Ei kai nyt kaikki Suomen kirjoitustaitoiset nälkään silloin kuolleet? Jäihän Snellmankin eloon ja sai kuvansa aikoinaan satasen seteliin.
Miksi kirjoitetaan niin vähän 1866-68 Suurista Nälkävuosista?
Anonyymi
85229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 85
Vanhimmat
Tämä olisi hyödyllistä nykyisille ilmastohysteerikoille tietää. Näin kirjoittaa asiasta Wikipedia:
"Kesä (1866) oli erittäin sateinen ja pilasi sadon monin paikoin; peruna ja juurekset mätänivät peltoon. Syysvilja jouduttiin kylvämään vaikeiden olosuhteiden vallitessa, ja sääolosuhteet pysyivät epäedullisina rukiin kasvulle. Talvi oli pitkä ja ankara. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, ja kesä tuli kuukauden myöhässä. Kevätkylvöt myöhästyivät ja karjanrehusta tuli suuri puute. Sadon kypsyminen ennen syyskylmiä ei ollut varmaa, ja huonon sadon mahdollisuuteen varauduttiin. Toukokuussa Johan Vilhelm Snellman ryhtyi toimiin, jotta maahan saataisiin tuotua viljaa ulkomailta. Kansalle jaettiin myös tietoa sienten käytöstä ruokana, hätäleivän valmistuksesta sekä karjalle sopivasta hätäleivästä."
Eipähän ollut kylmä ilmasto mitenkään siunauksellista Suomelle.
Talvisodassa oli ! Stallarit toivovat ilmaston lämpenevän, että voisivat taas kutsua aron pojat valtaamaan Suomea !
"Talvisodassa oli ! Stallarit toivovat ilmaston lämpenevän..."
No siinä tapauksessa he olivat puna-armeijaa vastaan. Näet pakkanen auttoi enemmän sodan ratkaisuvaiheessa puna-armeijaa kuin suomalaisia. Vesistöjen jäätyminen loi hyvät edellytykset tankeilla ajaa esim. Viipurinlahden yli. Pakkanen oli ikävä uusi takaisku suomalaisille.
Suomalaiset saisivat muutenkin lopettaa ylenmääräisen perunan syömisen. Venäjälläkin syödään mieluummin suolakurkkuja ja kaalia kuin tärkkelystä täynnä olevaa perunaa.
” No siinä tapauksessa he olivat puna-armeijaa vastaan. Näet pakkanen auttoi enemmän sodan ratkaisuvaiheessa puna-armeijaa kuin suomalaisia. Vesistöjen jäätyminen loi hyvät edellytykset tankeilla ajaa esim. Viipurinlahden yli. Pakkanen oli ikävä uusi takaisku suomalaisille.”
Kokonaisuudessaan kovat pakkaset auttoivat enemmän suomalaisia! Perääntyessä poltettiin sekä Kannaksella että Laatokan Karjalassa ja tämä koitui kymmenien tuhansien puna-armeijalaisten kuolemaksi! Jostakin syystä heiltä puuttuivat teltat ja vastaavat omat majoitustilat ja he yöpyivät maakuopissa!
Ja silti jyräsivät tankeilla linjat sileäksi. Suuri ylipäällikkömme tapatti ne miehet siellä, koska ei kaikessa viisaudessaan uskonut 'jään kestävän tankkien painoa'.
Siitäkö syystä venäläismiehet kuolevat keskimäärin kuuskymppisinä? Suomessa taas keskimääräinen elinodote miehillä lähentelee jo kahdeksaakymmentä!
Enempi vähemmän jyräsi ja monet tankit upposivat Suomenlahteen miehineen! Kevät oli jo tulossa, joten jään yli tullut joukko olisi kohta ollut motissa!
Onko kotikunnassasi mielenterveystoimistoa?
Sinullahan niistã laitoksista on kokemusta. Ehkä voisit suositella jotain lataamoa.
Onhan se toki korkeampi. On myös sairautta MS-taudista sepelvaltimoiden ja suonten tukkeutumiseen, diabeteksesta nyt puhumattakaan. Geeneistähän se ei johdon, Venäjän puoleisilla karjalaisilla on olematon määrä diabetesta läntisiin serkkuihinsa nähden. Mitään 'geneettistä linkkiä' diabetekseen ei muutenkaan ole todistettu aukottomasti, vaikka ahne maitorasvoja kauppaava sairas läski poromies tai isäntä niin väittääkin. Näkeehän sen jo eduskunnassakin, kotimaista perunoo ja muuta Kärnän rakastamaa piaskoo syönyt Annika Saarikko on Ohisaloon ja moneen hipsteriin verrattuna hehtaarin kokoinen voipallero.
"Jostakin syystä heiltä puuttuivat teltat ja vastaavat omat majoitustilat ja he yöpyivät maakuopissa!"
Niin puuttuivat myös monilta suomalaisilta täydennysosastoilta. Alassalmelle saapuneelta JR 65:ltä puuttuivat teltat, sukset ja osalta miehistä myös ase.
