Rikaat voisivat nyt autaa köyhiä kun me ollaan jeesttu viimeiset kaksi halituskauttainakin riisto porvareita sipilän käskystä ja pokotettuina
Viimeiset nelj ä vuotta tehtiin ilmis ty öitäkikn tehtaan johtajille.
Pörssiyritykse t ovat. tehnee viime vuonna ennätystuloksia
Onnekis meil l ä on rikkaita yityksiä jotka nyt vuorostaan jeesaa köyhiä
Vai mitä mieltä tämän palstan rikkaa kokoomuslaiset on.
Kerkiittekös vastailla sieltä taimaan lomalta.
Viimeiset nelj ä vuotta tehtiin ilmis ty öitäkikn tehtaan johtajille.
Pörssiyritykse t ovat. tehnee viime vuonna ennätystuloksia
Onnekis meil l ä on rikkaita yityksiä jotka nyt vuorostaan jeesaa köyhiä
Vai mitä mieltä tämän palstan rikkaa kokoomuslaiset on.
Kerkiittekös vastailla sieltä taimaan lomalta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuo on pr saukon kieltämää vihapuhetta
"Rikaat+voisivat+nyt+autaa+köyhiä+kun+me+ollaan+jeesttu+viimeiset+kaksi+halituskautta+ainakin+riistoporvareita+Sipilän+käskystä+ja+pakotettuina.
PALATAANPA hiukan taaksepäin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) teki hartiavoimin töitä saadakseen Suomeen yhteiskuntasopimuksen ja sen seuraajan kilpailukykysopimuksen syksyllä 2015 ja talvella 2016. Tavoitteena oli kohentaa teollisuuden kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Sipilä maanitteli myös yritysjohtajia kiky-talkoisiin. Pääministeri näytti esimerkkiä leikkaamalla omaa palkkiotaan, ja hän saikin samanlaisia lupauksia yrityspomoilta. Laajamittainen talkooponnistus jäi kuitenkin näkemättä – ja se harmitti myös Sipilää. Hän purki tuntojaan viime kevään pamfletti-kirjassaan kertomalla olleensa ”liian sinisilmäinen.”
Harva taitaa muistaa myöskään sitä, että Eduskunnan puhemiehistö Maria Lohelan johdolla suositteli kansanedustajille luopumista kuukauden palkastaan osana yhteiskunnan kiky-talkoita. Tämäkin jäi suositukseksi.
SIPILÄ yritti sisäistä devalvaatiota.
Se tarkoittaa sitä, että teollisuuden kilpailukykyä parannetaan kotimaisin toimin ilman valuutan ulkoisen arvon heikentämistä. Valuutan devalvointi parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä heti – ja sitä on käytetty enemmän kuin tarpeeksi.
Sisäisistä devalvaatioista ei ole paljon lapsille kerrottavaa.
Lähihistoriassa sitä on yritetty kaksi kertaa: Kalevi Sorsan nimeä kantava sopimus vuonna 1991 markka-aikana ja Juha Sipilän kiky 2016. Yhteisvaluutta euron aikana Sipilällä ei perinteistä devalvaatiota enää ollut käytössä.
Lopputulos oli sama.
Molemmilla pyyhittiin, anteeksi vain, takamusta.
PALATAANPA hiukan taaksepäin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) teki hartiavoimin töitä saadakseen Suomeen yhteiskuntasopimuksen ja sen seuraajan kilpailukykysopimuksen syksyllä 2015 ja talvella 2016. Tavoitteena oli kohentaa teollisuuden kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Sipilä maanitteli myös yritysjohtajia kiky-talkoisiin. Pääministeri näytti esimerkkiä leikkaamalla omaa palkkiotaan, ja hän saikin samanlaisia lupauksia yrityspomoilta. Laajamittainen talkooponnistus jäi kuitenkin näkemättä – ja se harmitti myös Sipilää. Hän purki tuntojaan viime kevään pamfletti-kirjassaan kertomalla olleensa ”liian sinisilmäinen.”
Harva taitaa muistaa myöskään sitä, että Eduskunnan puhemiehistö Maria Lohelan johdolla suositteli kansanedustajille luopumista kuukauden palkastaan osana yhteiskunnan kiky-talkoita. Tämäkin jäi suositukseksi.
SIPILÄ yritti sisäistä devalvaatiota.
Se tarkoittaa sitä, että teollisuuden kilpailukykyä parannetaan kotimaisin toimin ilman valuutan ulkoisen arvon heikentämistä. Valuutan devalvointi parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä heti – ja sitä on käytetty enemmän kuin tarpeeksi.
Sisäisistä devalvaatioista ei ole paljon lapsille kerrottavaa.
Lähihistoriassa sitä on yritetty kaksi kertaa: Kalevi Sorsan nimeä kantava sopimus vuonna 1991 markka-aikana ja Juha Sipilän kiky 2016. Yhteisvaluutta euron aikana Sipilällä ei perinteistä devalvaatiota enää ollut käytössä.
