suomessa on todisteita viidestä jääkaudesta. Varhaisten jäätiköitymisjaksojen aikana jäätikkö ei ilmeisesti ulottunut aivan eteläisimpään Suomeen. Veikseliä edelsivät viimeksi Elster- ja Saale-jääkaudet. Saale-jääkauden keskellä oli Suomessa luultavasti jäästä vapaa interstadiaali (happi-isotooppivaihe 7), jolloin ainakin Keski-Suomi oli jäätön. Saale-kauden jälkeen vallitsi lämmin ja jäätön Eem-interglasiaali noin 130 000–120 000 vuotta sitten. Itämeri oli silloin yhteydessä Vienanmereen ja merenpinta nykyistä korkeammalla – Suomea peitti osittain niin kutsuttu Eem-meri. Suomessa kasvoi jaloja lehtipuita Oulun korkeudella. Suorat todisteet tästä kaudesta Suomessa ovat kuitenkin vain satunnaisia peuranluita ynnä muuta.
Yleistä viime jääkaudesta Muokkaa
Viime jääkausi alkoi noin 115 000 vuotta sitten jopa nykyistä lämpimämmän Eem-lämpökauden jälkeen. Jääkaudella jäätikön koko vaihteli huomattavasti. Ilmasto kylmeni kohti jääkauden loppua ja jäätiköt levittäytyivät yhä laajemmalle. Joidenkin jäätiköitymisjaksojen aikana jäätikkö saattoi laajeta vain osaan Suomea. Jääkauden ajoitukset vaihtelevat. Viime aikoina jääkauden päättymistä on tutkimuksissa aikaistettu ja alkamista siirretty myöhemmäksi. Jääkausi muokkasi Suomen maaperää. Levittäytyessään jää hioi alla olevaa kalliota mukaansa ottamien irtokivien avulla. Jäätikön liikkeet tuottivat noin 7 metrin paksuisen moreenikerroksen. Jää kuljetti mukanaan kiviä, jotka hankasivat alla olevia kallioita ja irrottivat moreenia. Jää vetäytyi hitaasti muovaten maastoa ja synnyttäen soraharjuja kuten Salpausselät. Vedestä nousi maankohoamisen seurauksena uutta maata.
Laajimmillaan noin 20 000 vuotta sitten jääkerros peitti Pohjois-Euroopassa koko Fennoskandian ja Baltian ja ulottui pohjoiseen Saksaan ja Pohjanmerelle asti. Tämän jälkeen jäätikkö supistui, ja vetäytyvän mannerjäätikön reuna saavutti Etelä-Suomen noin 13 000 vuotta sitten. Tuolloin vallitsi lämmin kausi, mutta ilmasto kylmeni taas 12 250–11 300 vuotta sitten kolmena aaltona, jolloin jään reuna vetäytyi hitaasti tai värähteli paikoillaan. Jään sulamisvesien kuljettamasta moreenista syntyivät tällöin Salpausselät. Jään sulaminen alkoi nopeutua taas noin 11 000 vuotta sitten 100 vuotta kestäneen toisen kylmän aallon jälkeen. Jää vetäytyi lopullisesti pois Suomesta Veiksel-jääkauden jo päätyttyä, noin 10 000 vuotta sitten; jäätikkö katkesi kahtia Ruotsin tuntureilla ja suli loppuun noin 9 500 vuotta sitten. Metsä seurasi vetäytyvää jäätä, korkeintaan nopeudella 100–450 m vuodessa (100–450 km/1 000 v).
Veiksel-jääkauden vaiheet Suomessa Muokkaa
Sarja Vaihe Alivaihe Kronozooni Aika
vuotta sitten
Holoseeni Preboreaali 10 640–11 560
Pleistoseeni Veiksel-jääkausi Jääkauden loppuvaihe Nuorempi Dryas 11 560–12 700
Allerød 12 700–13 350
Vanhempi Dryas 13 350–13 480
Bølling 13 480–13 730
Vanhin Dryas 13 780–13 860
Meiendorf 13 860–14 500
Keski-Veiksel-kausi
LGM 18 000–28 000
Denekamp 28 000–32 000
Hengelo 36 900–38 700
Moershoofd
Glinde 48 000–51 000
Ebersdorf
Oerel 55 400–57 700
Schalkholz
Varhaisjääkausi Odderade ±74 000
Rederstall
Brørup
Herning -116 000
Eem 116 000–128 000
Sinertävä, kylmää, punertava, lämmintä
Veiksel-jääkautta edeltänyt Eem-interglasiaali päättyi noin 118 000 vuotta sitten hitaaseen viilenemiseen. Eteläinen Suomi oli jäästä vapaa pitkään tämän jälkeenkin koko happi-isotooppivaihe 5:n ajan noin 130 000–74 000 vuotta sitten.[3] Tämä vastaa Eem-lämpökautta ja Varhais-Veikseliä. Tällöin
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.