Tästä johtuen Susitaival ei saamistaan käskyistä huolimatta uskaltanut lähettää sitä Linnansalmen itäpuolelle tai suoraan kohti Juntusrantaa, vaan suuntasi sen etenemään pääosin tietä pitkin lähes rintamahyökkäyksin. Huolimatta siitä, että suomalaisilla oli ylivoima tällä alueella, suurin osa neuvostodivisioosta pääsi pakenemaan omalle puolelleen, josta Susitaivalta arvosteltiin.
Siilasvuo, joka oli vaatinut neuvostolaisten huoltotien katkaisemista vaikuttavammasta kohdasta (Ryhmä Susi oli jo katkaissut vihollisen huoltotien saattamalla sen tulen alle Juntusrannasta Kuusamontielle tulevan tien risteyksessä, mutta neuvostojoukot olivat auranneet uuden tien Kiantajärven jäälle) ihmetteli, miksi Susitaival oli käyttänyt voimiaan sillä tavalla. Siilasvuon mielestä JR 65 oli täysin maastokelpoinen ja pystyi operoimaan vihollisen selustassakin Raatteen taisteluissa. Olihan se siinä vaiheessa kun Siilasvuo sen sai, koska oli saanut aseita viholliselta ja lisää suksia ja pahviset teltat kotirintamalta. Pahviteltat olivat paperiteollisuusmaan hätäratkaisu, mutta ne olivat kylmiä, sillä ne koostuivat irrallisista levyistä, joiden saumoihin ei ollut tiivisteitä. Ne olivat myös hankalia kuljettaa, mutta niihin oli tyytyminen.
Maaseudulta maailmalla olon jälkeen oli mahdollista palata maailmalta maaseudulle takaisin. Nykyaikana sellaista tuskin annetaan edes anteeksikaan.
Palata mihin? Paskaiseen syöpäläisiä vilisevään talvella kylmään rotiskoonko?
Suurista Nälkävuosista on kaikki tarpeellinen kirjoitettu.
Kiinnostuneiden tule lukea ne tiedot, eikä esittää valeita.
"Suurista Nälkävuosista on kaikki tarpeellinen kirjoitettu."
Wikipedia kirjoittaa tästäkin väitteistäsi näin:
"Vaikka kuolonuhreja oli hyvin paljon, Suomen historiankirjoituksessa nälkävuosista on kuitenkin verrattaen vähän mainintoja ja tutkimusta. Irlantilainen akatemiatutkija Andrew G. Newby on vertaillut Suomen ja Irlannin suhtautumista omiin nälkäkatastrofeihinsa. Hän on todennut näyttävän siltä, että Suomi on pitkälti unohtanut suuren nälänhätänsä, kun Irlannissa vastaavat tapahtumat määrittävät koko kansakuntaa. "
Suomalainen jatka iän päivän itkeä, jos välillä on vähän nälkä. Sitä Suomessa nälkä on aika usein, juuri nytkin aika monella työttömällä. Melko tavallinen olotila siis.
Irlannin nälänhätä oli kansanmurha. Brittisotilaat laivasivat sadon ulkomaille monena vuotena
Lykkäät pötyä. Suomalaisten ongelma on juuri ylipaino.
Todellisuudessa ylipaino on suurempi ongelma kuin nälkä! Ruokaa jaetaan myös ilmaiseksi!
Mikä johtuu siitä, että puolet pelloista on rehupeltoja. Rehupeltoja tarvitaan lehmä elukan tuottaman kusen ylläpitämiseen. Missään muualla Euroopassa juoda yhtä paljon maitoa kuin Suomessa. Maitorasvat lihottavat.
Ei suurina nälkävuosina kuoltu nälkään, vaan tauteihin.
Kuoleminen nälän aiheuttamana on kuolinsyynä vain muutamalla prosentilla suurten nälkävuosien aikana.
Tämä pätee myös muihin nälkäkatastrofeihin, ja esim. keskitys- ja vankileireihin.
Ei suurina nälkävuosina kuoltu nälkään, vaan tauteihin.
Kuoleminen nälän aiheuttamana on kuolinsyynä vain muutamalla prosentilla suurten nälkävuosien aikana.
Tämä pätee myös muihin nälkäkatastrofeihin, ja esim. keskitys- ja vankileireihin.
Niin, no, vaikkei nälkään olisikaan kuoltu, se aiheutti kuitenkin liikehdintää/ruuan hakua, jolloin taudit pääsivät entistäkin pahemmin leviämään, ja ravinnon (varsinkaan kunnollisen) puute vähensi vastustuskykyä, entisestään, hygienian taso ei myöskään ollut kovinkaan kummoinen, jos siitä sitten joku joskus olisi edes kuullutkaan.. Aleksilla oli kyllä omakohtaistakin "kontaktipintaa" asiaan, kirjailija sitten kirjoittaa kirjoihinsa sen minkä parhaaksi näkee.
7 veljeksessä kerrotaan, kuinka ihmiset keittivät viinaa ja pakenivat metsiin.
Veljesten tapahtuma-aika oli sukupolvea ennen nälkävuosia, noin 1830 ja -40 -luvuilla.
Niin, 1830-1840 suuri nälänhätä vasta tulossa, eikä Kivi kirjoittanut kirjaa tästä aiheesta, silloin vuosikymmeniä myöhemmin.
