Aiheuttaako vanhuus masennusta?

Anonyymi

Vanhana eli n. 80-vuotiaasta ylöspäin on epämukavaa ruumiillisesti, kun on kaikkea kremppaa ja lääkityksiä sivuoireineen. Kuolema lähestyy ja sen myötä varmaan yhä useammin ajattelee: Tässäkö se elämä nyt oli? Mitenhän tulen kuolemaan? Pelottaako se? Mihin ehkä joudun kuoltuani?

Vai onko vanhana tuollaista? Onko epämukavaa, rajoituksia, kipuja?

Aiheuttaako vanhuus masennusta? En tarkoita aivokemiallista välittäjäaineiden tasapainohäiriötä, vaan sitä että masentaa, kun asiat ovat huonosti, on kipuja ja vaivoja sekä yksinäistä jo ihan sen takia, ettei enää jaksa olla muiden ihmisten kanssa kovin paljon?

14

194

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Masennus ja kuolemanpelko iski 70 vuoden paikkeilla.
      Vain noin puolet 70v täyttäneistä on täyttämässä 80 vuotta.
      Eli alkaa olla olla todennäköisempää, että on aamulla kuollut
      kuin elossa. Sydän- ym. vaivat lisäävät ahdistusta.
      Kaikki me kuollaan. Se pitäisi sisäistää varhemmin ja kuitenkin
      elää päivänsä jotenkin välittämättä siitä.

    • Anonyymi

      Jaksaisihan sitä olla muitten kanssa, mutta kun "muut" alkaa olla tuonpuoleisessa.
      Liikkuminen on hankaloitunut, eikä jaksa uusia ystäviä "hankkia".
      Ei niitä saa myöhemmällä iällä, ei ollut aikuisenakaan helppoa.
      Lapsuudenystävistä kannattaa pitää hyvää huolta,
      niitä on vaikea korvata.

      • Anonyymi

        Huomasin siinä 30. v että ystäviä on vaikea saada mutta helppo menettää. Ympärillä pyörivät hyödyntavoittelijoita kyllä riitti, mutta aitoja ystävyyksiä oli enään vaikea luoda. Lapsuuden ja teini-iän ystävyydet olivat vankalla pohjalla ja kestivät , mutta uusiakin olisi tarvinnut. Nyt pian 80v. ja olen ajoittain onnellinen siitä, että tämä pian loppuu. Lapsuuden muistoja olen alkanut käsittelemään tuskallisen usein . Siihen liittyi paljon köyhyyttä, perheen jatkuvaa sairastelua ja huonommuuden tunnetta. Turvaverkkoa minulla ei ole jos jotain sattuu olen virallisen avun varassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomasin siinä 30. v että ystäviä on vaikea saada mutta helppo menettää. Ympärillä pyörivät hyödyntavoittelijoita kyllä riitti, mutta aitoja ystävyyksiä oli enään vaikea luoda. Lapsuuden ja teini-iän ystävyydet olivat vankalla pohjalla ja kestivät , mutta uusiakin olisi tarvinnut. Nyt pian 80v. ja olen ajoittain onnellinen siitä, että tämä pian loppuu. Lapsuuden muistoja olen alkanut käsittelemään tuskallisen usein . Siihen liittyi paljon köyhyyttä, perheen jatkuvaa sairastelua ja huonommuuden tunnetta. Turvaverkkoa minulla ei ole jos jotain sattuu olen virallisen avun varassa.

        "Lapsuuden muistoja olen alkanut käsittelemään tuskallisen usein . Siihen liittyi paljon köyhyyttä, perheen jatkuvaa sairastelua ja huonommuuden tunnetta. "

        Oletko päässyt johonkin tulokseen noissa pohdinnoissa? Tarkoitan elämänfilosofiaan ja arvoihin liittyvää "tulokseen pääsemistä". Oletko esim. nyt jälkeenpäin varmistunut, että köyhyydestä ja vaikeuksista johtunut huonommuudentunne oli aiheetonta, koska kenelle tahansa voisi tulla vaikeuksia ja köyhyyttä ja olitte kaikesta huolimatta yhtä arvokkaita kuin muut?


    • Anonyymi

      Vanhuuteen liittyvät asiat voivat herkästi aiheuttavaa masennusta
      ja yksinäisyys tappaa. Vanhankin.
      Nuoret voivat hankkia helpommin seuraa,
      mistä vanhus sitä hankkii ?
      Moni on liikuntarajoitteinen ja liian sairas
      käymään vanhusten kekkereissä jossain palvelutaloissa,
      joissa suurin osa muistelee Erkki Junkkarista ja Vilho Vartiaista.
      Ei ole mitään yhteistä niitten ihmisten kanssa,
      niitten ihmisten ajatukset on muutenkin taantuneet,
      he eivät seuraa maailmantapahtumia enää,
      vain uskoaan yrittävät tyrkyttää ja käännyttää muita.
      Nimim. Rollareita ja rokkia fanittava vanhus 74v.

      • Anonyymi

        Vaihda ryhmää mihin osallistut. Liity vaikka EKL:n eläkeläisiin, niin saat viettää reipasta toimintaa kanssamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaihda ryhmää mihin osallistut. Liity vaikka EKL:n eläkeläisiin, niin saat viettää reipasta toimintaa kanssamme.

        Hyvä vinkki, kiitos !


    • Anonyymi

      Voi sitä kuolla jo 5 kymppisenä äkisti, isäukko nimesi 50:stä alkaen tappovuosiksi. Mutta, hei, cmoon, on poikkeuksia. Esim Clint Eastwood, liki 90 v. ja oli ennen joulua laskettelemassa Arnold Schwarzeneggerin kanssa. Clint vaan ohjaa ja näyttelee, ja elää!