Lopputulos oli sama.
Molemmilla pyyhittiin, anteeksi vain, takamusta.
Sitäpä odotellessa
Huomio ja keskustel u on vain köyhien jiustamisessa ei yritysten jotka tekivät vuime vuonna ennätys tuloksen
Rikkaa jeesaa niin et t ä katoovat kun pitäisi tehdä kiky tunjeja
Johtajat eivätosallistunee kikyynkään
Kommentti: Pomojen oma kiky jäi haaveeksi – sopimuksen moraalinen perusta mureni tyhjiin talkoolupauksiin
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen trio, Jari Lindström (ps), Sipilä ja Alexander Stubb (kok), onnitteli toisiaan kuuluisalla nyrkkitervehdyksellä kilpailukykysopimuksen läpimenosta maaliskuussa 2016.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen trio, Jari Lindström (ps), Sipilä ja Alexander Stubb (kok), onnitteli toisiaan kuuluisalla nyrkkitervehdyksellä kilpailukykysopimuksen läpimenosta maaliskuussa 2016.
Kuva: Tuomas Selänne
Jaa
Julkaistu: 6:50
Kiky-sopimuksesta ei tullut kansaa yhdistävää suurta tarinaa – pikemminkin hajottava, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
VUONNA 2016 keskusjärjestötasolla solmitun kilpailukykysopimuksen keskeinen palanen oli työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa ilman korvausta, lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikattiin. Sopimus astui voimaan vuoden 2017 alusta.
Sopimus itsessään sisälsi myrkkypillerin, joka on nyt puraistu rikki liittojen välisissä tes-neuvotteluissa.
MUUTAMAT liitot, muun muassa sak:lainen Teollisuusliitto, pääsivät luistelemaan riidasta, koska lisätunnit neuvoteltiin työntekijöiden sopimuksiin erillisellä lisäpöytäkirjalla. Lisäosa lakkasi vain olemasta ja se siitä.
Valtaosassa liitoissa työajan pidennys on kuitenkin sisällä työehtosopimuksessa: asia pitää ratkaista tes-neuvotteluissa, kuten kaikki muutkin työehdot.
Lue lisää: Kommentti: Lakkokevää
Kommentti: Pomojen oma kiky jäi haaveeksi – sopimuksen moraalinen perusta mureni tyhjiin talkoolupauksiin
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen trio, Jari Lindström (ps), Sipilä ja Alexander Stubb (kok), onnitteli toisiaan kuuluisalla nyrkkitervehdyksellä kilpailukykysopimuksen läpimenosta maaliskuussa 2016.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen trio, Jari Lindström (ps), Sipilä ja Alexander Stubb (kok), onnitteli toisiaan kuuluisalla nyrkkitervehdyksellä kilpailukykysopimuksen läpimenosta maaliskuussa 2016.
Kuva: Tuomas Selänne
Jaa
Julkaistu: 6:50
Kiky-sopimuksesta ei tullut kansaa yhdistävää suurta tarinaa – pikemminkin hajottava, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.
VUONNA 2016 keskusjärjestötasolla solmitun kilpailukykysopimuksen keskeinen palanen oli työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa ilman korvausta, lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikattiin. Sopimus astui voimaan vuoden 2017 alusta.
Sopimus itsessään sisälsi myrkkypillerin, joka on nyt puraistu rikki liittojen välisissä tes-neuvotteluissa.
MUUTAMAT liitot, muun muassa sak:lainen Teollisuusliitto, pääsivät luistelemaan riidasta, koska lisätunnit neuvoteltiin työntekijöiden sopimuksiin erillisellä lisäpöytäkirjalla. Lisäosa lakkasi vain olemasta ja se siitä.
Valtaosassa liitoissa työajan pidennys on kuitenkin sisällä työehtosopimuksessa: asia pitää ratkaista tes-neuvotteluissa, kuten kaikki muutkin työehdot.
Lue lisää: Kommentti: Lakkokevää
Ei ne jeesaa
Kun eivät osallistu kikyynkään
Rikaiden rahoista annetaan köyhille heidän rahat ei köyhillä ole mitään mitä viedä nekun elää rikkailta saamilla rahoilla koko elämänsä.
Rittaathaluumatuja kauppoihinsa jaa asuntoihunsa vuokrakålle.
Maksattavat natujen kotoutuksen veronmaksajilla vaikka kansalisetb
Nii y ä haluukkaan
Maksaisivat liike mihet matuje kulut itse
Köyhä sdp löinen
Ei oo helppoo olla köyhä ja kipee.
Tarttis saada jonkinlaista sopeutumisrahaa tähänkin tilanteeseen.
Kikykikkailu oli vain. köyhille
Johtajasi
Nissi saukko
Hunoin jesaaja ninni saukko
Mitä vikaa niinnissä
Samaa kuon nänneissä
Ekek
Aivo-ulostetta. Ne mitään auta, vievät kaminanki tuhkinenn päivineen.
Ninni ek n juoksupoikanen