Paskat, Alexis Stenvall, syntyi Nurmijärvellä 10.10.1834, hädänalaisista suomalaisista siinä kuvataan. Hätää, ahdistusta, pelkoa, Kiven aikana vaivasivat nälänhätä ja köyhän vaikea asema.
SIMEONI: Taula-Matin tupaan emme jalallamme astu, sillä siellä ryypätään!
Milloinka Suomessa ei sitten mielestäsi ole ollut nälkää. Kekkosen ajoilta tähän päivään olisi ollut kymmeniä nälänhätiä Suomessa ilman ulkomailta tuotua viljaan. Tuon yhden ääliön mainitsemaa paskaruistakin tuodaan Puolasta ja Saksasta hirvittäviä määriä, koska ei olla lähelläkään omavaraisuutta edes siinä miljardien maataloustuista huolimatta. 1860-luku ei ollut maatalouteen sopimattomassa maassa mitenkään poikkeuksellinen. Lepät, Kärnät, Kurviset ja muut vuosisatoja kestäneen sukurutsan tuloksena syntyneet kuvittelevat silti röyhkeyksissään 'ruokkivansa meidät', vaikka tilanne on maataloustukia ja muita valtionosuuksien tapaisia tulonsiirtoja tarkasteltaessa juuri toisinpäin.
Netti oli tuolloin aika harvalla.
Koska 'huoltavarmuudella' maataloustukensa oikeuttaville on hankala myöntää miten sopimaton Suomen ilmasto on vuosisatojen aikana ollut maataloudelle. Rehuviljaa nämä pitävät leipäviljana. Ilman koneellistettua maataloutta ei ollut edes maitoa kunnolla rehun puutteen takia, vaikka koko vasikoille ja vauvoille tarkoitetusta juomasta olisi pitänyt muutenkin luopua.
Hölynpölyä.
Suomessa voidaan harjoittaa maataloutta siinä kuin muuallakin pohjoisilla leveysasteilla.
Leipäviljaa on aina tuotettu.
Karjatalous ja maidon käyttö tehostui vasta, kun markkinat voin ja juuston viennille Keski-Eurooppaan avautuivat 1800-luvun lopulla. Silloin oli meijeri "joka kylässä" ja isot tilat vaurastuivat.Pienetkin saivat kuukausittaisen maitotilin ja pystyivät siirtymään rahatalouteeen.
Nykyisin on koneellistettu maatalous elinkelpoinen vain tukiaisten avulla.
"Rehuviljaa nämä pitävät leipäviljana."
Suomi pystyisi itse tuottamaan ruisleipäviljan mutta sen viljeleminen ei kuulema kannata, hinnan määrää maailmanmarkkinat. Maailmanmarkkinan hinnat polkee taas alas suurten tuottajamaiden maataloustuet ja paremmat viljelyolosuhteet.
Myös USA ja monet muut isot tuottaja maat tuottaa suurimman osan esim. maissista ja soijasta eläinten rehuksi.
No kerro sitten miksi sitä ei ollut 1918. Tuskin punaiset kaikkia viojamakasiineja polttivat. Punaisten polttamat viljamakasiinitkin olivat täynnä Venäjältä tuotua viljaa. Suomalainen perinteinen ruokavalio maito ja 'pottu' eli kusi ja paska ovat suurin syy monien kansantautiemme yleistymiseen. Onneksi en syö perunaa, Närpiön vetisiä sontatomaatteja tai juo maitoa. Terveenä on pysytty. Ei ole osteoporoosia tai kepun sairaudeksi Kekkosen aikana julistamaa laktoosi-intoleranssia.
Ruista syötettiin Englannissa aikoinaan hevosille. Onneksi EU kielsi kepulien harmiksi Suomessa ruiksen mainostamisen 'terveysruokana'. Nuoriso alkaa olemaan terveempää kuin menneet sukupolvet joille ruiksen mussuttamisen opetettiin olevan kaiken A ja O.
"Ruista syötettiin Englannissa aikoinaan hevosille. "
Jos tuo pitää paikkansa ovat olleet tyhmiä!
Se se on sitten terveellistä mussuttaa kuoretonta ydin vehnää, siitä on poistettu kaikki tärkeimmät hivenaineet.
Ruis on todettu todella hyväksi raaka-aineeksi eikä sitä tarkkispoika muuksi muuttaa vaikka mussuttaa pullaa!
"Nuoriso alkaa olemaan terveempää kuin menneet sukupolvet joille ruiksen mussuttamisen opetettiin olevan kaiken A ja O."
Ei tietenkää pelkkä leivän syönti yksistään riitä. Nuorison terveys johtuu monipuolisemmasta ravinnosta. Ennen oli vähemmän kaikenlaista ruoka-aineita mitä nykyään on.
Mutta liika ruoka ei ole hyväksi ihmiselle se on todettu esim. Kuubassa missä ihmiset ovat nykyään terveempiä johtue niukemmasta (vähemmän energiaa) ruuasta.Lähde HS 12.12020.
Ruis ei missään tapauksessa ole terveellistä. Japanilaiset elävät suomalaisia pitempään terveempinä syömättä ruista lainkaan.
Suomi tuottaa pääosan tarvittavasta ruissadosta,kuten muustakin ruokaviljasta.
Rehuvilja palvelee ruoantuotantoa, koska sillä ruokitaan tuotantoeläimet.