    • Anonyymi

      ...voi pirtana kaikkiaan..seittemänysi täytty syksyllä joten nyt pitää vauhdittaa että kerkiän tehdä tarvittavat ennenkuin..

    • Anonyymi

      Elämä ei todellakaan ole ohi siinä 80 vuoden jälkeen. Siitä se vasta alkaa se kunnon elämä. Kuolema on itteänikin mietityttäny, oon siis 87 vuotta täyttänyt just pari kuukautta sitten. Ja elämäni parhaat hetket oon kokenu viime vuosina. Mutta siitä kuolemasta niin se on luonnollinen tapahtuma ja kaikki maapallolla olevat tulee sen kohtaamaan tavalla tai toisella! Sitä ei ole syytä pelätä. Joudutko sitten helvettiin vai pääsetkö taivaaseen...luulen että sillä ei oo väliä. Ite oon käyny koko saakelin elämän lenkillä, joten kunto ihan 10/10. Ei oo vielä kipuja, mutta suosittelen liikuntaa omien rajojen mukaan. Masennusta on turha pelätä, jos semmonen iskee nii täytyy vaan hankkia tarpeeks vahvat pillerit niin jaksaa iloita elämästä!

    • Anonyymi

      Olen itse 40-vuotta vanha ja seurannut vuosia vanhempieni vanhenemista. Heidän ikänsä ovat 73 ja 71. Niin ankealta kuulostaa heidän arkensa, että olen päättänyt, etten elä yli 60 vuotiaaksi. Eiköhän tuo jotenkin järjesty.

      • Anonyymi

        Elähän nyt ! Sinä olet aikuinen ihminen, petraapa vähän ajatteluasi !
        Tavallinen arki voi olla ihan mukavaa vanhempiesi mielestä
        vaikka se sinusta näyttää ankealta.
        Kun on 70 ikävuoteen päässyt, niin on tehnyt pitkän "työpäivän",
        ja voi kokea mukavaksi sen, että voi vain ottaa iisisti.


      • Anonyymi

        Olet tietysti myös kysellyt vanhemmiltasi, tuntuuko heistä ankealta. Paino sanalla tuntuuko. Jos on noin alavireisesti ajatteleva, niin miten voit huomata, että toisilla on ihan ok, vaikka olisikin huolta, murhetta, vaivaa, vikaa ... mistä tietää, että on elossa. Vanhempasi eivät vielä ole edes vanhoja, mutta oma ajattelusi on sitä. - Nm. Oma moka


    • Anonyymi

      Olen vasta viiskymppinen mutta vaivoja on enemmän kuin monella yli 70-vuotiaalla.
      Ymmärrän hyvin että ikääntyminen ei ole aina helppoa, etenkään silloin jos fysiikka menee huonoksi ja liikuntakyvyn takia ei paljon jaksa liikkua missään.

      Mikäs sitä olisi elää vaikka 120-vuotiaaksi jos pysyisi kaikin puolin kunnossa.
      Siinä vaiheessa kun tulee kaikenlaista kremppaa eikä pääse kulkemaan minnekkään niin masennus saattaa iskeä aika herkästi. Onhan se elämässä suuri muutos kun tavallaan "putoaa kelkasta", muut jatkavat touhujaan eikä itse enää jaksa osallistua.

      Itsekin olisin kernaasti ottanut nämä vaivat vasta parinkymmenen vuoden päästä mutta kun ei voi kalenterista valita aikaa sairastumiselle.

      Kaikki tällainen johtaa myös yksinäisyyteeen ja sekin jo aiheuttaa masennusta herkästi. Monesti puhutaan että yritetään ehkäistä yksinäisyyttä kun tulee uusia paikkoja joissa yksinäiset voivat kohdata toisiaan, hyvä sinänsä, mutta asiassa on sekin puoli että eivät kaikki pääse niissä käymään, kuka mistäkin syystä.

      Itse en ole vielä masennusta tuntenut mutta kyllä ajoittain ahdistaa jatkuvasti sairastaa ja olla väsyneenä yksin kotona.
      Tahdonvoimalla yritän vielä joskus jossain käydä koska se ei ole vaihtoehto että vetäisin peiton korville ja luovuttaisin. Silloin olisi ainakin masennus edessä ja varmaan aika piankin.
      Huonoja päiviä alkaa olla nykyään vaan enemmän kuin mitä on ollut viimeisinä vuosina ja tietenkin olen huolissani miten jaksan.

      Olen myös usein miettinyt etten halua elää kovin iäkkääksi, etenkään tässä kunnossa. Toki ainahan on mahdollista että tilanne kääntyy parempaan suuntaan vielä joskus.

      Mutta aloittajan kysymykseen sen verran että se pelkkä vanhuus ei aiheuta masennusta, mutta kaikki se mahdollinen negatiivinen lisä mikä vanhuuteen saattaa liittyä voi saada masennusta aikaiseksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies vinkkinä sulle

      Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista
      Ikävä
      99
      7770
    2. Oletko katkera kun

      Et saanut kaivattuasi
      Ikävä
      107
      5587
    3. Mitä haluat sanoa tällä hetkellä

      Hänelle 🫶 ⬇️
      Ikävä
      275
      4851
    4. Haluun sua niin paljon

      ❤️🥰🥹 Miehelle
      Ikävä
      49
      4773
    5. Vietetään yö yhdessä

      Rakastellaan koko yö
      Ikävä
      74
      3527
    6. Mitä palveluita mies..

      Haluaisit tilata minulta? -N
      Ikävä
      50
      2818
    7. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      58
      2497
    8. Olet oikeasti ollut

      Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.
      Ikävä
      22
      2448
    9. Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit

      Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘
      Ikävä
      29
      2392
    10. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      41
      2264
    Aihe