Jumala vai joulupukki

Ei sinunkaan tarvitse joutua helvettiin.

Jos helvetti alkaa pelottaa, se voi olla Jumalan ääni joka kutsuu. Se voi olla etsikonaika, jolloin ihminen alkaa käsittämään syntisyytensä. Synti alkaa ahdistamaan ja silloin tulee helposti mieleen neljä reagointivaihtoehtoa.

Ensiksi elämisen vertailu toisten kanssa tyyliin; Ei ne ole parempia kuin minä, tai en minä ole sen huonompi kuin uskovaisetkaan. Tämä on oikea havainto. Kaikki ihmiset ovat langenneet syntiin ja siltä osin ei huonommuutta tarvitse kokea. On kuitenkin eri asia, että jotkut ihmiset ovat siltä osin Jumalan armosta viisastuneita, että ovat havainneet syntisyytensä ja se alkaa ahdistamaan. Ja järkevä ja tunteälyäkin omaava ihminen alkaa pohtia keinoja miten siitä ahdistuksesta pääsisi eroon. Apu on löydettävissä. Paatumuksen rauhan löytämisessä voi terapeuttikin helpottaa, mutta Lutherin tavoin todella rehellinen ihminen ei löydä apua terapeutilta, koskahän näkee realismin kautta, että hänen syntinsä eivät ole mihinään kadonneet. Ainostaan kristuksen armoevankeliumi rauhoittaa. Vain Jumala voi antaa tunnon todellisen rauhan. Se on realismia.

Toinen reagointitapa on pyrkimys elämisen, olemisen ja tiedon käsitteellistämisen tieteellistämiseen ja uskon kysymysten ja vastausten kieltämiseen tätä kautta. Se ei toimi. Rehellinen ihminen tuntee sisimmässään, että synti edelleen painaa ja ahdistaa. Tässä on ihmeellinen dilemma ja jopa paradoksi. Jeesus kiitti Isää Jumalaa siitä,; "Kiitos isä, että sinä olet nähnyt hyväksi salata nämä viisailta ja toimellisilta ja ilmoittaa nämä pienille ja lapsenmielisille." "Kristallinkirkas elämän veden virta kulkee temppelin kynnyksen alitse, että jokainen syntien maahan painama yltää juomaan siitä" -Lue tarkemmin Raamatusta. Edellisista Raamatun sanoista näkee vastauksen tähän kysymykseen. Syti ei katoa filosofioimalla, tieteellistämisellä, spekuloimalla, eikä millään ihmisen keksinnöllä. Paatumuksen rauha, tieteellistämisen rauha, spekuloimisen rauha eivät kestä Jumalan kaikkinäkevän kasvojen edessä. Ja sisimmässään ihiminen tietää ja tuntee sen pysyvänä ahdistuksena.

Kolmas reagointitapa on viha. Se kohdistetaan uskovaisiin irrationaalisin perustein. Oma paha olo yritetaan selittää ja ikäänkuin siirtää uskovaisten syyksi. Jo pelkästään uskovan läsnäolo saa aikaan ahdistusta, koska kuten raamatussa sanotaan; "Te olette maailman suola". Suola kirveltää syntihaavoissa, se saa aikaan ahdistusta ja vihaa, joka projisoidaan uskovaisiin ilman todellista syytä. Tämän vihan projisoimsen yksi historiallinen, mutta meilläkin koettu ilmentymä on uskovaisten tuomitseminen jopa oikeudessa mielikuvien ja ei näyttöjen ja faktojen perusteella. Jeesuskin tuomittiin mielikuvien perusteella ja monet kristityt, joista tuli marttyyreita. Mielikuvat uskovaisista tuomitsevina, ovat totaalisesti vääriä. Heillä on sama henki kuin Jeesuksella ja hän sanoi mm. "En minä ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan vapahtamaan ne, jotka uskovat..." Lue tarkemmin Raamatusta. Uskova ei voi sille mitään, että hän pyhän hengen läsnäolon on kuin valo, jonka valovoima tulee Jumalasta, jonka valo saa aikaan kanssaihmisessä synnin tunnon. Se saattaa tuntua epämiellyttävältä tai hyvältä. Riippuu ihmisestä, kumpi reagointitapa on mahdollinen. Jeesuksen aikana yksi riivattu tuli Jeesusta ja opetuslapsia vastaan Genesaretinjärven jyrkkärinteisellä puolella. (Olen käynyt siellä.) Kun riivaajahenget näkivät Jeesuksen, he pelästyivät ja pyysivät oikeutta mennä sikoihin... Lue tarkemmin Raamatusta. Raamatussa on myös todettu, että "Joka syntiä tekee, se on synnin orja". Siitä orjuudesta ei uskovaisia vihaamalla pääse eroon. Mutta Jumala voi auttaa jokaista. Ahdistukseen ei tarvitse kenenkään jäädä. Raamatun mukaan oikea usko ilmoitetaan uskosta uskoon.

jatkuu

Jos helvetti alkaa pelottaa, se voi olla Jumalan ääni joka kutsuu.