Ruis on ollut ja on edelleen tärkeä ruokavilja useissa maissa.Suomessa se on vieläkin tärkeä leivän raaka-aine. Ja kelpaa se myös ruokiin.
Miksi pitkäikäiset japanilaiset eivät käytä sitä, jos se kerta noin tärkeä on.
"Miksi pitkäikäiset japanilaiset eivät käytä sitä, ..."
Koska sinä olet vähän tyhmä!!!
Hävittyäsi väittelyn turvaudut maalaistollon tavoin nimittelyyn.
Ei tuota lähellekään. Jokainen voi sinun paskapuheesi uskomisen sijaan tarkistaa miten paljon esimerkiksi ruista tuodaan Suomeen Puolasta ja Saksasta tai miten suomalainen HUONOLAATUINEN OHRA menee lähinnä viinaksi. Isäntiähän pitäisi syyttää oikein terrorismista, koska viina ja maito ovat kansanterveydelle samanlainen rasite kuin niiden tuotantokustannukset kansantaloudelle.
Suomessa ei ole ollut 'liikaa ruokaa' ennen ulkomaan tuonnin avautumista. Lukuisat katovuodet ja nälänhädät Suomen historiassa vahvistavat oman maataloutemme surkeuden.
"Miksi pitkäikäiset japanilaiset eivät käytä sitä, jos se kerta noin tärkeä on."
No miksi kaikki muutkin eivät syö riisiä, kun kerran japanilaiset ovat niin pitkäikäisiä.
Sen aikakauden ihmisillä on yllättävän heikko kyky hyödyntää metsänantimia. Nälänhädän jälkeen aloitettiinkin väestön valistaminen miten säilöä paremmin ruokaa ja haettiin vaihtoehtoja pelkälle viljalle ja perunalle. Myös rautateiden rakentamiseen Venäjän imperiumi laittoi vauhtia.
Miten kymmenen lapsen isä olisi tuohon aikaan sinun 'metsämiehen' mielestä ruokkinut perheensä muutamalle kalalla. Onneksi ikuisten viidakon lakien Suomessa eivät enää synnytä kuin 'kunnon ihmiset' eli poromiesten, isäntien, virkamiesten, yritystuki yrittäjien ja muiden siivellä eläjien ämmät. Marinhan kerskui kakaransa syntymisellä kuin kyseessä olisi itse ollut Jeesus.
Kreikan ja Italian maatalous on monipuolista, ei Suomen. 1918 rautateistä ei ollut mitään hyotyä viljan tuonnin lakattua Venäjältä 1917.
Suomen elintarviketalous on hyvin monipuolinen ilmaston asettamin rajoituksin.
1919 kuljetettiin länsimaista saatu vilja-apu rautateitse tarvitseville.
” Onneksi ikuisten viidakon lakien Suomessa eivät enää synnytä kuin 'kunnon ihmiset' eli poromiesten, isäntien, virkamiesten, yritystuki yrittäjien ja muiden siivellä eläjien ämmät.”
Mistä tämä kahelistallari-bimbo on nämä juttunsa keksinyt? Poromiehiä lienee olematon määrä jossakin Kuusamon yläpuolella? Maataloudessa toki löytyy yhä ”isäntiä”, mutta heitä on alle sata tuhatta enää Suomessa! Kyllä lapsia tehtailee yhä ihan tavalliset ihmiset eikä sadan vuoden takainen Suomi edusta tätä päivää!
Miten se voi olla monipuolinen, jos ilmasto rajoittaa sits? Onhan sitä vesimeloninkin kasvatusta taidettu täällä yrittää. Persilleen meni.
Korkein syntyvyys on Keski-Pohjanmaalla ja joskus Etelä-Pohjanmaalla. Lestijärvi on Suomen maatalousvaltaisin pitäjä. Riittikö vastaukseksi pösilö!?
Lykkäät pötyä,kuten aina.
Ei kukaan ole väittänyt Suomea 20-luvulla omavaraiseksi viljan tuotannossa. Siihen oltiin pääsemässä juuri ennen sotia.
Työpaikkoja ei ollut riittävästi, koska ulkomaankauppa ei vetänyt ennen 30-lukua. Kauppasuhteiden luominen vei aikaa. Sitä haittasivat kommunistien järjestämät laittomat lakot.
Torpparivapautus ja Lex Kallio toivat työtä maaseutuväestölle. Uusien tilojen perustamiseen annettiin edullisia lainoja.Asioita alettiin saada kuntoon,mutta NL:n aloittamat sodat sotkivat kaiken.
Ei oltu lähelläkään omavaraisuutta ennen sotia leipäviljan suhteen. Miksi oltiin talvisodan jälkeen täysin Neuvostoliitosta tulleen viljan varassa, jos kerta vuoden 1939 sato oli hyvä. Viljavimmat seudut olivat Varsinais-Suomessa, jos niitä edes viljaviksi voi Keski-Eurooppaan ja Ukrainaan verrattuna kutsuu. Stalin olisi kesällä 1940 Hitlerin ollessa Saksassa voinut tappaa koko Suomen nälkään, niin hyvin se Kärnien, Kurvisten, Tiilikaisten ja Savoloiden hokema 'huoltovarmuus' talvisodan jälkeen toimi. Lahtarit ovat itse antaneet jatkosodan yhdeksi syyksi Neuvostoliiton maahamme aiheuttaman huonon elintarviketilanteen.
