Professoriliitto on valinnut vuoden professoriksi maantieteen professori Anssi Paasin Oulun yliopistosta.
Oulun yliopiston pitkät käytävät Linnanmaan kampuksella ovat tulleet tutuiksi vuoden professorille. Hän on työskennellyt professorina Oulussa vuodesta 1989.
Vuoden professori on tutkinut pitkän työuransa ajan muun muassa alueiden rakentamista ja identiteettiä, humanitääristä maahanmuuttoa, liikkuvuuden ja rajojen suhdetta sekä nationalismia.
Nämä teemat ovat maantieteen professori Paasin mukaan edelleen ajankohtaisia.
– Euroopassa on paljon regionalistista liikehdintää. Euroopassa ja muualla maailmassa on pieniä alueita ja ryhmiä, jotka haluavat autonomiaa tai jopa itsenäisyyttä. Kansanäänestyksiä on ollut Skotlannissa ja Kataloniassa. Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen, Paasi sanoo.
Huolestuttavana Paasi pitää sitä, että tämän päivän nationalismissa ei ole kyse vain kansallisen identiteetin positiivisesta ilmaisemisesta.
– On esimerkiksi pyrkimyksiä irrottautua jostakin alueesta tai vahvistaa poliittista päämäärää. Se voi olla symboliikan korostamista tai vastakkain asettamista jotakin toista kohtaan.
Paasin mukaan kaikista huolestuttavinta onkin muukalaisten tai toisten vastustaminen, joka tuntuu hänen mukaansa olevan pääasiassa monessa nykypäivän nationalistisessa pyrkimyksessä.
Oulun yliopiston pitkät käytävät Linnanmaan kampuksella ovat tulleet tutuiksi vuoden professorille. Hän on työskennellyt professorina Oulussa vuodesta 1989.
Vuoden professori on tutkinut pitkän työuransa ajan muun muassa alueiden rakentamista ja identiteettiä, humanitääristä maahanmuuttoa, liikkuvuuden ja rajojen suhdetta sekä nationalismia.
Nämä teemat ovat maantieteen professori Paasin mukaan edelleen ajankohtaisia.
– Euroopassa on paljon regionalistista liikehdintää. Euroopassa ja muualla maailmassa on pieniä alueita ja ryhmiä, jotka haluavat autonomiaa tai jopa itsenäisyyttä. Kansanäänestyksiä on ollut Skotlannissa ja Kataloniassa. Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen, Paasi sanoo.
Huolestuttavana Paasi pitää sitä, että tämän päivän nationalismissa ei ole kyse vain kansallisen identiteetin positiivisesta ilmaisemisesta.
– On esimerkiksi pyrkimyksiä irrottautua jostakin alueesta tai vahvistaa poliittista päämäärää. Se voi olla symboliikan korostamista tai vastakkain asettamista jotakin toista kohtaan.
Paasin mukaan kaikista huolestuttavinta onkin muukalaisten tai toisten vastustaminen, joka tuntuu hänen mukaansa olevan pääasiassa monessa nykypäivän nationalistisessa pyrkimyksessä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä on professori? Miksi kirjoitetaan progessoreista meidän palstalla? Nei liity meihin mitenkään.
Halla-ahokin on tohtori. Kuka silti sanoo Jussia viisaaksi?
Tohtoriksi nyt lukee kohta joka neljäs korkeakoulutettu. Persuissa ei ole korkeakoulutettuja. Professoriksi tai dosentiksi yltää huomattavasti harvempi. En se tee Jussi Halla-ahoa viisaaksi, vaikka hän hospottaisi kuinka sujuvasti kirkkoslaavia. Viisaus on kyky tehdä oikeita ja eettisiä valintoja, edistää korkeampia arvoja. Pelkkä rationaalien ajattelu ei riitä. Viisauteen kohoavaa kykyä Halla-aholla ei ole. Macchiavellin hän tuntee ja taktikoi sen mukaisesti, vailla moraalia, myötätuntoa ja viisautta. Hän on pettymysten kirvoittaman pahan kyllästämä ihmisolio.