Ei ole alkanut pelottaa varmaankin syystä etten ole koskaan saanut vastauksia kun olen kyseisestä paikasta halunnut tietoa

Voisi olla mahdollista jos joku vaikkapa asiaan perehtynyt uskovainen antaisi joskus vastauksia kysmykseeni vaan kun ei

siksi helvetti on minulle yhtä pelottava kuin naapurin savuttava escortti

Neljäs reagointitapa, joita on toki muitakin, on on hyväksymisen etsiminen ilman parannuksen tekoa. Ihmisen tiedossa on, että Raamatun mukaan se on ahdas portti ja kaita tie, joka vie elämään ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. Kaita tie koetaan monille ahdasmielisyydeksi ja toisen ihmisen pakottamiseksi tottelemaan joidenkin yksittäisten johtajien mielipiteitä ja auktoriteettiä. Se koetaan autoritaariseksi pakkovallankäytöksi. Tässä kuulee usein tokaisun. "Älä lyö minua Raamatulla päähän." On tiedossa se tosiasia, että Raamattu on Jumalan sana. Luterilaisessa uskossa Raamattu on ylin ohje. Armojärjestyksen mukaan Raamatussa ilmoitettu Jumalan laki herättää ihmisen synnin tunnon. Eli ihminen alkaa kokea ahdistusta kun rehellisyyttään alkaa nähdä, myös syntisyytensä. Se voi olla myös Jumalan kutsu. Jumala naäkee jpkaisen ihmisen sisältä päin. Siksi pakopaikkaa synneiltä ei ole. Raamatussa on kuitenkin pikkuevankeliumisksi kutsuttu toteamus syntien ahdistamalle ihmiselle: "Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan poikansa, jotta yksikään, joka häneen uskoo, ei hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä". Uskova on Jumalan lähettiläs. Uskova ihminen ei koe paremmuutta toista syntistä kohtaan. Hän kun on saanut pyhän hengen voimasta itsekin armosta syntinsä anteeksi, on velvoitettu myös julistamaan synnin päästön ja noudattaa pyhän hengen viran velvoitteita toisia syntisiä kohtaan. Kukaan ei ole synnitön tässä maailmassa, mutta voi olla Jumalan edessä armahdettu Jeesuksen, todellisen välimiehen, syntien sovittajan, meidän herramme tähden.

Miksi on niin monia uskontoja? Mistä tietää, ettei oma usko ole väärä. Aloittajan kysymys on ihan ymmärrettävä, realistinen, järkevä ja oikea. Jokaisen on syytä miettiä tätä.
Raamatun mukaan uskovan ihmisen sisimmässä Jumalan henki ilmoittaa sen asian. Se on tosi, eikä kuvitelmaa. Se, joka ei tunne Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan, ei sitä tunne, ei tiedä, eikä näe. Viisas ihminen, kuten Lutherkin oli, ei saanut tunnon rauhaa ennenkuin lopulta löysi armollisen Jumalan. Omilla töillään hänkään ei todellisuudesa löytönyt sielulleen rauhaa.

Mutta mistä kertoo se, että maailmassa on yli 10 000 uskontoa ja vielä enemmänkin erilaisia hörhöjä. Tämä on ennen muuta evidenssi siitä, että Jumala on, koska kaikkialla ihmiset etsivät ja ovat tehneet itselleen mitä eriskummallisimpia uskomuksia ja Jumalia. Ihmisen siään on rakenettu tietoisuus korkeammasta voimasta. Raamatun mukaan ihmisen sielu on kotoisin Taivaasta, Jumalan luomana. "Jumala puhalsi heihin elävän hengen". Se vaikuttaa siihen, että alunperin jokainen ihminen on yhteydessä Jumalaan. Raamatun mukaan synti erottaa ihmisen Jumalasta. Kun yhteys Jumalaan katoaa, ihminen tuntee sen sisimmässään yksinäisyytenä ja tyhjyytenä ja synnin ahdistavana. Kun Jumala kutsuu, se tuntuu murheena syntisyydestä. Se on raamatussa kuvattu Jumalan antama etsikon aika.

"Kun kuulet Jumalasi äänen, älä paaduta sydäntäsi, vaan ole ahkera ja tee parannus" Raamatusta.

Jokaiselle meille on tämä armo annettu toistemme ja itsemme iloksi ja lohdutukseksi. Tosi asiassa älä vihaa uskovia. He ovat tärkein yhteys Jumalan ja sinunkin välillä, sillä oikein uskovissa on Jumala pyhän henkensä kautta asumassa ja he on Raamatun toteama "Pyhän hengen virka sovinnosta saarnata". "Antakaa siis soivittaa itsenne Juamalan kanssa ja nöyrryttäkää sydämenne Jumalan väkevän käden alle". Raamatusta.

Vain ja siis vain siten sydämeen asettuu Jumalan rauha.

Miksi on niin monia uskontoja? Mistä tietää, ettei oma usko ole väärä. Aloittajan kysymys on ihan ymmärrettävä, realistinen, järkevä ja oikea. Jokaisen on syytä miettiä tätä.

Ei kenekään usko ole väärä,Onko sille käynyt niin?