"Stalin olisi kesällä 1940 Hitlerin ollessa Saksassa voinut tappaa koko Suomen nälkään, niin hyvin se Kärnien, Kurvisten, Tiilikaisten ja Savoloiden hokema 'huoltovarmuus' talvisodan jälkeen toimi."
Juuri siksi ne Kärnät, Kurviset, Tiilikaiset ja Savolat nykyisinkin korostavat huoltovarmuuden merkitystä. Ilman maataloustukia tilanne olisi sama kuin ennen Talvisotaa. Silloin ei maataloustuotteiden varmuusvarastoja ollut juuri lainkaan, kiitos "kaupunkilaistumista" voimakkaasti ajaneiden sosiaalidemokraattien. Heille oli tärkeämpää tavoitella nopeaa elintason nousua. Sodan jälkeen hekin ymmärsivät edes hieman paremmin myös maatalouskysymyksiä, joskaan eivät kovin hyvin sittenkään.
Vasta Jatkosodan aikana keksititin alkaa viljelemään sokerijuurikasta. Sokeri on lähes puhdasta energiaa ja siinä saadaan kaloreita varastoitua todella pieneen tilaan erittäin hyvin säilyvään muotoon. Saksan vallattua Tanskan ja Norjan ja Brittien alettua kuristaa Suomea Navicert-ja laivojan pakkovuokrausjärjestelmillä Suomen tuonti kärsi pahasti ja täysin Etelä-Amerikasta tuodun ruokosokerin varassa eläneet suomalaiset menettivät senkin korvikkeen varastoista puuttuville vilja- ja perunamäärille. Ilmeisesti myös rukiin tuonti Puolasta ja Saksasta loppuivat, jolloin tuli puutetta myös leipäviljasta.
Suomalaisessa ilmastossa tuotetusta ruuasta vitamiinien saaminen ei ole aina helppoa. Juureksilla se onnistuu ja Närpiön tomaatit ja ruukkusalaatit auttavat nekin asiaa erittäin hyvin. Sodan jälkeisenä aikana maa ei vielä ollut tarpeeksi vauras kalliiseen kasvihuoneviljelyyn, joten tuontihedelmät helpottivat vitamiinitilannetta nopeasti, aiheuttaen samalla luultavasti osaltaan sen allergioiden ongelman, yhdessä keinotekoisten ruoka-aineiden kanssa, joka alkoi ilmetä 1970-luvun alusta eteenpäin.
Lönrott kehotti syömään jäkälää. Tyhmät eivät etenkään Hämeessä 'Ellua' kuunnelleet.
Jäkälää yritetiin jauhaa ja käyttää leivän ja puuron jatkeeksi samaan tapaan kuin pettua.
Ei siitä juuri apua ollut. Myös olkia yritetiin käyttää samaan tapaan.
Jäkälästä oli apua monelle 1919, puhut siis paskaa.
Jäkälä ei sopinut ihmisravinnoksi.
Mene kokeilemaan.
Suuret nälkävuodet eivät ole olleet suuren kirjoittelun kohde, koska niistä kirjoittaminen ei ole palvellut juuri kenenkään poliittisia tarkoitusperiä. Pikemminkin päin vastoin. Suuret nälkävuodet olivat suomalaisten ihan itse itselleen aiheuttama katastrofi, josta ei voi syyttää ketään "hyvää vihollista". Se oli järkyttävän nolo osoitus ensi askeliaan ottavan Suomen kyvyttömyydestä itsenäisesti hoitaa asioitaan.
Tietenkään nälkävuosia ei olisi ollut ilman katovuosia, mutta ei tuohon aikaan enää järjestäytyneet yhteiskunnat kokeneet tuon suuruusluokan nälkäkatastrofeja, jos niitä "tukemassa" ei ollut sotaa, sisällissotaa tms. Suomen 1860-luvun nälänhätä oli poikkeus ja viimeinen suuri rauhanajan nälänhätä Länsi-Euroopassa (jos Suomi kuitenkin Länsi-Eurooppaan lasketaan, vaikka tuolloin oli Venäjän alusmaa).
Syitä siihen, että huono viljasato tuotti myös nälkäkatastrofin on ainakin kolme:
1. Uusi irtisanomislaki
2. Vahvan markan politiikka
3. Sote-uudistus
1. Renkien ja piikojen irtisanomis ja -sanoutumislaki oli muuttunut. Ennen piiat ja rengit pestattiin pestuumarkkinoilla aina vuodeksi kerrallaan ja piika/renki oli velvollinen palvelemaan vuoden ja talo velvollinen hänet elättämään. Laki kuitenkin oli juuri muutettu nousevan teollisuuden vaatimuksesta. Haluttiin nykykielellä "työvoiman parempaa liikkuvuutta" ja rengin saattoi irtisanoa ja renki saattoi irtisanoutua myös kesken vuoden ja lähteä tehtaaseen töihin. Tämä johti siihen, että kun sato oli huono, niin kaikki piiat ja rengit joita ei talvella tarvittu irtisanottiin ja pistettiin talvea vasten maantielle ilman ansiomahdollisuuksia ja asuntoa, jotta talonväelle (ja hevosille jne) olisi varmasti vilja riittänyt.
2. Suomi oli juuri saanut oman valuutan ja sillä oli suuri symbolinen arvo. Markan arvon vakuutena oli hopeavaroja joita olisi voitu käyttää (ja käytettiinkin, vaikka myöhässä) hätäviljan ostoon ulkomailta, mutta mm. Snellman vastusti tätä, koska pelkäsi markan arvon ja arvostuksen laskevan hopeavarantojen huvetessa. Viivyttely johti siihen, että hätäviljaa tilattiin liian myöhään eikä viljalaivat ehtineet Suomeen ennen kun jäät tukkivat meritien. Kansallissankari Snellman oli ehkä suurin yksittäinen henkilö, jota voi syyttää nälänhädän arkkitehdiksi. Sekin on hyvä syy unohtaa koko tapaus.
3. Kolmas uudistus oli kunnallishallinnon perustaminen. Suomessa oli aikaisemmin ollut "kirkkopitäjiä" jotka olivat kunnallishallinto ja seurakunta yhtä aikaa. Ne oli jaettu ennen nälänhätää maalaiskunniksi ja seurakunniksi. Kirkkoherrat osasivat pitää puolensa ja omaisuutta, tuloja ja henkilökuntaa jäi riittävästi seurakuntien puolelle, mutta vastuu esimerkiksi köyhäinhoidosta siirrettiin maalaiskunnille. Kun nälänhätä alkoi ei juuri käynnistyvillä maalaiskunnilla ollut paljonkaan osaamista tai resursseja tilanteen hoitamiseksi.
Kukapa tällaista surkeiden sattumusten summaa haluaisi muistella? Suomea oltiin juuri nostamassa "kansakunnaksi kansakuntien joukkoon" ja kun meillä oli laajempi itsehallinto kuin koskaan aikaisemmin, niin me suomalaiset ihan itse onnistuimme ryssimään asiamme niin täydellisesti että 1/10 tästä "uudesta kansakunnasta" kuoli nälkään.
Suomi tosiaan uudistui vauhdilla.
Ja kaikki tähtäsi vain siihen, että nälkävuodet iskisivät tehokkaasti ja antaisivat taas yhden syyn Suomen mustamaalaamiseen.
Niinhän siinä kävi.
Sietääpä siis Suomi-vihaajien rypeä onnessaan.
Hölynpölyä tuutin täydeltä. Tärkein syy oli rautateiden puute. Venäläiset, suomalaiset tai ruotsalaiset eivät keksineet rautatietä tai höyryveturia. Puuttetta oli ympäri Eurooppaa 1860-luvulla.
Pakkohan se oli. Ei se tsaarikaan niin tyhmä ollut, että olisi antanut 'ikkunan Eurooppaan' säilyä paskaisena.
Lue vaikka tuo:
https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/nalkavuodet-1867-1868/2304811
Esittelytekstissä sanotaan muualtakin luettavissa oleva fakta: "Suomen suuret nälkävuodet 1867-1868 olivat läntisen Euroopan viimeisin rauhanajan elintarvikekriisi."
Puutetta ja pulaa oli muuallakin mutta missään Länsi-Euroopan maassa ei 1/10 kansasta kuollut muutamassa vuodessa nälkään.
Kuten kirjoitin kyse oli surkeiden sattumusten ja osaamattomuuden ja virhearvioiden yhdistelmästä.
"Syitä siihen, että huono viljasato tuotti myös nälkäkatastrofin on ainakin kolme:
1. Uusi irtisanomislaki
2. Vahvan markan politiikka
3. Sote-uudistus"
Onneksi ei sentään maatalouden vientituki köyhdyttänyt kansaa. Se jos vielä olisi ollut, niin miten olisi selvitty?
Puhumattakaan muista maatalouden tuista, joita ei onneksi tuolloin ollut estämässä kysyntävetoista ja puhtaasti markkinapohjaista maataloustuotantoa. Silloinhan nimittäin tuotiin se, mitä ei ollut vara tuottaa täällä, missä maataloutta ei kuulema pitäisi harjoittaa ollenkaan, eivätkä minkäänlaiset maataloustuet sotkeneet asiaa eivätkä rasittaneet veronmaksajia. Muutenkin homma toimi täysin markkinataloudella: se osti, jolla oli rahaa ja tukia ei jaeltu muutenkaan. Veronmaksajien ostovoima oli huipussaan.
Paitsi Irlannissa parikymmentä vuotta aikaisemmin.
Irlannin nälänhätä 1845 - 1852 oli ensinnäkin aikaisemmin kuin Suomen nälänhätä ja siihen liittyi selvästi Irlannin alistettu asema emämaa Englantiin nähden. Englantilaisten omistamista kartanoista myytiin viljaa Englantiin ja Eurooppaan koko nälänhädän ajan. Jotkut jopa väittävät, että kyseessä oli kansanmurha, jossa Englanti tahallaan antoi kapinallisen saaren nääntyä nälkään.
Se, että irlantilaiset voivat - osin syystä - syyttää "miehittäjää" Englantia nälänhädästään, selittää myös sen, että Irlannissa nälänhätää muistetataan edelleen. Se on helppo liittää "kansalliseen narratiiviin", jossa vieraan vallan alla kansa kärsi. Suomen nälänhätä taas oli "oma moka" ja tapahtui kun Suomen autonomia oli suurempi kuin koskaan sitä aikaisemmin. Kun huonoiksi osoittautuneista päätöksistä vastasi vielä sellaiset kansalliset suurmiehet kuin J. V. Snellman, niin nälkävuosia ei ole haluttu pitää esillä.
Menkääpä ajassa viellä taaksepäin 1600 luvun loppuun ja 1700 alkuun.
Katovuodet ne oli silloinkin ja nälänhätä.Kaikki kunnioitus esiisillillemme että
te saatte elää nykymukavuuksissa heidän vuosisatojen töiden tuloksena.
Kunhan kaikki kansat pysyiisivät omissa isänmaissaan ,eikä tunkeutuisi vieraisiin
maihin tappelemaan ja omimaan toisten aikaansaannoksia ,vaan rakentelisivat
omia maitaan onnensa kehdoiksi,eivätkä alkaisi saatanan lähettiläiksi.
Olisihan meilä nytkin nälänhätä ilman ulkomaista viljaa. Pelloistamme yli puolet on aikauisille sopimattoman maidon tuotantoon valjastettuja rehupeltoja. Pitkäikäiset espanjalaiset ja italialaiset juovat viiniä eivätkä ohrasta tehtyä kusta.
Vielä suurempi osa aikuisista esi-isistämme olisi kuollut aliravitsemuksen seurauksiin ilman maitotaloutta, ja ruista.
Viini on tietenkin ravinteikkaampaa kuin ylijäämäperunasta ja ohrasta tehty pelkästään humaltumiseen tarkoitettu pohjanmaalaislitku, joka on ollut lähinnä ehtoollisjuoman asemassa: sen avulla useat miessukupolvet ovat joka viikko todentaneet ja vahvistaneet miehisyytensä muille miehille, aivan kuten kunnollinen luterilainen todistaa ja vahventaa uskonsa käymällä ehdoollisella. Veteraanisukupolvi kunnostautui erityisesti tämän perinteen luojana, tosin vähemmän kuin suurten ikäluokkien kuuskytlukulaiset, jotka SETA:n kokouksissa istumisen vastapainoksi halusivat korostaa ei-homomaista miehekkyyttään ryyppäämällä kuin työläiskorttelissa. Joissa se ryyppääminen edelleen pääosin tapahtuu, joskin nykyisin enemmän työtä tekemättömien toimesta.
Maito on hyvää sekä piimä.Kiiitos lehmille.
Juon maitoa litran päivässä.Velliin ja puuroon sekottettuna sekä kahvin liisukkeena.
Voin hyvin.Kannattaa syödä aitoa suomalaista ruokaa,kuten ennenkin tehtiin.
Emme ole mitään etelämaalaisia.Syökööt jokainen maa,maansa tavalla omissa
maissaan.
On se kumma miten luukatoa ja diabetesta esiintyy vähiten siellä missä kulutetaan vähän maitoa. Lihavimmat kansat tuntuvat olevan suurimpia maidon kuluttajia. Se on sinänsä melko hauska tilanne. Heinäkenkien lahtari esi-isät kuluttivat olemattoman määrän maitoa 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa Suomen surkean maatalouden ja yleisen tilanteen takia. 1918 riitti 'verevää maalaispoikaa' kulkemaan etenkin Tampereella verenmaku suussa talosta taloon etsimässä lahdattavaa. Nykypäivän diabeetiset osteoporoosia potevat maitorasvalla suolensa, verisuonet ja sepelvaltimonsa tukkineet 'intin käyneet' lahtarien perilliset ovat lähinnä säälittävä näky siihen porukkaan verrattuna joka Suomessa riehui 1918.
Pötyä piisaa, mutta ei ymmärrystä.
Maidontuotanto kasvoi rajusti 1850-luvulta alkaen, kun opittiin valmistamaan vientiin kelpaavaa voita ja juustoa. Oppia toivat sveitsiläiset ja tanskalaiset asiantuntijat.
Maatalous koki ensimmäisen kukoistuksen. Siltä ajalta ovat vieläkin maaseudulle tunnusomaiset komeat kivi- ja tiilinavetat. Nykyisin maidontuotanto on keskittynyt entistä suurempiin yksiköihin ja pientilat käytännössä hävinneet.
Tampereen valtauksen jälkeen tuomittiin punikkien pääosa 10:ssä kenttäoikeudessa.Pääosa selvisi vankeudella.
1880-luvulla maataloushallinto vahvistui, viljelyn tehostamiseen liittyvää koulutusta lisättiin ja niittyjä alettiin runsaammin raivata pelloiksi. Vasta peltoviljelyn tulo kaskiniittyjen tilalle lisäsi viljantuotantoa, 1920-luvulla maatalous koneellistui, sotien jälkeen tuli keinolannoitus.
Mannerheim oli tiputtanut Tampereelle lentolehtisiä.
Mitä ihmeen 'viljelyn tehostamista'? Suomen pellot tuottavat lähinnä rehua ja viinaa. Liha- ja maitotuotteet eivät ole hyväksi ihmisten terveydelle. Japanilaisilla ei esimerkiksi ole yhtä paljon suolistosairauksia kuin Euroopan ja Amerikan asukkailla. Suomen maatalous ei todellakaan tuota esimerkiksi viinirypäleitä, sitruunoita, oliiveja ja moni muita monipuoliseen kehittyneeseen maatalouteen kuuluvia tuotteita.
"On se kumma miten luukatoa ja diabetesta esiintyy vähiten siellä missä kulutetaan vähän maitoa."
Korrelaatio tässä asiassa ei tarkoita syy-seuraus-suhdetta, joskaan et ole ensimmäinen, joka sellaista on ehdottanut.
" Lihavimmat kansat tuntuvat olevan suurimpia maidon kuluttajia. "
Eiväthän tunnu. USA ja jotkut lattarimaat, joissa on eniten ylipainoa, syövät paljon hiilihydraatteja. Juustot ovat puhdasta maitorasvaa ja Euroopan perinteiset juustomaat ovat terveimpiä.
"Nykypäivän diabeetiset osteoporoosia potevat maitorasvalla suolensa, verisuonet ja sepelvaltimonsa tukkineet 'intin käyneet' lahtarien perilliset ovat lähinnä säälittävä näky siihen porukkaan verrattuna joka Suomessa riehui 1918."
Maidon kulutus alkoi vähentyä 1970-luvulta lähtien, samoin kuin rukiin ja perunan käyttö, ja sen jälkeen ylipainoisuus alkoi lisääntyä. Samaan aikaan sydäntautikuolleisuus on vähentynyt todennäköisesti ravinnon monipuolistumisen myötä ja siksi, että uudemmat sukupolvet tai heidän vanhempansa eivät ole kärsineet ravinnon puutteesta lapsuudessaan.
Täyttä pötyä.
1800-luvun loppupuolella tehostettiin nimenomaan karjankasvatusta, koska opittiin valmistamaan ulkomaille kelpaavaa voita ja juustoa. Heinää alettiin tuottaa viljeltynä.
Viljaa sai halvalla Venäjältä.
Maatalous alkoi koneellistua,tosin aluksi hevosvetoisena.
Lykkäät pötyä,
"Suomen pellot tuottavat lähinnä rehua ja viinaa. Liha- ja maitotuotteet eivät ole hyväksi ihmisten terveydelle."
Suomessa toimitaan ilmaston ehdoilla,kuten muuallakin. Tuotanto on silti monipuolista, vilja, rehukasvit, mansikka ym. Lisäksi kasvihuoneet.
Kotimainen ruoka on osaltaan kansanterveyden perusta.
Nälkävuosista on muun muassa kirjoittanut keskustan henkinen isä Santeri Alkio. Linna ja Sillanpää kuvaavat kirjoissaan nälkävuosien vaikutusta kirjojensa päähenkilöihin.
Keväällä 1859 Suomen Talousseuran kokouksessa päätettiin, että kannattaisi levittää tietoa sienien hyödyllisyydestä kirjan muodossa. Ehdotettiin kirjoittajiksi kahta henkilöä: kasvitieteen professoria Willian Nylanderia ja vapaaherraa, tunnettu botanistia, Eduard Hisingeria. Nylanderin kieltäydyttyä ajan puutteeseen vedoten, sai Hisinger toimeksiannon.Hisingerin kirja Kalle Skog Swamphuggare eller anwisning till de matnyttiga Swamparnes igenkännande och anwändande painettiin Frenckellin kirjapainossa Turussa vuonna 1862. Kansilehdellä on tekijän paikalla vain etukirjaimet E.H. Nimimerkkien ja salanimien käyttö oli 1800-luvulla erittäin yleistä.Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto (HELDA), erikoiskokoelmat, vanha metsäkirjallisuus. Hisinger, Eduard Sieni-kirja : eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä Suomen talous-seura, 1863. (Näköisversio fraktuuralla, PDF)
Tämän päivän Hesarissa on juttu aiheesta.
Siinä juuri aiheesta väitelleen Henrik Forsbergin mukaan:
"1860-luvun nälkävuodet ovat olleet muistohistorian traditiossa yhteiskunnallisesti ja poliittisesti arkaluonteinen aihe"
"Jos nälkävuodet eivät ennenkään olleet koulukirjoissa kovin suuressa roolissa, niin 1920- ja 1930-luvuilla ne lähestulkoon pyyhittiin niistä pois."
"nälkävuosien tapahtumien osalta keskeistä oli fennomaanien pyrkimys varjella Johan Vilhelm Snellmanin poliittista mainetta. Nälkävuosien aikaan Snellman toimi valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä, mikä vastaa nykypäivänä valtiovarainministerin postia."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006385317.html
Snellun olisi pitänyt laittaa ilmoitus Al Jazeeraan, että orjia halvalla.
Miten ne on arkaluontoinen, jos itse Santeri Alkio niistä kolme kirjaa kirjoitti.
Snellmannilla oli hallussaan hopeavaroja, jolla hätäviljaa olisi voitu ostaa. Hän kuitenkin pelkäsi että markan arvo olisi laskenut, jos hopeavarat olisivat huvenneet liiaksi.